Ukrainan parlamentti hyväksyi kansallisten vähemmistöjen koulutusta koskevan lain – kaksi EU-neuvotteluklusteria avataan

Miksi tämä on tärkeää

Lain hyväksyminen poistaa Unkarin asettaman kuukausia kestäneen eston kahden EU-neuvotteluklusterin avaamiselta, mikä on keskeinen askel Ukrainan EU-integraatioprosessissa. Hyväksynnän jälkeen EU:n Coreper oli valmis hyväksymään neuvottelupositiot, ja 13. lokakuuta järjestettävä hallitustenvälinen konferenssi avaa virallisesti klusterit 2 ja 3. Laki laajentaa niiden ukrainalaisten lasten opetusoikeuksia, joiden äidinkieli on EU:n virallinen kieli, samalla kun ukraina säilyy opetuksen valtakielenä, mikä heijastaa huolellisesti tasapainotettua kotimaista ja ulkopoliittista kompromissia.

Mitä tapahtui

Ukrainan parlamentti Verkhovna Rada hyväksyi maanantaina 12. lokakuuta lain luonnoksen nro 16119 kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen kielten opetuksesta. Ensimmäisessä käsittelyssä lain puolesta äänesti 273 kansanedustajaa ja lopullisessa äänestyksessä 266. Laki ohjattiin välittömästi Verkhovna Radan puheenjohtajan allekirjoitettavaksi ja edelleen presidentille. Laki takasi lapsille, jotka ovat peräisin kansallisista vähemmistöistä tai alkuperäiskansoista ja joiden kieli on EU:n virallinen kieli, oikeuden opetukseen äidinkielellä ukrainan rinnalla. Kouluille luotiin mahdollisuus saada kansallisen vähemmistön laitoksen asema, jos vähintään 50 prosenttia oppilaista opiskelee vähemmistön kielellä. Venäjän kieli ei kuulunut uusien säännösten piiriin.

Lain hyväksyminen täytti Unkarin asettaman ehdon, jonka Budapest oli asettanut estääkseen klustereiden 2 (sisämarkkinat) ja 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu) avaamisen. Samana päivänä EU:n pysyvien edustajien komitea (Coreper) Luxemburgissa oli valmis hyväksymään EU:n neuvottelupositiot kyseisistä klustereista heti Verkhovna Radan äänestyksen jälkeen. Hallitustenvälinen konferenssi oli suunniteltu pidettäväksi 13. lokakuuta, jolloin klusterit olisi virallisesti avattu.

Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha tapasi Luxemburgissa unkarilaisen kollegansa Anita Orbánin, ja keskustelujen pääaiheena oli Unkarin veto-oikeuden poistaminen kahden neuvotteluklusterin osalta. Sybiha kiitti Unkaria rakentavasta kannasta ja odotti EU:n tekevän 13. lokakuuta päätöksen klustereiden avaamisesta. EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos puolestaan totesi, että Ukraina osoittaa vaikuttavia tuloksia uudistusten ja EU-integraation polulla, vaikka maa käy samanaikaisesti sotaa.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet kehystävät lain hyväksymisen merkittäväksi virstanpylvääksi maan EU-integraatiopolulla. Raportointi korostaa ulkoministeri Andri Sybihan ja unkarilaisen kollegan Anita Orbánin välistä diplomatiaa sekä kiitollisuutta Unkarin rakentavasta kannasta. Ukrainalaiset mediat tuovat esiin sen, että ukraina pysyy opetuksen valtakielenä ja että venäjän kieli ei kuulu uusien kielisäännösten piiriin. Lisäksi raportointi keskittyy lain sisäisiin yksityiskohtiin, kuten äänestystuloksiin, lain laatijoihin ja päätökseen allekirjoittamisesta välittömästi. Laajemmassa kontekstissa lähteet mainitsevat laajentumiskomissaari Marta Kosin kehuneen Ukrainan edistymistä vaikuttavaksi sodasta huolimatta sekä Sybihan kehystäneen keskustelut sodan, rauhan ja aggressorin pysäyttämisen kautta.

Tausta

Ukraina aloitti viralliset liittymisneuvottelut EU:n kanssa kesäkuussa 2024, ja neuvottelut kattavat 35 lukua, jotka on ryhmitelty kuuteen temaattiseen klusteriin. Ensimmäinen neuvotteluklusteri "Perusteet" avattiin 15. kesäkuuta, ja se kattaa oikeusvaltion, demokraattiset instituutiot ja julkishallinnon uudistamisen; myöhemmin avattiin myös "Ulkosuhteet". Unkari oli estänyt klustereiden 2 ja 3 avaamisen useita kuukausia vedoten tarpeeseen vahvistaa unkarilaisen vähemmistön koulutuksellisia oikeuksia Ukrainassa. Keväällä 2025 Ukraina ja Unkari sopivat järjestävänsä säännöllisiä konsultaatioita kansallisiin vähemmistöihin liittyvistä kysymyksistä. Kahdenvälinen järjestely koordinoitiin raportoidusti touko-kesäkuussa koulutuslakia koskien, ja sen hyväksymisestä tuli Unkarin ehto vetonsa poistamiselle. 7. lokakuuta Unkari päätti kuukausia kestäneen estonsa Ukrainan etenemiselle klustereissa 2 ja 3, mikä avasi tietä Verkhovna Radan äänestykselle ja Coreperin sekä hallitustenvälisen konferenssin toimille. Unkarin pääministeri Péter Magyar oli aiemmin todennut, että Ukrainan hallitus oli sitoutunut panemaan täytäntöön toimenpiteitä, jotka tarjoavat "merkittävästi laajemmat" koulutukselliset, kulttuuriset, kielelliset ja poliittiset oikeudet unkarilaisille Taka-Karpatialla.