EU jatkoi Venäjä-pakotteita kolmeksi vuodeksi – kaksi oligarkia poistettiin listalta
EU:n suurlähettiläät pääsivät 22. syyskuuta 2026 sopuun Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavia henkilöitä koskevien pakotteiden jatkamisesta 36 kuukaudeksi eli 22. syyskuuhun 2029 asti. Samalla venäläiset oligarkit Aliser Usmanov ja Mihail Fridman poistettiin listalta Latvian – ainoana eri mieltä olleen jäsenmaan – nostettua vastalauseensa ja äänestettyä tyhjää. Latvia ilmoitti samalla asettavansa kahdelle oligarkille omat kansalliset pakotteensa.
Pääkohdat
- EU jatkoi pakotteita 36 kuukaudeksi 22. syyskuuhun 2029 asti – ensimmäinen kerta, kun järjestelmä uusittiin kolmeksi vuodeksi tavallisen kuuden kuukauden sijaan.
- Venäläiset oligarkit Aliser Usmanov ja Mihail Fridman poistettiin EU:n pakotelistalta kompromissin osana.
- Slovakia vaati molempien poistamista, Ranska vain Usmanovia, Luxemburg vain Fridmania.
- Latvia vastusti poistoja julkisesti ja oli ainoa jäsenmaa, joka piti kannan loppuun asti; se lopulta pidättäytyi äänestyksessä ja ilmoitti asettavansa kummallekin oligarkille kansalliset pakotteet.
- Liettua vastusti myös henkilöiden poistamista listoilta.
- Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kutsui EU:n päätöstä "häpeälliseksi ja perusteettomaksi" ja vaati kaikkia EU-maita asettamaan omat kansalliset pakotteensa.
- Presidentti Volodymyr Zelensky kiitti Latviaa ja varoitti, että poistot osoittavat, miten vaikeaa EU:n yhtenäisyyden ylläpitäminen Venäjä-linjoilla on.
- Pakotteet kattavat noin 3 000 henkilöä ja oikeushenkilöä.
Miksi tämä on tärkeää
Pakotejärjestelmä oli vaarassa raueta automaattisesti keskiyöllä 22. syyskuuta, koska sen uusiminen vaatii kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisyyden. Kompromissi turvasi järjestelmän, mutta samalla kaksi näkyvää Venäjän oligarkkia poistettiin listalta Slovakian, Ranskan ja Luxemburgin vaatimusten seurauksena. Tämä loi ennakkotapauksen poliittisesti motivoitujen poistojen mahdollisuudesta ja paljasti EU:n sisäisiä jakoja Venäjä-politiikassa. Järjestelmän jatkaminen kolmeksi vuodeksi nostaa kynnystä tuleville haasteille, mutta samalla Ukraina sai vain harvan EU-maan – Latvian ja Liettuan – asettuvan julkisesti poistoja vastaan.
Mitä tapahtui
EU:n suurlähettiläät pääsivät 22. syyskuuta 2026 Brysselissä sopuun Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavia henkilöitä ja yhteisöjä koskevien pakotteiden jatkamisesta. Pakotteet, jotka oli alun perin muodostettu vuonna 2014 ja joita on uusittu kuuden kuukauden välein, jatkuvat nyt 36 kuukaudella 22. syyskuuhun 2029 asti.
Kompromissi syntyi Irlannin EU-puheenjohtajavaltion ehdotuksesta jatkaa järjestelmää 36 kuukaudella kuuden sijaan, mikä vähentää tulevien kriisien riskiä. Vastineeksi listalta poistettiin kaksi venäläistä oligarkkia: Aliser Usmanov ja Mihail Fridman. Slovakia vaati molempien poistamista, Ranka vain Usmanovia – ilmeisesti liittyen Azerbaijanissa pidätettyinä oleviin ranskalaisiin kansalaisiin – ja Luxemburg vain Fridmania, joka on käynnistänyt noin 16 miljardin dollarin kansainvälisen välimiesmenettelyn Luxemburgia vastaan.
Latvia oli ainoa jäsenmaa, joka vastusti poistoja julkisesti loppuun asti, ja se järjesti 21. syyskuuta äänestyksen estämisen. Seuraavana aamuna Latvia nosti vastalauseensa ja pidättäytyi äänestämästä, mikä mahdollisti kompromissin hyväksymisen. Latvia ilmoitti samana päivänä valmistelevansa kansalliset pakotteet Usmanovia ja Fridmania vastaan sekä käyttävänsä kaikkia oikeudellisia keinoja estääkseen heidän varojensa ja taloudellisten resurssiensa vapauttamisen Latviassa.
Liettuan varaministeri Sigitas Mitkus ilmoitti myös Liettuan vastustavan henkilöiden poistamista listoilta. EU:n Coreper-komitean aamukokous 22. syyskuuta ei ensin päässyt päätökseen, ja Irlannin puheenjohtajavaltio jatkoi kirjallista menettelyä kello 15:ään asti Kievin aikaa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet korostavat päätöksen poliittisia seurauksia. Presidentti Volodymyr Zelensky kiitti Latviaa ja varoitti, että kahden oligarkin listalta poistaminen osoittaa, miten vaikeaa EU:n yhtenäisyyden ylläpitäminen Venäjä-linjoilla on. Hän kutsui poistoja "itseään tuhoaviksi ja vastatuottoisiksi" ja vaati, että yksittäisiä pakotteita jatketaan ehdoitta, kunnes Moskova ryhtyy vakaviin rauhanneuvotteluihin ja konkreettisiin toimiin sodan lopettamiseksi.
Ulkoministeri Andrii Sybiha kutsui EU:n päätöstä poistaa Usmanov ja Fridman pakotelistalta "häpeälliseksi ja perusteettomaksi" ja sanoi Moskovan juhlivan tulosta – saaden haluamansa tunteen rankaisemattomuudesta, EU:n nöyryyttämisestä ja eurooppalaisten välisestä erimielisyydestä. Sybiha vaati kaikkia EU:n jäsenmaita asettamaan välittömästi omat kansalliset pakotteensa oligarkkeja vastaan.
Ukrainalaismedia nostaa esiin erityisesti Latvian ja Liettuan sekä muiden Baltian ja Pohjoismaiden julkisen vastustuksen ja esittää ne periaatteellisina liittolaisina. Otsikot korostavat seurauksia koko pakotejärjestelmälle ja vaarallista ennakkotapausta, joka Moskovan tulkitaan olevan poliittinen voitto.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälistä kehystystä ei ole erikseen dokumentoitu.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eivät ole yksimielisiä kolmesta seikasta. Useimmat lähteet arvioivat pakotejärjestelmän kattavan "lähes 3 000" henkilöä ja oikeushenkilöä, mutta Latvian hallituksen lausunto puhuu "yli 2 600:sta". Toiseksi Slovakia nimetään johdonmukaisesti molempien oligarkkien poistojen ajajaksi, mutta lähteet eroavat siinä, onko Ranska käytännössä ainoa Usmanov-poiston lobbari vai onko Luxemburg tosiasiallisesti ajanut myös Fridmanin poistoa vai onko kyse yhteisestä slovakki-ranska-luxemburg -ponnistelusta. Kolmanneksi yksi ukrainalaislähteistä kuvaa Ranskan olevan pääasiallinen lobbari, kun taas toinen kuvaa Ranskan osana laajempaa slovakki-ranska-luxemburg -yhteistyötä, joka kattoi myös Fridmanin.
Tausta
EU:n alueellista koskemattomuutta koskeva pakotejärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2014, ja sitä laajennettiin vuoden 2022 jälkeen kattamaan Vladimir Putin, Venäjän johto, johtavat oligarkit sekä entinen Ukrainan presidentti Viktor Janukovitš. Henkilökohtaiset EU-pakotteet sisältävät varojen jäädytyksen ja matkustuskiellon; niiden uusiminen vaatii kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisyyden, ja yksimielisyyden puute johtaa pakotteiden automaattiseen raukeamiseen.
Jo 14. syyskuuta EU jatkoi järjestelmää seitsemällä päivällä, koska Slovakia ja Ranska vaativat kahden oligarkin poistamista listalta. Aiemmat henkilökohtaiset pakotteet oli uusittu 14. maaliskuuta, jolloin Slovakia myös viime hetkellä vaati Fridmanin ja Usmanovin poistamista.
Lähteiden mukaan Ranskan Usmanov-poistoa koskeva vaatimus liittyi Ranskan kansalaisten vapauttamiseen Azerbaijanin vankiloista, kun taas Luxemburgin Fridman-poistoa koskeva vaatimus liittyi Fridmanin noin 16 miljardin dollarin arbitraatiokanteeseen Luxemburgia vastaan jäädytettyjen varojen vuoksi.