Урсула фон дер Ляєн
Ursula von der Leyen on saksalainen Kristillisdemokraattisen unionin (CDU) poliitikko, joka on toiminut Euroopan komission puheenjohtajana joulukuusta 2019 lähtien. Sitä ennen hän oli vuosina 2009–2019 Saksan puolustusministeri – ensimmäinen nainen tällä paikalla. Euroopan parlamentin uudelleen valitsemana vuonna 2024 hän johtaa edelleen komissiota ja muokkaa EU:n turvallisuus-, puolustus-, talous- ja Ukrainaa koskevaa asialistaa.
-
Tanskan viranomaiset estivät murha-yrityksen Ukrainalais-amerikkalaiselle rapperille Kyivstonerille
Tanskan viranomaiset ilmoittivat torjuneensa epäonnistuneen murhayrityksen, joka kohdistui Ukrainalais-amerikkalaiseen rapperiin Albert Vasyljeviin eli Kyivstoneriin. Tanska määräsi Venäjän sotilasasiamiehen henkilöksi, joka ei toivotu maahan, ja ehdotti lisärajoituksia venäläisille matkustajille Schengen-alueella. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi yrityksen ja ilmoitti EU:n turvallisuusstrategian uudistamisesta.
-
EU ehdottaa Ukrainalle jopa 45 miljardia euron koordinoitua tukea vuodeksi 2027
Euroopan komissio on ehdottanut uutta koordinoitua tukivälinettä, jolla Ukrainalle myönnettäisiin vuonna 2027 enintään 45 miljardia euroa. Summasta 25 miljardia euroa ehdotetaan puolustuskäyttöön ja 20 miljardia euroa budjettitukeen. Lakisääntöiset ehdotukset on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa.
-
Selenskiy määräsi valmistelemaan lisäsuojauksia kriittiselle infrastruktuurille drooneita vastaan
Volodymyr Selenskiy määräsi valmistelemaan kysymyksiä Suomen korkeimmalle sotilaalliselle johdolle koskien drone-uhkia vastaan tarvittavaa lisäsuojaa. Ta keskusteli sot komentaja kenraalin kanssa kohteiden suojauksesta alueilla, joilla puuttuu resursseja. Ta käski myös sisäasiainministeriön laatimaan varajärjestelmät liikenteen järjestämiseksi sekä maatalous- ja infrastruktuuriministeriön tukemaan ukrainalaisten maataloustuotteiden vientiä.
-
Ukraina avasi jo neljä kuutta EU-neuvotteluklusterista
Euroopan unionin laajentumisfoorumi Brysselissä keskusteltiin Ukrainian EU-jäsenyydestä, reformeista ja turvallisuuden vahvistamisesta. Ukraina on avannut vuonna 2026 neljä kuutta neuvotteluklusterista, ja tavoitteena on avata loput ennen vuoden loppua. Euroopan komissio kiitti Ukrainan reformeja mutta kehotti kiihdyttämään erityisesti oikeuslaitoksen, tuomiovallan ja lainsäädäntötyön uudistuksia.
-
EU torjui Venäjän vaatimuksia ja vaati taukoa ennen EU:n turvallisuusarkitehtuurin neuvotteluja
Euroopan johtajat ja ulkoministerit torjuivat Venäjän vaatimukset eurooppalaisen turvallisuusarkitehtuurin muuttamiseksi. He vaativat ensimmäiseksi aseenavuonnan, sitten rauhan sopimuksen ja vasta sen jälkeen laajempaa turvallisuuskeskustelua. EU muodosti samalla eurooppalaisen neuvottelutiimin tulevia rauhanneuvotteluja varten.
-
EU valmistelee kiireellist talvipakettia Ukrainalle
Ukraina ja EU valmistelevat yhteist talvipakettia, johon kuuluvad muun muassa sillat, 200 linja-autoa, generaattorit, latausasemat, crossingsit sekä tuki suojien ja energiasisaldyksen valmisteluun. Asiasta keskusteltiin Serbian toimeenpiteet, joiden tarkat yksityiskohdat piti sopia Serhii Koretskyin ja Ursula von der Leyenin tapaamisessa Brysselsissä 16. marraskuuta.
-
EU ehdottaa Ukrainalle 45 miljardia euroa lisärahoitusta vuodelle 2027
Euroopan komissio on ehdottanut Ukrainalle enintään 45 miljardia euroa lisärahoitusta vuodelle 2027 кредиттіä, joka kattaisi noin kaksi kolmannesta arvioidusta 70 miljardin euron rahoitusvajeesta. Ehdotus joutuu hyväksymistä varten kaikkien 27 EU-maan tukeen, ja sen käsittely on sidottu EU:n vuoden 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluihin.
-
Zelenskyi varoittaa uusista iskuista: EU myöntää Ukrainalle lisäenergiatukea
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 15. marraskuuta, että Venäjä keskittää iskuja yhden alueen infrastruktuuriin ja valmistelee uusia iskuja Ukrainaan. Samalla Euroopan komissio päätti myöntää Ukrainalle lisäenergiatukea generatorien, muun välineiden ja rahoituksen muodossa. Energiavaikeuksia kärsivät eniten Dnipropetrovskin, Kiovan, Zhytomyrin ja Sumyn alueet.
-
Ukraina ja EU valmistelevat kiireellist talviavustuspakettia
Ukraina ja Euroopan Unioni valmistelevat yhteistä kiireellist talviavustuspakettia, jonka tarkoituksena on turvata sähkönsaanti ja liikenne Venetsian yli läpi venäläisten iskujen aiheuttamien katkosten ja vahinkojen vuoksi. Paketin on määrä sisältää muun muassa generaattoreita, sähköasemia, busseja sekä tukea siltojen ja lauttapaikkojen kunnostamiseen. Serhii Koretskyi aikoo sopia paketin keskeiset yksityiskohdat Ursula von der Leyenin kanssa Bryssellissä 16. marraskuuta.
-
Witkoff ja Kushner kohtasivat Putinin: eurooppalaiset osaleksid järgmises neuvottelurajas
Yhdysvaltain erikoislähettiläiset Steve Witkoff ja Jared Kushner kohtasivat 12. marraskuuta Volodymyr Putinin Kremlinissa. Tapaamisen jälkeen he matkustivat Dubliniin kertomaan presidentti Volodymyr Zelenskyille tuloksista. Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa Venäjän osallistumista uuteen eurooppalaiseen turvallisuusjärjestelmään ja eurooppalaisten osallistumista tuleviin neuvotteluihin.
-
EU:n lähettiläiset sopivat 145 uuteen Venäjän vastaisiin pakotelimiitteluihin
EU:n lähettiläiset sopivat 11. marraskuuta lisäämään 145 henkilöä ja oikeushenkilöä Venäjän vastaisiin pakotelimiitteluihin. Заходи охоплюють три sääntöjärjestelmää: Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, suoralla ja hybridisen toiminnan sekä kyberuhkien torjumisen. Sisältöön kuuluu 50 venäläistä pankkia, ja lopullinen hyväksyminen oli määrätty EU:n ulkoministerien kokoukseen Brysselissä 16. marraskuuta.
-
EU valmistelee kiirettä apua Ukrainalle siviilisuojelumekanismin kautta
Euroopan komissio valmistelee kiirettä apua Ukrainalle EU:n siviilisuojelumekanismin kautta. Painopisteinä ovat sähkönsaanti, sairaaloiden toiminta, elintärkeät palvelut sekä hyökkäysten vahingoittama infrastruktuuri. Komissio ja Ukraina määrittelevät kiireitä tarpeita, ja EU:n jäsenvaltiot täydentävät yhteistyötä omilla avustuksillaan.
-
Ukrainan, Yhdysvaltain ja Venäjän kolmikeskustelut alkoivat Abu Dhabissa – turvallisuusmallit ja vankien vaihto pöydällä
Abu Dhabissa alkoi 10. marraskuuta ensimmäinen kolmikeskustelukierros, jossa Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä keskustelivat muun muassa turvallisuusasioista, vankienvaihdosta, humanitaarisista toimista ja Euroopan tulevasta turvallisuusarkitehtuurista. Yhdysvallat järjestivät neuvottelut ja toimivat työtasolla välittäjänä, mutta Venäjän vastustuksen vuoksi eurooppalaiset osallistuivat vain erillisiin neuvotteluihin. Ukraina ja Euroopan maat vaativat, että sotatoimet lopetetaan ennen uuden turvallisuusjärjestelmän neuvotteluita.
-
Yhdysvaltain ehdotus uudesta eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä herättää epäilyjä Euroopassa
Yhdysvaltain hallitus ehdottaa eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin luomista Venäjän osallisuudella osana Ukrain sodan rauhoittamista. Euroopan viranhaltajat suhtautuvat ehdotukseen skepticismillä ja varoittavat, että se voisi syrjäyttää Euroopan, vahvistaa Venäjän asemaa ja heikentää NATOn turvallisuutta. Zelensky ilmoitti, ettei Ukraina ole valmis luovuttamaan Donbasia tai tilapäisesti miehitettyjä alueita.
-
Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän kolmikeskustelut Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta
Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän kolmikeskustelut on sovittu pidettäväksi Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta. Yhdysvallat toimivat välittäjänä työryhmätasolla, ja käsiteltävänä ovat muun muassa päivän jälkeinen turvallisuus, ensimmäiset deeskalaatiot, humanitaariset kysymykset ja kohti rauhaa johtavat askeleet. Presidentti Donald Trump ilmoitti olevansa varma, että Ukraina ja Venäjä ovat valmiita sopimaan sotaukan lopettamisesta, mutta ukrainalaiset neuvottelijat eivät jaa hänen optimismiaan.
-
Brusselsissa keskustellaan Ukrainan turvatakuista ja jälleenrakennuksesta
Euroopan komissio järjestää Brysselissä 4.–5. marraskuuta neuvottelut, joissa osallistuvat Ukraina, Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Britannia, NATO ja Maailmanpankki. Keskustelun aiheina ovat Ukrainan turvatakut sekä sotien jälkeinen jälleenrakennus ja talouskehitys. Erillinen 5. marraskuun kierros käsittelee turvatakuita. Työryhmätasolla käytävät neuvottelut valmistelevat marraskuun 10.–11. päivän kolmiosaisia neuvotteluja Abu Dhabissa.
-
Suomi ehdottaa venäläisten urheilijoiden pääsyn rajoittamista koko Schengen-alueelle
Suomi ehdottaa, että venäläisten urheilijoiden pääsyä koko Schengen-alueelle rajoitettaisiin. Ehdotus tuli sen jälkeen, kun CAS velvoitti kansainvälisen jääkiehkon federatiation hyväksymään venäläiset jääkiekoillaiset kansainvalisiin kilpailuihin. Euroopan komissio tutkii jo vastaavia rajoituksia.
-
Euroopan komissio ehdottaa Ukrainalle 45 miljardia euroa vuonna 2027
Euroopan komissio on hyväksynyt ehdotuksen, jolla Ukrainalle myönnettäisiin 45 miljardia euroa vuonna 2027 osana EU:n 90 miljardin euron lainaohjelmaa. Summasta 31,7 miljardia euroa kohdennettaisiin puolustus-teollisuuspotentiaalin kehittämiseen ja 13,3 miljardia euroa valtionbudjetin tukemiseen. Ehdotus etenee EU:n neuvostolle.
-
Suomen ja Norjan johtajat soittivat Putinille ja välittivät Zelenskyille arvionsa Abu Dhabin neuvotteluista
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat Venäjän presidentti Vladimir Putinille 27. lokakuuta keskustellakseen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan. Puhelun jälkeen he kertoivat UkRAINan presidentille Volodymyr Zelenskylle, että heidän mielestään Venäjä on vakavasti valmis neuvotteluryhmien tapaamiseen Abu Dhabissa. Joutsenmaiden arvio herätti kuitenkin kiistan, sillä Euroopan komissio ei havainnut erityistä valmiutta Putinin osallistumiseen rauhanneuvotteluihin.
-
Talousalus Khoryv uppos Romanian rannikon edustalla – yksi merimies kuoli ja kolme katoaa
Kaupallinen alus Khoryv uppos Mustaanmerelle 23. lokakuuta noin 24 kilometriä Romanian Constantasta. Aluksella oli 13 henkilöä, joista yhdeksän pelastettiin, yksi kuoli ja kolme jäi kadonneiksi. Romanian viranomaiset повідомили, että alus oli osunut drooni-iskuun, mutta palo ja upotuksen tarkkaa syytä ei ollut vielä vahvistettu.