EU jatkoi Ukraina-pakotteita kolmella vuodella ja samalla poisti Usmanovin ja Fridmanin listalta – Ukraina pitää päätöstä "häpeällisenä"
EU-neuvosto jatkoi 22. syyskuuta Ukraina-pakotteita 36 kuukaudella vuoteen 2029 asti, mutta poisti samalla listalta venäläisoligarkit Aliser Usmanovin ja Mihail Fridmanin. Päätöksen taustalla olivat Ranskan ja Luxemburgin painostus sekä epäilyt, että se liittyi Azerbaidžanissa pidätettyihin ranskalaisiin. Ukraina tuomitsi poistot "häpeällisinä". Seuraavana päivänä Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev armahti ranskalaisen Martin Ryanin, joka oli tuomittu vakoilusta.
Pääkohdat
- EU jatkoi 22. syyskuuta Ukraina-pakotteita 36 kuukaudella 22. syyskuuta 2029 asti; kyseessä on ensimmäinen kolmen vuoden jatko aiemman kuuden kuukauden sijaan
- Samalla päätöksellä listalta poistettiin Aliser Usmanov ja Mihail Fridman, jotka oli lisätty listalle 28. helmikuuta 2022
- Ranska ajoi Usmanovin poistoa pyrkimyksenä "vaihtaa" päätös Azerbaidžanin vankiloissa pidettyjen Ranskan kansalaisten vapauttamiseen
- Luxemburg tuki Fridmanin poistoa; Fridman vaatii Luxemburgilta oikeusteitse vähintään 16 miljardin dollarin korvauksia jäädytetyistä varoista
- Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha kutsui EU:n päätöstä "häpeälliseksi ja perusteettomaksi" ja kehotti EU-maita asettamaan kansallisia pakotteita oligarkeille
- Latvia oli ainoa EU-maa, joka vastusti poistoa julkisesti; se jätti lopulta äänestämästä vastaan
- Liettua, Viro ja Latvia ilmoittivat kansallisista pakotteista Usmanoville ja Fridmanille EU-listalta poiston jälkeen
- Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev armahti 23. syyskuuta 20 ihmistä, mukaan lukien ranskalaisen Martin Ryanin, joka oli joulukuussa 2023 pidätetty ja tuomittu 16. maaliskuuta 2026 kymmeneksi vuodeksi vakoilusta
Miksi tämä on tärkeää
Päätös on ensimmäinen kerta, kun EU jatkoi Ukraina-pakotteitaan kolmella vuodella aiemman kuuden kuukauden sijaan – se vakauttaa pakoteregiimiä, mutta samalla kahden näkyvän venäläisoligarkin poisto listalta on merkittävä käänne. Ukrainian julkinen tuomio ja useiden EU-maiden erimielisyys paljastavat säröjä EU:n yhtenäisessä rintamassa Venäjää vastaan. Samalla tapaus osoittaa, miten kahdenvälinen panttivankidiplomatia ja jäsenmaiden omat edut voivat muokata EU:n pakotepolitiikkaa: Ranska ajoi Usmanovin poistoa saadakseen ranskalaiset vangit vapaaksi Azerbaidžanista, ja Luxemburg tuki Fridmanin poistoa voidakseen torjua tämän 16 miljardin dollarin korvausvaateet. Kolmen Baltian maan ilmoitus kansallisista pakotteista korostaa, että EU-tason päätöstä pidetään riittämättömänä.
Mitä tapahtui
EU-neuvosto päätti 22. syyskuuta jatkaa vuonna 2014 perustettua Ukraina-pakoteregiimiä 36 kuukaudella 22. syyskuuta 2029 asti. Päätös kattaa yli 3 000 henkilöä ja yhteisöä. Samassa yhteydessä listalta poistettiin Aliser Usmanov ja Mihail Fridman, jotka oli lisätty listalle 28. helmikuuta 2022. Ranska oli poistojen keskeinen ajaja, ja sen kerrottiin pyrkineen vaihtamaan Usmanovin listalta poiston Azerbaidžanin vankiloissa olevien Ranskan kansalaisten vapauttamiseen. Luxemburg tuki Fridmanin poistoa, koska tämä vaatii Luxemburgilta oikeusteitse yli 16 miljardin dollarin korvauksia jäädytetyistä varoista. Slovakia liittyi kannattajiin.
EU menetti alkuperäisen määräajan pakotteiden uusimiselle ja joutui käyttämään oikeudellista keinotekoista tukipilarina estääkseen koko pakettia romahtamasta. Latvia vastusti poistoja julkisesti viimeiseen asti mutta pidättäytyi äänestämästä, jotta koko paketti ei kaatuisi. Viron ja Liettuan kerrottiin aluksi suostuneen poistoihin, mutta Viro myöhemmin arvosteli päätöstä voimakkaasti ja ilmoitti kansallisista pakotteista.
Päätöstä seuraavana päivänä, 23. syyskuuta, Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev armahti 20 ihmistä, mukaan lukien ranskalaisen Martin Ryanin. Ryan, Mercoroman toimitusjohtaja, oli pidätetty Azerbaidžanissa joulukuussa 2023 ja tuomittu 16. maaliskuuta 2026 kymmeneksi vuodeksi vakoilusta – syytteet, jotka Ranska on hylännyt.
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kutsui EU:n päätöstä "häpeälliseksi ja perusteettomaksi". Presidentin pakotepolitiikan valtuutettu Vladyslav Vlasiuk sanoi, ettei muuttuneita olosuhteita ole, ja ilmoitti, että Ukraina ehdottaa uusia pakotteita Venäjän sotateolliseen kompleksiin kytkeytyneitä oligarkkeja vastaan, mukaan lukien Vladimir Lisin ja Vladimir Potanin. Euroopan komissio kieltäytyi kommentoimasta poistojen syitä vedoten keskustelujen luottamuksellisuuteen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet kehystävät EU:n päätöksen poistaa Usmanov ja Fridman pakotelistalta "häpeällisenä" ja perusteettomana, nojautuen ulkoministeri Andrii Sybihan sekä presidentin pakotepolitiikan valtuutetun Vladyslav Vlasiukin lausuntoihin. Keskeisiä teemoja ovat, ettei Ukrainaa kuultu ennen poistoja eikä olosuhteissa ole tapahtunut muutosta, joka oikeuttaisi ne. Latvia nostetaan esiin maana, joka julkisesti puolusti Ukrainan etuja ja vastusti poistoja viimeiseen asti – vastapainona Ranskalle, Luxemburgille ja Slovakialle, jotka tukivat poistoja. Ukrainalaiset lähteet korostavat myös tarvetta uusille pakotteille Venäjän sotateolliseen kompleksiin kytkeytyneitä oligarkkeja kohtaan, ja mainitsevat nimeltä Vladimir Lisinin (NLMK) ja Vladimir Potaninin (Nornickel).
Missä uutisointi eroaa
EU:n sisäinen jako poistojen syistä: Ranskan ja EU:n diplomaattilähteiden mukaan Azerbaidžan käytti Usmanovia "kiristyskeinona" Ranskaa vastaan maassa pidätettyjen Ranskan kansalaisten vuoksi; Baku on julkisesti hylännyt kiristysväitteen.
Erimielisyys EU-maan opposition laajuudesta: Latvian pääministeri Andris Kulbergs sanoi Latvian olleen ainoa EU-maa, joka vastusti Usmanovin ja Fridmanin poistoa, ja että Viro ja Liettua olivat jo suostuneet poistoihin. Toisaalta Viron ulkoministeri Margus Tsahkna esitti vahvaa julkista kritiikkiä ja Viro ilmoitti omista kansallisista pakotteistaan, mikä osoittaa, ettei maa hyväksynyt päätöstä.
Tausta
EU:n Ukraina-pakoteregiimi perustettiin maaliskuussa 2014 ja kattaa nykyään yli 3 000 henkilöä ja yhteisöä. Usmanov ja Fridman lisättiin listalle 28. helmikuuta 2022; Putin ja Lavrov 25. helmikuuta 2022. Martin Ryan, Mercoroman toimitusjohtaja, pidätettiin Azerbaidžanissa joulukuussa 2023 ja tuomittiin 16. maaliskuuta 2026 kymmeneksi vuodeksi vakoilusta – Ranska on hylännyt syytteet. Slovakian, Ranskan ja Luxemburgin kerrotaan tukeneen poistoja; Latvia vastusti niitä julkisesti ja pidättäytyi lopulta äänestämästä. Luxemburgin kannustin Fridmanin puolustamiseen liittyy tämän käynnissä oleviin oikeustoimiin Luxemburgia vastaan vähintään 16 miljardin dollarin korvauksista jäädytetyistä varoista. Joidenkin lähteiden mukaan Usmanovin poistamista lobbasivat myös Turkin presidentti Erdogan, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan Slovakian kautta. Usmanov muutti Uzbekistaniin vuonna 2022, ja Ukrainan korkein korruptiontorjuntatuomioistuin takavarikoi hänen ukrainalaiset varansa lokakuussa 2024; Fridmania on etsintäkuuluttanut Ukrainan SBU joulukuusta 2023 lähtien, ja hänen ukrainalaiset varansa, mukaan lukien Alfa-Bank (nykyään Sense Bank), on kansallistettu.