Kallas: EU ei palaa Usmanovin ja Fridmanin pakotteisiin lähitulevaisuudessa
EU:n ulkosuhdekorkea edustaja Kaja Kallas sanoi 5. lokakuuta Brysselissä Moldova–EU-assosiaationeuvoston kokouksen jälkeen, että kahta venäläistä oligarkkia – Alisher Usmanovia ja Mihail Fridmania – ei todennäköisesti palauteta EU:n pakotelistalle lähitulevaisuudessa. Ukraina ilmoitti pyrkivänsä pakotteiden palauttamiseen, ja Liettua ja Viro ovat jo asettaneet oligarkkeja vastaan omia kansallisia pakotteitaan.
Pääkohdat
- Kaja Kallas sanoi 5. lokakuuta, ettei hän näe Usmanovin ja Fridmanin paluuta EU:n pakotteisiin tapahtuvan lähitulevaisuudessa
- EU työstää parhaillaan noin 1 600 uutta lisäystä pakotelistoihin
- Kallas kertoi, että 2 998 pakotekohdetta pysyy voimassa kolme vuotta – aiemman kuuden kuukauden jatkamiskierroksen sijaan
- Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha sanoi Ukrainan aikovan hakea pakotteiden palauttamista Usmanoville ja Fridmanille
- Liettua ja Viro ovat asettaneet kansallisia pakotteita Usmanovia ja Fridmania vastaan
- Usmanov ja Fridman poistettiin EU:n pakotelistalta 22. syyskuuta Ranskan ja Slovakian painostuksesta; Luxemburg vaati myös Fridmanin poistoa
Miksi tämä on tärkeää
EU:n kanta merkitsee, että kahden Venäjän sodan rahoittajaksi väitetyn oligarkin pakotteet pysyvät poissa EU-tasolta, vaikka Ukraina sitä vastustaa. Tapaus osoittaa, miten yksittäiset jäsenvaltiot – Ranska, Slovakia ja Luxemburg – pystyvät vaikuttamaan EU:n pakotepäätöksiin painostuksella ja diplomatian keinoin. Useiden jäsenvaltioiden (Liettua, Viro) päätös asettaa oligarkkeja vastaan omia kansallisia pakotteita osoittaa, että pakotepolitiikan yhtenäisyys EU:ssa on rakoillut.
Mitä tapahtui
EU:n ulkosuhdekorkea edustaja Kaja Kallas sanoi Brysselissä 5. lokakuuta Moldova–EU-assosiaationeuvoston kokouksen jälkeen, ettei EU aio palauttaa Alisher Usmanovia ja Mihail Fridmania EU:n pakotelistalle lähitulevaisuudessa. Hän perusteli, että jäsenvaltiot voivat vapaasti ehdottaa nimiä listalle, mutta lopullisen päätöksen tekevät jäsenvaltiot. Kallas kertoi myös, että EU työstää noin 1 600 uutta lisäystä pakotelistoihin ja että 22. syyskuuta tehdyn päätöksen myötä 2 998 pakotekohdetta pysyy voimassa kolmen vuoden ajan entisen kuuden kuukauden sijaan. Samalla Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha ilmoitti Ukrainan pyrkivän palauttamaan pakotteet Usmanovia ja Fridmania vastaan. Liettua ja Viro ovat jo asettaneet kummallekin oligarkille omat kansalliset pakotteensa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet korostavat, että Ukraina aikoo hakea Usmanovin ja Fridmanin palauttamista EU:n pakotelistalle. Ukrainalaismediat kuvaavat syyskuun 22. päivän poistoa Ranskan ja Slovakian painostuksen tuloksena ja tuovat esiin epäilyksiä Ranskan motiiveista sekä Luxemburgin roolin Fridmanin kohdalla.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälistä kehystä ei ole erikseen esitetty.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet ovat erimielisiä Ranskan motiivista Usmanovin pakotteiden poiston taustalla. Useiden ukrainalaismedioiden mukaan Ranska toimi Azerbaidžanin painostuksen alaisena sen jälkeen, kun Azerbaidžan oli pidättänyt ainakin kaksi Ranskan kansalaista. Reutersin mukaan Azerbaidžanin diplomaatit kuitenkin kiistivät tämän.
Tausta
EU:n lähettilääset päättivät 22. syyskuuta jatkaa yksittäisiä pakotteita kolmen vuoden ajan noin 3 000 henkilöä ja yhteisöä vastaan, joiden katsotaan uhkaavan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Pakotteet ulottuvat nyt 22. syyskuuhun 2029. Samalla päätöksellä Usmanov ja Fridman jätettiin kuitenkin pakotelistan ulkopuolelle. Usmanovin poistoa ajoivat Slovakia ja Ranska; joidenkin mediatietojen mukaan Ranskan toimintaan vaikutti Azerbaidžanin painostus Ranskan kansalaisten pidätysten jälkeen, minkä Azerbaidžanin diplomaatit ovat kiistäneet. Pian poiston jälkeen Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev armahti joulukuussa 2023 vakoilusta tuomitun ranskalaisen, jolle olisi voinut langeta jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistus. Luxemburg vaati myös Fridmanin poistoa; Fridman haastaa parhaillaan Luxemburgia kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ja vaatii 16 miljardin dollarin korvauksia jäädytetyistä varoistaan.