Dmitri Medvedev
Dmitri Medvedev on venäläinen poliitikko, joka toimi Venäjän federaation presidenttinä vuosina 2008–2012. Ennen presidenttikauttaan ja sen jälkeen hän toimi useissa korkeissa viroissa, muun muassa pääministerinä, ja hän on pitkäaikainen Yhtenäinen Venäjä -puolueen keskushahmo. Tällä hetkellä hän toimii Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana.
-
Venäläinen RIA Novosti julkaisi ja poisti nopeasti Liettuaa uhkaavan ydinkirjoituksen
Venäläinen valtiollinen uutistoimisto RIA Novosti julkaisi 25. syyskuuta kolumnin, jossa uhattiin Liettuaa ydinisulla maan eduskunnan valmisteltua perustuslain muutosta joukkotuhoaseiden isännöimisen sallimiseksi. Artikkeli poistettiin noin kolmen tunnin kuluttua, ja RIA Novosti sanoi sen edustavan ulkopuolisen kirjoittajan henkilökohtaista mielipidettä.
-
EU jatkoi Ukraina-pakotteita kolmella vuodella ja samalla poisti Usmanovin ja Fridmanin listalta – Ukraina pitää päätöstä "häpeällisenä"
EU-neuvosto jatkoi 22. syyskuuta Ukraina-pakotteita 36 kuukaudella vuoteen 2029 asti, mutta poisti samalla listalta venäläisoligarkit Aliser Usmanovin ja Mihail Fridmanin. Päätöksen taustalla olivat Ranskan ja Luxemburgin painostus sekä epäilyt, että se liittyi Azerbaidžanissa pidätettyihin ranskalaisiin. Ukraina tuomitsi poistot "häpeällisinä". Seuraavana päivänä Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev armahti ranskalaisen Martin Ryanin, joka oli tuomittu vakoilusta.
-
Medvedev vahvisti Yhtenäisen Venäjän sitoutuneen pitkään sotaan Ukrainassa
Yhtenäinen Venäjä -puolueen puheenjohtaja ja turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev vahvisti haastattelussa puolueen sitoutumisen pitkälliseen sotaan Ukrainassa sekä Venäjän yhteiskunnan pitkäaikaiseen militarisointiin. Hän vaati yhteiskuntaa pysymään jatkuvassa sodan valmiudessa myös taistelutoimien päätyttyä ja torjui samalla liikekannallepanon, vaikka ukrainalaiset ja venäläiset lähteet kertovat sen valmisteluista.
-
Lavrov kutsui Saksan Leipzig-lennokkivastetta "todellisen sodan aluksi"
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui Saksan reagointia Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneeseen drooni-iskun yritykseen "todellisen sodan aluksi". Hän vertasi Saksan päätöstä sulkea Venäjän konsulaatti Bonnissa ja lopettaa "Venäjän talon" toiminta Berliinissä diplomaattisuhteiden katkaisuihin ennen toista maailmansotaa. Saksa oli aiemmin syyttänyt Venäjää drooni-iskun yrityksestä, joka kohdistui ukrainalaiseen An-124-rahtikoneeseen elokuun alussa.