Unkari jatkaa Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen estämistä – Magyar sitoo tuen vähemmistöoikeuksiin
Unkarin pääministeri Péter Magyar ilmoitti 3. syyskuuta, että Unkari tukee Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluja vain, jos vakiomenettelyä noudatetaan ja että vähemmistöoikeudet ovat keskeinen edellytys. Ukrainan mukaan maa on täyttänyt toisen ja kolmannen neuvotteluklusterin avaamisen ehdot, ja Unkarin esiin nostamat kysymykset kuuluvat jo avatulle ensimmäiselle klusterille.
Pääkohdat
- Unkari estää EU-jäsenyysneuvottelujen etenemisen Ukrainan kanssa.
- Ukrainan mukaan maa on täyttänyt kaikki toisen ja kolmannen klusterin avaamisen ehdot.
- Unkarin esiin nostamat koulutus- ja vähemmistöoikeuskysymykset kuuluvat jo avatulle ensimmäiselle klusterille.
- Péter Magyar sitoi Unkarin tuen siihen, että Ukrainan unkarilaisvähemmistön oikeuksista sovittua sopimusta noudatetaan.
- Magyar vastustaa Ukrainan nopeutettua jäsenyyttä vedoten siihen, että maa on sodassa.
- 3. syyskuuta Verkhovna Rada hyväksyi yksimielisesti lausunnon, jossa tuomitaan Neuvostoliiton sotilashallinnon rikokset Transkarpatiassa 1944–1946 – Unkarin parlamentti tervehti päätöstä.
- Avaamisen tiellä on edelleen Unkarin kielto: 22. heinäkuuta Unkari kieltäytyi jälleen hyväksymästä toisen ja kolmannen klusterin seulontatuloksia.
Miksi tämä on tärkeää
Unkarin kanta vaikuttaa suoraan siihen, miten nopeasti Ukraina etenee EU-jäsenyysklustereissa. Ukrainan unkarilaisvähemmistön oikeuksia koskevasta kysymyksestä on tullut keskeinen ehto neuvottelujen jatkumiselle, ja kiista heijastelee laajempaa keskustelua siitä, tulisiko Ukrainaa kohdella nopeutetusti vai noudattaa tavanomaista ansioihin perustuvaa menettelyä.
Mitä tapahtui
Unkari jatkaa EU-jäsenyysneuvottelujen estämistä Ukrainan kanssa. Unkarin pääministeri Péter Magyar sanoi 3. syyskuuta toimittajille, että Unkari tukee Ukrainan EU-jäsenyyttä vain, jos vakiomenettelyä noudatetaan ja tarvittavat vaatimukset täytetään. Hän liitti Unkarin kannan Ukrainan unkarilaisvähemmistön oikeuksiin ja totesi, että Ukrainan olisi pitänyt toimittaa, hyväksyä ja panna täytäntöön asiaan liittyvät lainsäädäntömuutokset sovittujen määräaikojen mukaisesti. Magyar vastustaa Ukrainan nopeutettua jäsenyyttä ja sanoi, ettei Ukrainan – sodassa olevana maana – pitäisi liittyä EU:hun.
Ukrainan varapääministeri Vsevolod Chentsov korosti, että Ukraina on täyttänyt toisen ja kolmannen neuvotteluklusterin avaamisen ehdot ja että Unkarin esiin nostamat koulutukseen ja vähemmistöoikeuksiin liittyvät kysymykset kuuluvat jo 15. kesäkuuta Luxemburgissa avatulle ensimmäiselle klusterille. 14. heinäkuuta EU avasi virallisesti kuudennen klusterin (ulkoiset suhteet), ja 17. heinäkuuta EU:n neuvoston laajentumistyöryhmä alkoi käsitellä toisen ja kolmannen klusterin seulontatuloksia Ukrainalle ja Moldovalle. Unkari hyväksyi kolmannen klusterin Moldovalle, mutta kieltäytyi avaamasta toista ja kolmatta klusteria Ukrainalle. 22. heinäkuuta Unkari kieltäytyi jälleen hyväksymästä seulontatuloksia kummallekaan maalle, eikä päätöstä tehty, koska enemmistö jäsenvaltioista ei tukenut Unkarin kantaa.
3. syyskuuta Verkhovna Rada hyväksyi yksimielisesti 261 äänellä lausunnon, jossa tunnustetaan ja tuomitaan Neuvostoliiton sotilashallinnon rikokset Transkarpatiassa vuosina 1944–1946. Unkarin parlamentti tervehti päätöstä, mutta vaati samalla vähemmistöoikeussopimuksen nopeaa ja täysimääräistä täytäntöönpanoa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Molemmat lähteet ovat ukrainalaisia kielimediakanavia ja keskittyvät Unkarin toimiin EU-jäsenyysneuvottelujen estämiseksi. Ne korostavat, että Ukraina on täyttänyt toisen ja kolmannen klusterin avaamisen ehdot ja että Unkarin esiin nostamat vähemmistöoikeuskysymykset kuuluvat jo avatulle ensimmäiselle klusterille. Lähteet tuovat esiin Magyarin yhteyden Unkarin kannan ja vähemmistökysymyksen välillä sekä hänen kritiikkinsä nopeutettua jäsenyyttä kohtaan maalle, joka on sodassa.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet tulkitsevat tilanteen eri tavoin: toinen jäsentää Unkarin toiminnan jatkuvaksi neuvottelujen jarruttamiseksi, kun taas toinen – raportoidessaan Magyarin lausuntoja – antaa ymmärtää, että Ukraina ei ole vielä pannut täytäntöön sovittuja vähemmistöoikeussitoumuksia. Nämä kaksi näkökulmaa implikoivat erilaista arviota siitä, onko Ukraina täyttänyt kahdenvälisen sopimuksen velvoitteet.
Tausta
EU-jäsenyysneuvotteluprosessi koostuu kuudesta klusterista, jotka kattavat yli 30 lukua. Unkari on aiemmin hyväksynyt ensimmäisen ja kuudennen klusterin avaamisen ehdolla, että asiaan liittyvät sitoumukset pannaan täytäntöön. Magyar vertasi Ukrainan tilannetta Serbiaan, joka on ollut EU-jäsenyysprosessissa noin 15 vuotta ja on avannut vain kaksi kuudesta klusterista. 12. kesäkuuta Ukrainan hallitus hyväksyi ja toimitti Brysseliin EU:n jäsenvaltioiden kanssa sovitun version kansallisten vähemmistöjen suojelun toimintasuunnitelmasta.