EU ehdottaa "asteittaista integraatiota" – Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saavat ensimmäisinä etusijalle asetetut etenemissuunnitelmat
Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen, joka tarjoaa ehdokasmaille esteetöntä kauppaa ja pääsyn EU:n tutkimusohjelmiin jo hakemusten käsittelyn aikana. Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saisivat priorisoidut etenemissuunnitelmat, kun taas muiden ehdokkaiden prosessi hidastuu. Taloudelliset edut on sidottu EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseen ja kriittisten teknologioiden suojaamiseen.
Pääkohdat
- Komissio esittää "asteittaisen integraation" mallia, joka avaa ehdokkaille EU:n sisämarkkinat ja tutkimusohjelmat hakemusten käsittelyn aikana
- Ensisijaiset etenemissuunnitelmat tarjotaan Ukrainalle, Moldovalle, Albanialle ja Montenegrolle
- Taloudelliset edut riippuvat EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden tukemisesta ja kriittisten teknologioiden suojaamisesta vihollisvaltioilta, joiksi mainitaan Venäjä ja Kiina
- Pääsy herkille aloille – puolijohteet, tekoäly, kvantti, bioteknologia, avaruus – edellyttää investointien seulonnan, viennin valvonnan ja pakotteiden noudattamisen yhteistyötä
- Velvoitteiden rikkomisen tai demokratian taantumisen myötä markkinoille pääsy voidaan keskeyttää tai peruuttaa
- Komissio ehdottaa EU:n sisäisen päätöksenteon yksinkertaistamista lisäämällä määräenemmistöpäätöksiä yksimielisyyden sijaan – esimerkkinä mainitaan Unkari ja Orbán
- Uudistusesitys esitellään virallisesti 6. lokakuuta ja EU-johtajat käsittelevät sitä Brysselin huippukokouksessa 15.–16. lokakuuta
Miksi tämä on tärkeää
Yli vuosikymmenen mittaisen uusien jäsenten tulon jälkeen – Kroatia liittyi vuonna 2013 – EU ehdottaa nyt perustavanlaatuista uudelleenarviointia laajentumispolitiikastaan. Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saisivat nopeutetun etenemiskanavan kohti yhteismarkkinoita ennen täysjäsenyyttä. Samalla taloudelliset edut on kytketty ehtoihin: ehdokkaiden on tuettava EU:n ulkopoliittisia tavoitteita, vastustettava Venäjää ja Kiinaa sekä estettävä kriittisten teknologioiden siirtoa vihollisvaltioille. Uudistus sisältää myös EU:n sisäisiä mekanismeja, joilla yksittäisen jäsenvaltion mahdollisuutta estää strategisia päätöksiä – kuten Unkarin Orbánin hallituksen esimerkki osoittaa – pyritään rajoittamaan.
Mitä tapahtui
Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen, joka tarjoaa EU:n ehdokasvaltioille "asteittaista integraatiota" – esteetöntä kauppaa ja pääsyä tutkimusohjelmiin jo ennen kuin jäsenhakemukset on käsitelty. Asiakirjan valmistelua johti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin pääneuvonantaja Alexander Adam, joka on aiemmin toiminut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin avustajana. Ehdotuksen mukaan Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saisivat priorisoidut etenemissuunnitelmat liittymisprosessin nopeuttamiseksi, kun taas Pohjois-Makedonian, Kosovon, Bosnia ja Hertsegovinan, Serbian ja Turkin prosessit viivästysvät.
Taloudelliset edut on sidottu ehdokkaiden tukeen EU:n ulkopoliittisille tavoitteille – erityisesti vastustukseen Venäjää ja Kiinaa vastaan – sekä siihen, etteivät ne siirrä kriittisiä teknologioita vihollisvaltioille tai kaupallisille kilpailijoille. Pääsy herkille aloille – puolijohteet, tekoäly, kvantti, bioteknologia ja avaruus – edellyttää yhteistyötä investointien seulonnassa, viennin valvonnassa, pakotteiden täytäntöönpanossa ja kriittisten teknologioiden suojelussa. Velvoitteiden rikkomisen tai demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen taantumisen myötä markkinoille pääsy voidaan keskeyttää tai peruuttaa.
Komissio ehdottaa myös EU:n sisäisen päätöksenteon yksinkertaistamista lisäämällä määräenemmistöpäätöksiä – niin kutsuttuja passerelle-lausekkeita – erityisesti pakotteiden, ihmisoikeuskriisien ja siviilioperaatioiden kohdalla. Lisäksi se ehdottaa, että uudet jäsenvaltiot sitoutuvat rajoitetuksi ajaksi olemaan estämättä yksimielisyyttä vaativia neuvoston päätöksiä, mukaan lukien tulevia laajentumisia. Liittymisen jälkeisiä suojamekanismeja ehdotetaan vahvistettaviksi ja pidennettäviksi kolmesta kymmeneen vuoteen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki käytettävissä olevat lähteet ovat ukrainalaisia. Ne rakentavat juttunsa Politico-vedoksen ja "Jevropeiska pravda" -lehden raportoinnin ympärille. Otsikoissa korostetaan, että EU "avaa markkinansa" ehdokkaille – erityisesti Ukrainalle – ja tuodaan esiin ehdollisuus: taloudelliset edut on sidottu "vihollisvaltioiden" vastustamiseen ja kriittisten teknologioiden suojaamiseen, jota lähteet tulkitsevat ensisijaisesti Venäjään ja Kiinaan kohdistuvaksi. Ukrainalaiset julkaisut nostavat esiin Ukrainalle räätälöidyt integraatiokokonaisuudet: puolustusteollisuus, kyberturvallisuus ENISA-viraston kautta, sotilaallinen liikkuvuus, energiaverkkojen synkronointi, Horisontti Eurooppa, TEN-T- ja TEN-E-verkot sekä päästökauppa. Ukraina mainitaan myös yhtenä maana, jolle ehdotetaan ACAA-sopimusta teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Koko uudistuskehys istutetaan laajempaan ukrainalaiseen integraatiokehityskertomukseen: nopeutettu etenemissuunnitelma on konkreettinen osoitus EU-jäsenyyden tien etenemisestä.
Tausta
Ukraina ja Moldova saivat EU:n ehdokasvaltion aseman kesäkuussa 2022. Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa 2023 avata liittymisneuvottelut molempien maiden kanssa. Komissio avasi neuvottelut vuonna 2024, ja maat jatkavat neuvotteluklustereiden avaamista. Montenegro mainitaan seuraavaksi maaksi, joka todennäköisesti liittyy EU:hun – mahdollisesti 28. jäsenenä vuonna 2028 Irlannin puheenjohtajakaudella. Ukraina ja Moldova ovat jo mukana EU:n "Roaming Like Home" -järjestelyssä, ja komissio pitää niiden energiaverkkojen synkronointia eurooppalaisen verkon kanssa esimerkkinä onnistuneesta asteittaisesta integraatiosta. ACAA-sopimuksia ehdotetaan seuraavaksi keskeiseksi askeleeksi Ukrainalle, Moldovalle ja Serbialle.