Урсула фон дер Ляєн
Ursula von der Leyen on saksalainen Kristillisdemokraattisen unionin (CDU) poliitikko, joka on toiminut Euroopan komission puheenjohtajana joulukuusta 2019 lähtien. Sitä ennen hän oli vuosina 2009–2019 Saksan puolustusministeri – ensimmäinen nainen tällä paikalla. Euroopan parlamentin uudelleen valitsemana vuonna 2024 hän johtaa edelleen komissiota ja muokkaa EU:n turvallisuus-, puolustus-, talous- ja Ukrainaa koskevaa asialistaa.
-
EU ei ole valinnut edustajaa neuvotteluihin Putinin kanssa
EU:n hallitukset ja diplomaatit eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, kuka edustaisi unionia mahdollisissa neuvotteluissa Vladimir Putinin kanssa. Keskustelua käytiin muun muassa presidentti Alexander Stubbista, Euroopan neuvoston puheenjohtajasta António Costasta, komission puheenjohtajasta Ursula von der Leyenistä ja ulkoasiainvaltion edustajasta Kaja Kallasesta.
-
EU-johtajien erityiskokous 26.–27. marraskuuta käsittelee Ukrainan vuoden 2027 rahoitusta
Eurooppa-neuvoston on määrä pitää 26.–27. marraskuuta erityiskokous, jonka keskeisiä aiheita ovat EU:n vuosien 2028–2034 monivuotinen rahoituskehys ja Ukrainan rahoitus vuonna 2027. Neuvoston puheenjohtajan António Costan tiimi käy erilliset konsultaatiot kaikkien 27 jäsenvaltion kanssa ja valmistelee niiden pohjalta päivitetyn neuvotteluasiakirjan ennen marraskuun huippukokousta.
-
Oslo-kokous: Zelensky ja Witkoff neuvottelivat, seuraavaksi Washington lähettää viestin Moskovaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasi 20. lokakuuta Oslossa Yhdysvaltain erikoislähettilään Steve Witkoffin, johon liittyivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Trumpin vävy Jared Kushner osallistui etänä flunssan vuoksi. Kokouksessa käsiteltiin Ukrainan turvatakuita, aluekysymyksiä, pakotteita ja jälleenrakennusta, ja Witkoffin oli määrä matkustaa Pietariin tapaamaan Vladimir Putinia viemään Oslossa laadittu asiakirja eri turvatakuuvaihtoehdoista.
-
WSJ: Putin ehdotti Trumpin ja Xin huippukokousta – ilman Zelenskyiä
Wall Street Journal kertoi Vladimir Putinin ehdottaneen Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja Kiinan johtajalle Xi Jinpingille kolmenvälistä huippukokousta APEC-kokouksen yhteyteen Shenzheniin 18.–19. marraskuuta. Kokoukseen ei suunnitella Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin osallistumista, ja sen tarkoitus olisi keskustella sodan lopettamisesta Venäjän kannalta suotuisin ehdoin. Trump ei ole vielä hyväksynyt osallistumistaan, ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio vahvisti 19. lokakuuta Uzbekistanissa, että keskusteluja tapaamisesta on käyty. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset tahot ovat tyrmänneet ajatuksen.
-
EU sanoo: Ukraina voi saada 30 miljardia euroa vuoden 2026 loppuun mennessä – vuoden 2027 rahoitusvaje 70 miljardia
Euroopan komission mukaan Ukraina voi saada EU:lta noin 30 miljardia euroa vuoden 2026 loppuun mennessä, jos se jatkaa tarvittavia uudistuksia. Samalla komissio myönsi, että Ukrainan vuoden 2027 budjetissa on noin 70 miljardin euron vaje, joka on katettava yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Eurooppa-neuvosto on kehottanut komissiota valmistelemaan ehdotuksia vajeen kattamiseksi.
-
Trump Newsmax-haastattelussa: Zelensky ei ole oikea henkilö neuvottelukumppaniksi – vaatii Ukrainalta vaaleja ja iskujen lopettamista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 15. lokakuuta Newsmaxille, ettei hän ole suuri Zelensky-fani ja että Zelensky ei ole oikea henkilö, jonka kanssa Yhdysvaltojen tulisi neuvotella. Hän sanoi Zelenskyä olevan helpompi käsitellä Putinia vaikeampaa, vaati Ukrainaa järjestämään vaalit ja kehotti lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, joita hän kutsui häpeällisiksi. Trump sanoi uskovansa, että sopimus saadaan lopulta aikaan, mutta ei Zelensky johdolla, ja syytti sodan alkamisesta Barack Obamaa. Zelensky vastasi Brysselissä 16. lokakuuta, että hänen on helpompi keskustella Trumpin kuin Putinin kanssa ja että Ukraina on valmis vaaleihin, jos Venäjä suostuu 60 päivän kattavaan tulitaukoon.
-
EU myönsi Ukrainalle 2,86 miljardin euron puolustuspaketin
Euroopan komissio myönsi 14. lokakuuta Ukrainalle 2,86 miljardin euron osuuden 90 miljardin euron Ukraine Support Loan -ohjelman puolustuskokonaisuudesta. Summa käytetään ilmapuolustusjärjestelmiin, drooneihin, ohjuksiin, tutkiin, elektronisen sodankäynnin välineisiin ja ammuksiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen perusteli rahoitusta Venäjän eskaloimilla ilmaiskuilla, ja Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky vahvisti tuen saapuneen.
-
Droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian rannikolla – toinen upposi, 11 merimiestä kateissa
Yöllä 12.–13. lokakuuta droonit iskivät kahteen rahtialukseen Bulgarian rannikon edustalla Mustallamerellä. Maltan lipun alla purjehtiva, Oodessassa rekisteröity ja ukrainalaisomisteinen CHELSEA 3 vaurioitui, mutta sen kaikki 15 miehistön jäsentä evakuoitiin Varnaan. Toinen alus upposi noin 17 merimailia itään Krapetsista – yksi miehistön jäsen pelastettiin, 11 on yhä kateissa. Bulgarian pääministeri Rumen Radev kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja vetosi EU:n ja Naton apuun tutkinnassa. Ukraina ja EU:n komission puheenjohtaja syyttivät iskuista Venäjää, minkä Radev torjui vedoten todisteiden puutteeseen.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Kreml kannatti Trumpin vaatimusta Ukrainan presidentin vaihdosta – Zelensky tarjosi vaaleja 60 päivän tulitauon vastineeksi
Kreml otti harvinaisessa linjassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa ja tuki tämän vaatimusta, että Ukrainassa pitäisi valita uusi johtaja. Taustalla oli Trumpin ja Vladimir Putinin 9. lokakuuta tekemä diiselikauppa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi ABC-haastattelussa 11. lokakuuta, että Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäystä vastaan Yhdysvaltain painostuksesta huolimatta, ja tarjosi vaalien järjestämistä, jos Venäjä suostuu 60 päivän tulitaukoon. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi 12. lokakuuta ennen EU:n ulkoministerikokousta Luxemburgissa, että vaaleja ei voida pitää sodan aikana ja että kansainvälinen paine on kohdistettava Venäjään.
-
Ukraina laajensi kansallisten vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia – Eduskunta hyväksyi lain
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi 12. lokakuuta lain nro 16119, joka laajentaa kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen lasten oikeuksia saada opetusta äidinkielellään valtion kielen rinnalla. Laki poistaa Unkarin esittämän esteen EU:n laajentumisneuvotteluissa, ja sen odotetaan avaavan kaksi seuraavaa neuvotteluklusteria Luxemburgissa 13. lokakuuta järjestettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Presidentti Zelenskyi allekirjoitti lain samana päivänä.
-
Zelensky: Ukraina valmis lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, jos Venäjä lopettaa iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti 11. lokakuuta, että Ukraina on valmis lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja energiakohteisiin vastineeksi siitä, että Venäjä lopettaisi iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Zelensky sanoi Ukrainan asevoimien saaneen tarvittavat käskyt ja korosti, että kaikkien de-eskalaatioaskeleiden on oltava molemminpuolisia ja tuettuja todellisilla takeilla. Samana päivänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittanut välittömästä "energiacesarista" Ukrainan ja Venäjän välillä – Zelensky kuitenkin sanoi Axiosille, että tieto tuli hänelle yllätyksenä eikä Kiova ollut kuullut siitä diplomaattikanavien kautta. Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan energiakohteisiin, mukaan lukien Harkovan TEC-5-lämpövoimalaan, samana päivänä.
-
EU ilmoitti noin 3 miljardin euron sotilastuesta Ukrainalle – Zelenskyin ja von der Leyeninin puhelun jälkeen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 11. lokakuuta käytyään puhelun Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa, että EU myöntää noin 3 miljardia euroa uutta sotilaallista tukea Ukrainalle 12.–18. lokakuuta. Varat on tarkoitettu drooneihin ja ohjuksiin. Samalla Zelenskyi kertoi uusista Venäjän iskuista Ukrainan energiainfrastruktuuriin Kiovassa ja Harkovan alueella Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin energiatulitauosta koskevan lausuman jälkeen.
-
Baltian maat esittävät EU:lle kieltoa Venäjän viljan kauttakululle alueensa kautta
Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius ilmoitti, että Liettua esittää EU:lle Venäjän viljan kauttakulun kieltämistä unionin alueen kautta sekä Venäjän maataloussektorin oligarkkien lisäämistä pakotelistalle. Viron, Latvian ja Liettuan johtajat allekirjoittivat yhteisen kirjeen Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission johdolle, ja asiasta on määrä keskustella seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
-
Ukraina sai EU:lta noin 1,2 miljardin euron tukierän – varat suunnattu ukrainalaisille drooneille ja ohjuksille
Ukraina vastaanotti 7. lokakuuta uuden, noin 1,2–1,24 miljardin euron suuruisen tukierän EU:n Ukraine Support Loan -ohjelmasta. Pääministeri Serhiy Koretsky ilmoitti erästä sosiaalisessa mediassa. Varat on tarkoitettu ukrainalaisvalmisteisten droonien, droonien torjuntaohjusten, drooniammuksen ja ohjusten hankintaan, ja niillä tuetaan maan puolustusteollisuutta.
-
Unkari purki vetonsa: Ukrainalle avataan kaksi EU-neuvotteluklusteria
Unkari suostui 7. lokakuuta edistämään Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluja klustereissa 2 (sisämarkkinat) ja 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu). EU:n neuvoston COELA-työryhmä hyväksyi seulontatulokset, ja Coreper-suurlähettiläät päättivät lähettää Ukrainalle ja Moldovalle kirjeet neuvottelukantojen esittämiseksi. Avaukseen liittyvä hallitustenvälinen konferenssi voi pidetä 13. lokakuuta, jos Verkhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan lakiesityksen.
-
EU-komissio hyväksyi laajentumispaketin: Ukrainan maataloudelle erityisehdot, neljä ehdokasmaata eturintamaan
Euroopan komissio hyväksyi tiistaina 6. lokakuuta Strasbourgissa paketin ehdotuksia, joilla valmistellaan EU:ta ottamaan vastaan uusia jäseniä, mukaan lukien Ukraina. Pakettiin sisältyy siirtyminen yksimielisyydestä määräenemmistöön muun muassa pakotteissa, verojärjestelmissä ja liittymisneuvottelujen välivaiheissa, vahvemmat oikeusvaltiotakeet uusille jäsenille, Ukrainan maataloussektorille kohdennettuja erityismekanismeja sekä neljän edistyneimmän ehdokasmaan – Ukrainian, Moldovan, Montenegron ja Albanian – väliaikaisen "asteittaisen integraation" käsite. Korkean tason keskustelu käydään Eurooppa-neuvostossa 15.–16. lokakuuta.
-
Bulgarian talousvyöhykkeellä droneilla hyökätty kahden kauppa-aluksen kimppuun – toinen upposi, toisen miehistö evakuoitiin
Tiistaina 6. lokakuuta droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian yksinomaisella talousvyöhykkeellä Mustallamerellä. Togon lipun alla purjehtinut ALFA WATAN upposi kriittisten runkovaurioiden seurauksena ja sen miehistöä pidetään kadonneena; Palaun lipun alla purjehtinut ABLE syttyi tuleen, mutta sen kaikki 18 miehistön jäsentä evakuoitiin Bulgarian lautta DIOSCURIAan. Iskun kerrotaan olleen ensimmäinen Bulgarian talousvyöhykkeellä tapahtunut drooni-isku kauppalaivoja vastaan.
-
EU torjui Ukrainan pyynnön aikaistaa vuoden 2027 tukien maksamista
EU hylkäsi Ukrainan pyynnön saada osa vuodelle 2027 suunnitellusta rahoitustuesta etukäteen. Bryssel vaatii Kiovaa toteuttamaan sovitut uudistukset, jotka voivat vapauttaa noin 34 miljardia euroa vielä tänä vuonna. Ukraine on arvioinut lisäpuolustustarpeensa 27 miljardiksi dollariksi ja hakenut apua EU:n loppuvuodesta 2025 sovitusta 90 miljardin euron lainasta.