Venäjän drooni iski Kiovan kansallisen tiedeakatemian päärakennukseen – vähintään kaksi kuoli
Maanantaina 28. syyskuuta venäläinen suihkukäyttöinen drooni iski Ukrainan kansallisen tiedeakatemian (NASU) presidium-rakennukseen Kiovan keskustassa. Isku aiheutti suuren tulipalon ja osittaisen tuhoutumisen kolmikerroksisen rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui; muun muassa entisen NSDC-sihteerin ja NASU:n varapresidentin Volodymyr Horbulinin avustaja Nataliia Bukalo sai surmansa. Iskun tuomitsivat useat EU- ja eurooppalaiset johtajat.
Pääkohdat
- Venäjän drooni iski Ukrainan kansallisen tiedeakatemian presidium-rakennukseen Kiovan Shevchenkivskyin piirissä 28. syyskuuta noin kello 13:30.
- Isku aiheutti laajan tulipalon ja tuhosi osittain rakennuksen toisen ja kolmannen kerroksen; NASU:n tiedotuspainalluksen mukaan rakennus on puoliksi tuhoutunut.
- Ainakin kaksi ihmistä kuoli – toinen uhreista oli NASU:n varapresidentin Volodymyr Horbulinin avustaja Nataliia Bukalo; Horbulin itse loukkaantui lievästi.
- Samoihin aikoihin drooni osui seitsenkerroksiseen hallintorakennukseen Shevchenkivskyin piirissä vaurioittaen Dobrobut-klinikkaa; yhteensä 24 ihmistä loukkaantui Kiovassa päivän aikana, kolme heistä lapsia.
- EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi iskun todeten, että "tiede on noussut Venäjän kohteeksi"; ulkoministeri Andrii Sybiha vaati Venäjän äänioikeuksien ja jäsenyyden peruuttamista UNESCOn elimissä.
- Saksan ulkoministeriö, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Moldovan presidentti Maia Sandu, Viron ulkoministeri Margus Tsahkna ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset tuomitsivat iskun.
- Presidentti Volodymyr Zelenskyi lupasi, että Venäjä "varmasti saa vastauksen" iskuun; samana päivänä Venäjä iski myös Kiovassa muun muassa apteekkialan yritykseen, huoltoasemille ja Ukrtelecomin laitokseen.
- Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä käytti 28. syyskuuta kello 6.30–18.30 välisenä aikana 124 iskudroonia, joista 86 oli suihkukäyttöisiä.
Miksi tämä on tärkeää
Kyseessä on isku Ukrainan tieteellisen elämän keskukseen vilkkaana arkipäivänä Kiovan historiallisessa keskustassa, lähellä useita diplomaattiedustustoja. Iskun kohde – 1850-luvulta peräisin oleva, vuodesta 1918–1919 tiedeakatemian käytössä ollut rakennus – nostatti laajan kansainvälisen tuomion ja johti Ukrainan ulkoministerin vaatimukseen Venäjän aseman rajoittamisesta UNESCOn sisällä. Tapaus on osa laajempaa Venäjän drooni-iskujen sarjaa, jossa yksittäisenä päivänä käytettiin yli sata droonia.
Mitä tapahtui
Maanantaina 28. syyskuuta noin kello 13.30 Venäjän joukot iskivät reaktiivikäyttöisellä droonilla Ukrainan kansallisen tiedeakatemian (NASU) presidium-rakennukseen osoitteessa Volodymyrska 54 Kiovan Shevchenkivskyin piirissä. Drooni osui suoraan kolmikerroksiseen rakennukseen, joka on toiminut akatemian kotina vuodesta 1918–1919. Isku aiheutti laajan tulipalon ja tuhosi osittain rakennuksen toisen ja kolmannen kerroksen; NASU:n lehdistöpalvelun mukaan rakennus on puoliksi tuhoutunut. Ihmiset yrittivät paeta liekkejä ylimmän kerroksen ikkunoista, ja palomiehet pelastivat kaksi ihmistä tikkaiden avulla. Kiovan pormestari Vitali Klytško ilmoitti aluksi yhden naisen kuolemasta ja kolmesta loukkaantuneesta; myöhemmin raunioista löydettiin toinen ruumis, jolloin uhrien määrä nousi kahteen. Presidentti Zelenskyi mainitsi myöhemmin yhden kuolleen ja kuusi loukkaantunutta, joista kolme oli lapsia. Entisen kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston sihteerin ja nykyisen NASU:n varapresidentin Volodymyr Horbulinin avustaja Nataliia Bukalo sai surmansa; Horbulin itse loukkaantui lievästi sirpaleista. NASU kertoi, ettei yhteyttä saatu joihinkin työntekijöihin, joiden olinpaikka oli tuntematon. Samana päivänä drooni iski myös seitsenkerroksiseen hallintorakennukseen Shevchenkivskyin piirissä, jossa sijaitsee Dobrobut-klinikka. Kiovan kaupungin viranomaisten mukaan yhteensä 24 ihmistä loukkaantui päivän aikana koko kaupungin alueella, kolme heistä lapsia, ja kuusi joutui sairaalahoitoon. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 28. syyskuuta kello 6.30–18.30 välillä 124 iskudroonia, joista 86 oli suihkukäyttöisiä. Pelastuslaitos (DSNS) sammutti tulipalon myöhemmin illalla; pelastus- ja raivaustyöt saatiin päätökseen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet raportoivat iskusta tarkkojen operatiivisten yksityiskohtien kautta: iskuaika noin kello 13.30, pelastuslaitoksen (DSNS) noin 25 yksikön ja 100 pelastajan sekä koirapartion kaluston käyttöönotto, tulipalon sammutus ja rakennuksen toisen ja kolmannen kerroksen osittainen tuho. Keskeisiä ukrainalaisia ääniä olivat presidentti Zelenskyi (joka lupasi vastauksen), ulkoministeri Sybiha (joka vaati Venäjän äänioikeuksien peruuttamista UNESCOn elimistä) sekä opetus- ja tiedeministeri Andri Butenko ja varaministeri Denys Kurbatov (joka kehotti kansainvälistä tiedeyhteisöä eristämään Venäjän laitokset). Ukrainalaismediat korostivat rakennuksen historiallista symboliikkaa: sen 1850-luvun alkuperää kreivitär Levašovan eläkeläiskotina, roolia vuodesta 1918–1919 Ukrainan tiedeakatemian kotina, sekä rinnastusta tammikuussa 1918 tapahtuneeseen bolševikkijoukkojen Muravjovin komentamaan tulittamiseen. Henkilöhaastatteluissa kerrottiin Horbulinin loukkaantumisesta ja hänen avustajansa Nataliia Bukalon kuolemasta sekä NASU:n työntekijöiden (Olha Atamanenko, Leonid Fedorenko) kuvauksista iskun hetkestä.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen raportointi – saksalaiset, brittiläiset ja azerbaidžanilaiset (englanninkieliset) tiedotusvälineet – tarkasteli iskua ensisijaisesti historiallisen akateemisen rakennuksen vaurioittamisen ja diplomaattiedustustojen läheisyyden näkökulmasta. Saksan ulkoministeriö korosti iskua tapahtuneen välittömästi Saksan suurlähetystön läheisyydessä. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että "tiede on noussut Venäjän kohteeksi". Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Moldovan presidentti Maia Sandu, Viron ulkoministeri Margus Tsahkna ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset ilmaisivat tuomionsa. EU:n suurlähettiläs Kateryna Maternova kertoi droonin osuneen noin 200 metrin päähän EU-delegaation toimistosta. Puolan puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz vahvisti venäläisen suihkudroonin pudonneen noin kahden kilometrin päähän Dorohusk–Jahodyn raja-asemasta Ukrainan puolelle ilman, että Puolan ilmatilaa loukattiin.
Missä uutisointi eroaa
Uhrimäärät ja loukkaantuneiden lukumäärät vaihtelivat lähteiden ja raportointiajan mukaan. Kiovan pormestari Vitali Klytško ja KMVA kertoivat aluksi yhdestä kuolleesta ja kolmesta loukkaantuneesta; luvut nousivat myöhemmin 4–5 loukkaantuneeseen. Presidentti Zelenskyi mainitsi myöhemmin yhden kuolleen ja kuusi loukkaantunutta, joista kolme oli lapsia; pelastuslaitos (DSNS) raportoi yhdestä kuolleesta ja seitsemästä loukkaantuneesta. Erillisenä kiistana kielivaltuutettu ja NASU:n presidentti Anatoli Zahorodnyi väittivät kahden NASU:n tutkijan kuolleen; NASU:n lehdistöpalvelu ei vahvistanut kahta akateemista kuolemaa, vaan vahvisti vain Horbulinin avustajan Nataliia Bukalon kuoleman. Kiovan päiväkohtaiset loukkaantuneiden kokonaismäärät vaihtelivat 14:stä 19:ään ja lopulta 24:ään, joista kolme oli lapsia ja kuusi joutui sairaalahoitoon. Erillisen Dobrobut-klinikan iskussa loukkaantuneiden määräksi raportoitiin seitsemän tai kahdeksan, joista kuusi oli klinikan työntekijöitä.
Tausta
Ukrainan kansallinen tiedeakatemia (NASU) perustettiin Kiovaan 27. marraskuuta 1918, ja sen ensimmäisenä presidenttinä toimi Volodymyr Vernadsky. Akatemian presidium-rakennus Volodymyrska-kadun varrella numero 54 on peräisin 1850-luvulta, jolloin se toimi kreivitär Levašovan eläkeläiskotina, ja on toiminut akatemian käytössä vuodesta 1918–1919. Sama rakennus vaurioitui aiemmin tammikuussa 1918, kun bolševikkijoukot Muravjovin johdolla tulittivat sitä. Vuonna 2026 NASU työllisti noin 24 000 ihmistä, joista yli 13 000 oli tutkijoita; se kokoaa yhteen 14 tieteellistä osastoa ja yli 150 tutkimuslaitosta. Akatemian nykyinen presidentti on Anatoli Zahorodnyi (vuodesta 2020). 28. syyskuuta Venäjä toteutti laajan drooni-iskun Ukrainaan, jossa ilmavoimien mukaan käytettiin 124 iskudroonia, joista 86 oli suihkukäyttöisiä.