EU:n komissio valmistelee veto-oikeuden kiertämistä – tavoitteena yli 30 jäsenen laajentuminen
Euroopan komissio esittelee ensi viikolla uudistuspaketin, joka siirtäisi EU:n päätöksentekoa yksimielisyydestä määräenemmistöön useilla välikäsittelyn vaiheilla ja laajentaisi määräenemmistöä koskemaan pakotteita, ihmisoikeuksia, puolustusta ja turvallisuutta sekä veronkierron torjuntaa. Uudistuksen tarkoituksena on valmistella EU yli 30 jäsenen laajentumista ja nopeuttaa Ukrainan sekä Montenegro, Pohjois-Makedonian ja Albanian liittymisprosessia. Uudistuksen voimaansaattaminen vaatii edelleen kaikkien 27 jäsenmaan hyväksynnän.
Pääkohdat
- Euroopan komissio esittää EU:n päätöksentekomekanismin uudistusta, joka ohittaa jäsenmaiden kansalliset veto-oikeudet.
- Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee suunnitelman ensi viikolla osana laajentumisstrategiaa.
- Uudistus hyödyntää niin sanottuja sillanlausekkeita (passerelle clauses), joilla yksimielisyysvaatimus korvataan määräenemmistöpäätöksillä.
- Määräenemmistö määritellään 15 maan kantaan, joiden takana on vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä; syntyneissä luonnoksissa esiintyy myös versio kahdesta kolmasosasta.
- Uudistuksen voimaansaattaminen edellyttää kaikkien 27 jäsenmaan yksimielistä suostumusta.
- Laajentumisen jälkeen vain kahdella kolmasosalla valtioista olisi oma eurokomissaarinsa.
- Neljä ehdokasmaata – Montenegro, Ukraina, Moldova ja Albania – saavat jäsenyystiekartat.
Miksi tämä on tärkeää
Uudistus poistaisi yksittäisen jäsenmaan mahdollisuuden estää ehdokasmaiden liittymisprosessin välikäsittelyn vaiheet, millä on suora vaikutus Ukrainan jäsenyyspolkuun. Kyse on vuosikymmenen suurimmasta muutoksesta EU:n sisäisessä toiminnassa, ja se laajentaisi määräenemmistöpäätökset pakotteisiin, ihmisoikeuksiin, puolustukseen ja turvallisuuteen sekä veronkierron torjuntaan. Vaikka uudistuksen voimaansaattaminen vaatii edelleen kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisen hyväksynnän, sitä pidetään keskeisenä askeleena kohti EU:n laajentumista yli 30 jäseneen.
Mitä tapahtui
Euroopan komissio valmistelee uudistuspakettia, jonka tarkoituksena on kiertää jäsenmaiden kansalliset veto-oikeudet EU:n päätöksenteossa ja mahdollistaa liiton laajentuminen yli 30 jäseneen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee suunnitelman ensi viikolla yhdessä laajentumisstrategian kanssa; Lissabonin sopimusta ei tarvitse muuttaa.
Luonnokset esittävät sillanlausekkeiden (passerelle clauses) käyttöönottoa, mikä korvaisi yksimielisyysvaatimuksen määräenemmistöpäätöksillä useissa ehdokasmaan liittymisprosessin välikäsittelyn vaiheissa. Näissä päätöksissä määräenemmistö edellyttäisi vähintään 15 maan kannan, joiden takana on vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä – luonnoksissa kuitenkin esiintyy myös versio kahdesta kolmasosasta. Päätös uudistuksen käyttöönotosta vaatii edelleen kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisen hyväksynnän.
Määräenemmistöpäätöksiä ehdotetaan laajennettavaksi pakotteisiin, ihmisoikeuksiin, puolustukseen ja turvallisuuteen sekä veronkierron torjuntaan. Uudistus voi nopeuttaa Ukrainan, Montenegro, Pohjois-Makedonian ja Albanian liittymistä. EU aikoo lisäksi tarjota ehdokkaille ennennäkemätöntä asteittaista integraatiota sisämarkkinoihin jo hakemuskäsittelyn aikana sekä yhteistyötä puolijohteiden, kvanttitietotekniikan, bioteknologian, tekoälyn ja avaruuden aloilla.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia kielimedioita, jotka raportoivat uudistuksesta erityisesti Ukrainan jäsenyysnäkymien ja veto-oikeuksien kiertämisen kannalta. Ukrainalainen raportointi nostaa esiin nykyisille jäsenille tarjottavat suojamekanismit, kuten hätäjarru kiinteistön kansallisten etujen turvaamiseksi, komission arvion Ukrainan ja Moldovan valmiudesta avata kaikki neuvotteluklusterit sekä laajentumiskomissaari Marta Kosin roolin. Lisäksi korostetaan ehdokkaille suunniteltua asteittaista integraatiota sisämarkkinoihin ja yhteistyötä strategisilla teknologia-aloilla. Eräs ukrainalainen tieto tuo esiin, että uudistusta ohjaa komission puheenjohtajan pääneuvonantaja, joka on aiemmin työskennellyt Ranskan presidentin kansliassa.
Missä uutisointi eroaa
Lähteiden välillä on ero määräenemmistön määritelmässä: osa lähteistä kirjaa määräenemmistöksi 15 maata, jotka edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä, kun taas toiset ilmoittavat sen olevan 15 maata, jotka edustavat kahta kolmasosaa väestöstä.
Tausta
EU ei ole liittänyt uutta jäsentä sen jälkeen, kun Kroatia liittyi vuonna 2013. Kesäkuussa Saksa, Ranska ja kolme muuta maata esittivät ehdotuksen rajoittaa väliaikaisesti uusien jäsenten äänioikeuksia. Komissio lykkäsi 6. lokakuuhun laajemman arvioinnin esittelyn siitä, miten laajentuminen vaikuttaisi EU:n politiikkoihin. Neljä ehdokasmaata – Montenegro, Ukraina, Moldova ja Albania – saavat jäsenyystiekartat, kun taas Pohjois-Makedonian, Kosovon, Bosnia ja Hertsegovinan, Serbian ja Turkin liittymisprosessin kerrotaan viivästyneen. Lisäksi uusien jäsenten ehdotetaan käyvän läpi yli kymmenen vuoden koeajan tehostetussa Brysselin valvonnassa ja liittyvän Euroopan syyttäjänvirastoon ennen jäsenyyttä.