Урсула фон дер Ляєн
Ursula von der Leyen on saksalainen Kristillisdemokraattisen unionin (CDU) poliitikko, joka on toiminut Euroopan komission puheenjohtajana joulukuusta 2019 lähtien. Sitä ennen hän oli vuosina 2009–2019 Saksan puolustusministeri – ensimmäinen nainen tällä paikalla. Euroopan parlamentin uudelleen valitsemana vuonna 2024 hän johtaa edelleen komissiota ja muokkaa EU:n turvallisuus-, puolustus-, talous- ja Ukrainaa koskevaa asialistaa.
-
EU ja Ukraina sopivat vuoden 2026 rahoituksesta – Ukraina oli aiemmin varoittanut 27 miljardin dollarin puolustusvajeesta
Euroopan komissio ja Ukraina julkaisivat 1. lokakuuta 2026 yhteisen lausuman, jossa todettiin, että vuoden 2026 budjetti- ja puolustustarpeisiin on löydetty rahoituskeinot ja sovittu toimitusaikataulusta. Seuraavana päivänä komission pääedustaja Paula Pinho sanoi, ettei Ukrainalla ole vuonna 2026 ulkoista rahoitusvajetta. Taustalla on Ukrainan elokuussa esiin nostama noin 27 miljardin dollarin puolustusbudjetin vaje ja pyyntö saada EU:n vuodelle 2027 tarkoitettuja lainaeriä käyttöön jo tänä vuonna.
-
EU ehdottaa "asteittaista integraatiota" – Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saavat ensimmäisinä etusijalle asetetut etenemissuunnitelmat
Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen, joka tarjoaa ehdokasmaille esteetöntä kauppaa ja pääsyn EU:n tutkimusohjelmiin jo hakemusten käsittelyn aikana. Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saisivat priorisoidut etenemissuunnitelmat, kun taas muiden ehdokkaiden prosessi hidastuu. Taloudelliset edut on sidottu EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseen ja kriittisten teknologioiden suojaamiseen.
-
Marchenko vaatii EU:ta käyttämään jäädytettyjä venäläisvaroja Ukrainan 78 miljardin dollarin vajeen kattamiseksi
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko esitteli Brysselissa 29. syyskuuta maiden järjestöjen kokouksessa, että Ukraina tarvitsee vuodelle 2027 noin 78 miljardia dollaria eli noin 69 miljardia euroa, josta 40 miljardia euroa menisi puolustukseen ja 29 miljardia euroa valtion toimintaan. Marchenko vaati EU:ta ottamaan käyttöön noin 210 miljardia euroa jäädytettyjä Venäjän keskuspankin varoja, joista valtaosa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä. EU:n virkamiehet ja useat jäsenmaat suhtautuivat pyyntöön varauksellisesti, ja Belgian vastustus sekä Italian ja Ranskan skeptisyys nousevat esiin neuvotteluissa.
-
Venäjän yön yhdistelmäisku iski Kiovaan ja kymmeneen Ukrainan alueeseen
Venäjä toteutti yöllä 28.–29. syyskuuta laajan ohjus- ja drooni-iskun, joka osui Kiovaan ja kymmenelle Ukrainan alueelle. Kiovassa vaurioitui muun muassa Kiova-Pasažyrskyi-aseman veturitalli, datakeskuksia ja asuinrakennuksia, Odessan alueella muun muassa oppilaitos, asuntola ja kaksi ulkomaalaista alusta. Ukrainan ilmavoimien mukaan kaikki ohjukset ja 106 droonia pudotettiin.
-
Ukraina priorisoi valtion menoja – puolustus ja suojatut etuudet ensin
Ukrainan hallitus on hyväksynyt päätöksen valtionmenojen priorisoinnista vaikeassa taloustilanteessa. Varat ohjataan ensisijaisesti puolustukseen, eläkkeisiin, sosiaalietuuksiin ja budjettialojen palkkoihin. Ei-kriittiset rakennus-, peruskorjaus- ja kunnostushankkeet keskeytetään sodan loppuun asti. Pääministeri Serhiy Koretsky yhdisti osan rahoituspaineista siihen, että suunniteltua kansainvälistä rahoitusta ei ole vielä saatu, mikä johtuu osittain Ukrainan täyttämättä jääneistä sitoumuksista kansainvälisille kumppaneille.
-
Venäjän drooni iski Kiovan kansallisen tiedeakatemian päärakennukseen – vähintään kaksi kuoli
Maanantaina 28. syyskuuta venäläinen suihkukäyttöinen drooni iski Ukrainan kansallisen tiedeakatemian (NASU) presidium-rakennukseen Kiovan keskustassa. Isku aiheutti suuren tulipalon ja osittaisen tuhoutumisen kolmikerroksisen rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui; muun muassa entisen NSDC-sihteerin ja NASU:n varapresidentin Volodymyr Horbulinin avustaja Nataliia Bukalo sai surmansa. Iskun tuomitsivat useat EU- ja eurooppalaiset johtajat.
-
EU valmistelee jäsenyyspolkuja neljälle hakijalle – Ukraina, Moldova, Montenegro ja Albania
EU kehittää yksilöllisiä etenemissuunnitelmia neljälle pisimpänä olleelle ehdokasmaalle: Ukrainalle, Moldovalle, Montenegrolle ja Albanialle. Suunnitelmat antavat ensi kerran nimenomaisen lupauksen jäsenyydestä, jos uudistuksia jatketaan, ja sisältävät ohjeelliset aikataulut neuvotteluklustereiden läpiviemiselle. Seitsemän muuta hakijaa jää tässä vaiheessa suunnitelmien ulkopuolelle, ja rinnalla valmistellaan erillistä laajentumispolitiikan uudistusta, joka esitellään 6. lokakuuta.
-
Trump ja Zelensky tapasivat New Yorkissa: Ukraina valmis osittaisiin tulitaukoihin, Venäjä hylkäsi ehdotuksen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasivat 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen laidalla New Yorkissa. Zelensky ilmoitti Ukrainan olevan valmis vastavuoroiseen tulitaukoon energia-, vilja- ja merialoilla. Venäjän edustajat sen sijaan torjuivat energiatulitaukon, ja kolmen maan huippukokous on kaavailtu G20-kokoukseen Miamiin joulukuussa, jonne Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsuttu – mutta hänen osallistumisensa on epävarmaa.
-
EU jatkoi Venäjä-pakotteita kolmeksi vuodeksi – kaksi oligarkia poistettiin listalta
EU:n suurlähettiläät pääsivät 22. syyskuuta 2026 sopuun Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavia henkilöitä koskevien pakotteiden jatkamisesta 36 kuukaudeksi eli 22. syyskuuhun 2029 asti. Samalla venäläiset oligarkit Aliser Usmanov ja Mihail Fridman poistettiin listalta Latvian – ainoana eri mieltä olleen jäsenmaan – nostettua vastalauseensa ja äänestettyä tyhjää. Latvia ilmoitti samalla asettavansa kahdelle oligarkille omat kansalliset pakotteensa.
-
Zelenskyi tapasi Trumpin New Yorkissa: Ukraina ehdotti energiataukoja ja keskusteluja Patriot-lisenssistä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen 81. istunnon yhteydessä New Yorkissa. Zelenskyi esitti aloitteen vastavuoroisesta iskujen lopettamisesta energiainfrastruktuuriin ja sanoi olevansa valmis tapaamaan Vladimir Putinin. Trump sanoi sodan loppuvan "nopeammin kuin ihmiset käsittävät" ja sanoi voivansa käyttää vastikään allekirjoitettua sanktiolakia painostuskeinona Venäjää kohtaan.
-
Zelenskyi tapasi IMF:n Georgievan New Yorkissa – MVM lupasi apua Ukrainan vuoden 2027 rahoitukseen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi IMF:n pääjohtajan Kristalina Georgievan New Yorkissa YK:n yleiskokouksen 81. istunnon korkean tason viikon yhteydessä. Zelenskyin mukaan IMF auttaa Ukrainaa löytämään osan sen vuoden 2027 rahoitusvakauden turvaamiseen tarvittavista varoista. Keskusteluissa käsiteltiin myös Verhovna Radan tarvitsemien lakien hyväksymistä sekä turvallisuustilannetta ja Venäjän muuttuneita ilmaiskutaktiikoita.
-
Zelensky: kaksi ukrainalaisyhtiötä on läpäissyt taistelukokeet uusilla ”Shahed”-tunnkeilla – tuotantosopimuksia allekirjoitetaan
Presidentti Volodymyr Zelensky kertoi Carpathian Eight (C8) -huippukokouksen yhteydessä 18. syyskuuta, että kaksi ukrainalaisyhtiötä on onnistuneesti suorittanut taistelukokeet uusilla torjunta-aseilla, jotka kykenevät pudottamaan Venäjän reaktiivikäyttöisiä Shahed-droneja. Zelensky sanoi, että sopimuksia yritysten kanssa ollaan jo allekirjoittamassa ja että 67 yritystä kehittää parhaillaan ratkaisuja vastaavanlaisten kohteiden torjumiseen. Zelensky keskusteli rahoitusvajeesta Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
-
EU käynnistää Ukraina-yhteishankkeiden ohjelman – vähintään 10 miljardia euroa SAFE-varoista
Euroopan komissio ilmoitti Brysselissä uudesta yhteishankkeiden ohjelmasta Ukrainan kanssa. Ohjelma rahoitetaan SAFE-välineen jäljellä olevista varoista, ja sen vähimmäismäärä on vähintään 10 miljardia euroa. Samalla EU osoittaa Ukrainalle 3,3 miljardia euroa puolustustarpeisiin.
-
EU:lta 3,3 miljardia euroa Ukrainalle ohjuksiin ja drooneihin – neljäs maksuerä tukilainasta
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti puhelinkeskustelun jälkeen presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa, että EU myöntää Ukrainalle 3,3 miljardia euroa lisää ohjusten ja droonien hankintaan. Summa on tarkoitus siirtää Ukrainalle perjantaina 18. syyskuuta Ukraine Support Loan -ohjelman puitteissa. Samalla von der Leyen kertoi valmiudesta käyttää SAFE-ohjelman jäljellä olevia varoja uuteen EU:n ja Ukrainan yhteiseen puolustushankkeeseen.
-
Zelenskyi: Ukrainan kehittämä torjuntadrone onnistui pudottamaan reaktiivisen Shahed-lennokin
17. syyskuuta presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi uudesta onnistuneesta kokeesta, jossa ukrainalainen torjuntadrone pudotti venäläisen reaktiivikäyttöisen Shahed-lennokin. Zelenskyi ilmoitti asiasta saatuaan selonteon asevoimien ylipäälliköltä Mykhailo Drapatyilta ja sanoi tuotantoa aiotaan kasvattaa. Hän kertoi myös 67 yrityksen työskentelevän torjuntadrone-hankkeessa ja kahden yrityksen läpäisseen taistelukokeet.
-
Von der Leyen ilmoitti EU:n ja Ukrainan yhteisestä Freyja-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi 16. syyskuuta unionin vuotuisessa puheessaan Euroopan parlamentille, että EU aikoo kehittää yhdessä Ukrainan kanssa kohtuuhintaisen modulaarisen ohjustorjuntajärjestelmän ukrainjalaisen Freyja-hankkeen pohjalta. Lisäksi hän ilmoitti uudesta ohjelmasta yhteishankkeille ukrainalaisyritysten kanssa, joka rahoitettaisiin EU:n SAFE-puolustusrahaston käyttämättä jääneillä varoilla, sekä kertoi EU:n hyväksyneen ensimmäistä kertaa amerikkalaisten Patriot-ohjusten (PAC-3) hankinnan Ukrainalle.
-
Ramstein-kokouksessa Saksa lupasi PAC-2-ohjuksia ja Britannia 100 miljoonaa puntaa Ukrainan ilmapuolustukseen
8. syyskuuta järjestetyssä 36. Ramstein-muotoisessa Ukrainan puolustuskontaktiryhmän kokouksessa Saksa ilmoitti toimittavansa kiireellisesti PAC-2-torjuntaohjuksia ja lisää AIM-9-ohjuksia liittouman varastoista sekä käynnistävänsä City Dome -hankkeen Ukrainan kaupunkien suojaamiseksi. Britannia ilmoitti 100 miljoonan punnan eli noin 116 miljoonan euron paketista Patriot-ohjuksia ja muuta ilmapuolustuskalustoa Ukrainan tukemiseksi ennen talvea. Samalla EU salli Ukrainalle 3,2 miljardin euron poikkeuksen käyttää EU:n lainaa Patriot-ohjusten hankintaan.
-
Yhdysvaltain erityislähettiläät vierailivat Kiovassa – ei läpimurtoa, kolmen osapuolen neuvottelut tavoitteena
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat 5. syyskuuta Vladimir Putinia Moskovassa ja 6. syyskuuta Volodymyr Zelenskyiä Kiovassa. Kiovassa käytiin kolme neuvottelukierrosta, joista toiseen osallistuivat Ranskan, Saksan ja Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantajat. Osapuolet kertoivat käyneensä keskusteluja sodan lopettamisen parametreistä ja Ukrainalle annettavasta "talvipaketista", mutta konkreettisesta läpimurrosta ei ilmoitettu. Kremlin tiedottajan mukaan Venäjä ei sulje pois paluuta kolmen osapuolen neuvotteluihin, mutta ajankohdasta on ennenaikaista puhua.
-
EU:n jäsenmaat hyväksyivät poikkeuksen: Ukraina voi ostaa Patriot-ohjuksia 90 miljardin euron lainalla
EU:n jäsenmaat hyväksyivät poikkeuksen, joka sallii Ukraina ostaa Yhdysvalloissa valmistettuja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia EU:n 90 miljardin euron Ukraina-tukilainasta. Seuraava maksuerä on 3,2 miljardia euroa. Sopimuksen tervehtivät yhteisesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Naton pääsihteeri Mark Rutte.
-
EU:n ja Ukrainan drooni-allianssin ensimmäinen kokous pidetään Brysselissä 11. syyskuuta
EU:n ja Ukrainan drooni-allianssin ensimmäinen kokous järjestetään 11. syyskuuta Brysselissä. Siihen osallistuvat EU:n puolustuskomentaja Andrius Kubilius ja 19 droonivalmistajaa EU-maista sekä yhdeksän ukrainalaista drooniyritystä. Kokouksen tavoitteena on arvioida nykytilannetta, aikatauluttaa toimia ja keskustella ensimmäisistä toimenpiteistä.