Kaikki EU-maat sopivat Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen toisen ja kolmannen klusterin avaamisesta
Kaikki EU:n jäsenvaltiot päättivät avata Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluissa toisen ja kolmannen klusterin. Päätöksen ilmoitti Irlannin Eurooppa-asioista ja puolustuksesta vastaava ministeri Thomas Byrne, ja sen odotetaan tulevan muodollisesti voimaan Ukraina–EU-hallitustenvälisessä konferenssissa 13. lokakuuta. Samalla päätöksellä avataan samat klusterit Moldovalle ja edistetään Montenegroa ja Albaniaa.
Pääkohdat
- Kaikki EU:n jäsenvaltiot sopivat toisen ja kolmannen klusterin avaamisesta Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluissa.
- Samat klusterit avataan myös Moldovalle.
- Päätöksen ilmoitti Irlannin Eurooppa-asioista ja puolustuksesta vastaava ministeri Thomas Byrne; Irlanti toimii nyt EU:n neuvoston puheenjohtajana.
- Klusteri 2 kattaa sisämarkkinat (tavaroiden, työntekijöiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden); klusteri 3 kattaa kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun, mukaan lukien talouspolitiikan, verotuksen, koulutuksen, tieteen ja digitaalisen muutoksen.
- Ukrainalla oli jo aiemmin avattuna kaksi klusteria: "Perusteet" ja "Ulkosuhteet".
- EU-maille sovittiin myös kolmen neuvottelukohdan (17, 18 ja 19) sulkemisesta Montenegroa sekä yhden kohdan (20) sulkemisesta Albaniaa varten.
- 12. lokakuuta Verkhovna Rada hyväksyi lakiesityksen nro 16119 alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksista koulutuksessa; presidentti Zelenskyi allekirjoitti sen. Tämä oli yksi Unkarin asettamista ehdoista Ukrainian jäsenyysneuvottelujen etenemiselle.
Miksi tämä on tärkeää
Päätös vie Ukrainaa eteenpäin EU-jäsenyyspolulla avaamalla kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta, jotka kattavat sisämarkkinat sekä kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun. Se tuli mahdolliseksi sen jälkeen, kun Unkari oli aiemmin estänyt lisäklustereiden avaamisen ja kun Ukraina oli hyväksynyt vähemmistöjen koulutusoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä Budapestin huolenaiheiden lieventämiseksi. Samalla paketilla avattiin samat klusterit Moldovalle ja edettiin Montenegressa ja Albaniassa, mikä viestittää EU:n laajentumispolitiikan jatkuvasta vauhdista.
Mitä tapahtui
Kaikki EU:n jäsenvaltiot sopivat avaavansa Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluissa toisen ja kolmannen klusterin. Päätöksen ilmoitti Irlannin Eurooppa-asioista ja puolustuksesta vastaava ministeri Thomas Byrne, jonka maa toimii parhaillaan EU:n neuvostossa puheenjohtajana. Hän kuvaili päivää Albanian, Moldovan ja Ukrainan "super-tiistaiksi" ja jatkoksi edellispäivän Montenegron edistysaskelille. Samalla päätöksellä avattiin klusterit 2 ja 3 myös Moldovalle; Montenegroa varten sovittiin kolmen neuvottelukohdan (17, 18 ja 19) sulkemisesta ja Albaniaa varten yhden kohdan (20) sulkemisesta.
Klusteri 2 kattaa sisämarkkinat ja klusteri 3 kilpailukyvyn sekä osallistavan kasvun, johon kuuluvat talouspolitiikka, verotus, koulutus, tiede ja digitaalinen muutososio. Ukrainalla oli jo ennestään avattuna kaksi klusteria: "Perusteet" ja "Ulkosuhteet". Muodollinen avaus on määrä tapahtua Ukraina–EU-hallitustenvälisessä konferenssissa 13. lokakuuta. Ukrainalaiset lähteet kertoivat ulkoministeri Andri Sybihan odottaneen EU:n muodollista päätöstä kyseiselle päivälle.
Taustalla 12. lokakuuta Verkhovna Rada hyväksyi lakiesityksen nro 16119 alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen koulutusoikeuksista, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti sen. Laki laajentaa mahdollisuuksia opetukseen EU:n virallisilla kielillä ukrainan rinnalla ja oli yksi niistä Unkarin asettamista ehdoista, jotka estivät uusien klustereiden avaamisen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki mukana olevat lähteet ovat ukrainalaisia, ja ne esittävät päätöksen yksiselitteisen myönteisenä askeleena Ukrainan EU-integraatiossa. Lähteet korostavat EU-maiden yksimielisyyttä, Irlannin puheenjohtajakaudellaan tekemää ilmoitusta sekä kotimaisia edellytyksiä – erityisesti Verkhovna Radan hyväksymää vähemmistökoulutuslakia ja Unkarin aiempaa vetoa – jotka mahdollistivat klustereiden avaamisen. Useat lähteet siteeraavat ulkoministeri Andri Sybihan odotuksia muodollisesta päätöksestä 13. lokakuulle.
Missä uutisointi eroaa
Toimitetuissa lähteissä ei ole merkittävää sisällöllistä erimielisyyttä päätöksen sisällöstä, avattavista klustereista tai mukana olevista maista. Ainoa ero on päätöksen päivämäärässä: osa lähteistä sijoittaa EU-maiden sopimuksen maanantaille 12. lokakuuta (Byrnen julkaisun ajankohtaan) ja osa tiistaille 13. lokakuuta (jolloin muodollinen hallitustenvälinen konferenssi on määrä pitää).
Tausta
Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 28. helmikuuta 2022 ja sai ehdokasvaltion aseman 23. kesäkuuta 2022. Jäsenyysneuvottelut sallittiin muodollisesti vuoden 2023 lopussa ja ne alkoivat vuonna 2024; aiemmin Ukrainalle oli avattu kaksi klusteria: "Perusteet" ja "Ulkosuhteet". EU-jäsenyysprosessi jakaantuu neuvottelulukuihin, jotka on ryhmitelty kuuteen temaattiseen klusteriin.
Lisäklustereiden avaamista oli estänyt tuolloin Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kanta. Unkarin hallituksen vaihdoksen jälkeen maa oli kesäkuussa ilmoittanut nostavansa 17 kuukautta kestäneen vetonsa, mutta muutamia viikkoja myöhemmin uhannut pysäyttää etenemisen, ellei Kiova täyttäisi sopimusta Unkarin kansalaisten oikeuksista Taka-Karpatialla. Tähän liittyen 12. lokakuuta Verkhovna Rada hyväksyi lakiesityksen nro 16119 alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen koulutusoikeuksista, ja presidentti Zelenskyi allekirjoitti sen, laajentaen mahdollisuuksia opetukseen EU:n virallisilla kielillä ukrainan rinnalla.