Julkaistu:

Saksa ja Euroopan komissio riitelevät EU:n assosioituneen jäsenyyden käytöstä

Berliini ja Bryssel eivät päässeet sopimukseen EU:n assosioituneen jäsenyyden määrittelystä 4. marraskuuta pidetyssä EU:n suurlähettiläiden kokouksessa. Kiista sai ajankohtansa, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti Kanadan liittämistä EU:n assosioituneeksi jäseneksi. Saksa jatkaa samalla ehdotustaan antaa Ukrainalle tällainen asema neuvotteluiden aikana, vaikka Kyiv on hylännyt ajatuksen.

Pääkohdat

  • EU:n suurlähettiläiden kokouksessa 4. marraskuuta Berlin ja Bryssel eivät päässeet sopimukseen assosioituneesta jäsenyydestä.
  • Ursula von der Leyen ehdotti Kanadan saamista EU:n assosioituneeksi jäseneksi Montrealin huipukokouksessa.
  • Saksa, Ranska ja vähintään kuusi muuta EU-maata vastustivat termiin "assosioitunut jäsenyys" Kanadan ja EU:n suhteiden kuvaamisessa.
  • Saksan kannattamaa ehdotusta assosioituneesta jäsenyydestä Ukrainalle ei ole hyväksytty.
  • Fritz Merz ehdotti toukokuussa kirjeessään EU:n johtajille, että Ukrainalle annettaisiin assosioituneen jäsenen asema ilman äänioikeutta jäsenyyneuvotteluiden ajaksi.
  • Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kutsui Saksan ehdotusta epäoikeudenmukaiseksi.
  • EU:n laajentuminen vaatii kaikkien 27 jäsenmaan suostumuksen, ja jotkut maat saattavat järjestää kansanäänestyksen.

Miksi tämä on tärkeää

Riita vaikuttaa siihen, voisi Ukraina saada täyttä jäsenyyttä edustavan institutionaalisen проміжстап ennen EU:oon liittymistä. Saksan підтримка дає ініціативі шанс на блоковому рівні, але Kyiv’s categorical rejection leaves the initiative without Ukrainian backing. Невизначеність у визначенні та суперечка між Берліном і Брюсселем можуть зупинити просування. Ukrainalta ei ole kuitenkaan hyväksyntää, ja Berlinin ja Brysselin kiistan vuoksi eteneminen voi jumissa.

Mitä tapahtui

Saksan chanselieri Friedrich Merz ehdotti toukokuussa EU:n johtajille, että Ukrainalle annettaisiin assosioituneen jäsenen asema ilman äänioikeutta sen ajan, kun käynnissä ovat jäsenyyneuvottelut. Saksa ei ole luopunut tästä ehdotuksesta, ja Saksan ja EU-komission välillä kehitellään konsepteita asteittaisesta integraatiosta, jossa assosioitunut jäsenyys voisi olla väliposti.

Välitön kiista syntyi, kun Ursula von der Leyen ehdotti samasta statuksesta Kanadalle Montrealin huipukokouksessa. Saksa, Ranska ja vähintään kuusi muuta EU-maata vastustivat assosioituneen jäsenyyden termin käyttämistä Kanadan suhteissa. Kaksi EU:n diplomaattia väittivät, että von der Leyenin запroposhioon määritelmä sulkisi pois Ukrainalle samanlaisen statuksen. EU:n suurlähettiläiden kokouksessa 4. marraskuuta kummallkaan osapuolella ei syntynyt myönnyytyksiä.

Kyiv hylkäsi Merzin ehdotuksen. Zelensky kutsui sitä epäoikeudenmukaiseksi, mikä nostaa esiin myös kysymyksen Ukrainian tuen puuttumisesta. Saksан посол при ЄС Tomas Ossowski нагадав про ініціативу Мерца та пояснив, що вона передбачає можливість участі України в роботі Європейського парламенту та на засіданнях Ради ЄС. Німеччина также обрала окремий формат співпраці з Францією та Великою Британією для обговорення чутливих питань, пов’язаних з Україною.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalske lähteet korostavat, että Saksa jatkaa Ukrainan assosioituneen jäsenyyden tukemista, mutta samalla tuovat esiin Kyivn jyrkän torjunnan ja Zelenskyn kutsun ehdotusta epäoikeudenmukaiseksi. Niissä käsitellään myös Ukrainan jäsenyyttä koskevia esteitä: yksimielisyyttä, mahdollisia kansanäänestyksiä ja markkinaintegraation ehtoja.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainvälinen käsittely keskittyy Saksan ja EU-komission väliseen institutionaaliseen riitaan assosioituneen jäsenyyden merkityksestä ja käytöstä. Kanadan ehdotus nousee välittömäksi kiistan aiheeksi ja kytkeytyy Merzin Ukrainalle esittämään aloitteeseen. Taustalla käsitellään Saksan ja komission laajempia erimielisyyksiä EU:n budjetista, Euroop safety councilista ja Ukrainan koostalaisyhteistyöstä.

Missä uutisointi eroaa

Saksa ja низка інших держав ЄС виступають проти використання терміна «асоційоване членство» для поглиблених зв’язків ЄС з Канадою, тоді як Єврокомісія підтримує відповідне формулювання. Двоє дипломатів ЄС вважають, що визначення Урсули фон дер Ляєн унеможвлює надання такого статусу Україні.

Окремою суперечкою є позиція щодо України: Німеччина й далі підтримує ідею assosioituneen членства, але Київ категорично відхилив пропозицію, а президент Володимир Зеленський назвав її несправедливою.

Tausta

Європейський Союз розширюється лише за згоди всіх 27 держав-членів, частина яких може провести референдум щодо прийняття країни-кандидата. Німеччина та Єврокомісія працюють над концепціями поступової інтеграції, зокрема пропозицією асоційованого членства як додаткового кроку до вступу. Єврокомісія врахувала подібні концепції у «дорожній карті» для України на 2027 рік, передбачивши можливості поступової інтеграції ринків.

Подальше поглиблення ринкової інтеграції України з ЄС може бути можливим за умови відповідних реформ. Єврокомісія запропонувала поглибити інтеграцію України в політику структури ринку, зокрема ринку електроенергії, та завершити роботу над угодою ACAA для вільного експорту промислових товарів.