Aihe: Sotilasapu
-
Ukraina uudisti varaukset: OPM-keskuksille 95 prosentin, kunnallisille palveluille 75 prosentin raja
Ukrainan hallitus hyväksyi 23. lokakuuta 2026 uudet säännöt varata palveluksessa olevia sotilaan velvollisia. Säännöillä korvataan ehdoton 100 prosentin varaus luokittaisilla ylärajoilla ja perustetaan neuvotteleva koordinointikeskus kriittisten yritysten arvioimiseksi. Varauksen yläraja on OPM- ja energiasektorin yrityksille 95 prosenttia, kunnallisille palveluille 75 prosenttia ja muille yrityksille 50 prosenttia. Tuotantoa, puolustussopimuksia sekä operatiivisiin, korjaus- ja vahinkojen korjaustöihin suoraan osallistuvat työntekijät on tarkoitus varata täysimääräisesti.
-
Ukraina ja EU keskustelivat Ukraina-tuotteen rahoituksen valvonnasta ja puolustusindustrin yhteistyöstä
Ukrainaan puolustusministeriö ja Euroopan komissio keskustelivat Ukraina-tuotteen varojen verifioinnista ja valvonnasta, vuoden 2027 puolustustarpeista sekä puolustusindustrin合作. EU tottui myös kilpailuttamisen uudistamiseen, yhteisten yritysten perustamiseen ja Ukrainian puolustusteollisuuden integrointiin EU:n ekosysteemiin.
-
Kioimalainen CODE380 kehitti D·Vision SDR -drooniajain
Kioimalainen yritys CODE380 on kehittänyt D·Vision SDR -drooniajaimen, joka muuntaa venäläisten droonien siepatut signaalit reaaliaikaiseksi kuvaksi. Laite on läpäissyt taistelu- ja kenttäkokeita ukrainalaisissa yksiköissä ja päivittyy noin kahdesti kuukaudessa.
-
Ukraina kärsii Patriot-ohjusten vakauksesta ja muuttaa taistelutaktiikkaansa
Ukrainalaiset viranomaiset kertovat, että maa kärsii vakavasta Patriot-ohjusten puutteesta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että Yhdysvallat toimitti kolmen kuukauden aikana vain 24 ohjusta, vaikka Ukraina tarvitsee kuukaudessa 350. Puute on vaikeuttanut venäläisten ballististen ohjusten torjuntaa, ja Ukraina on muuttanut järjestelmien taistelukäyttöä muunneltavaksi.
-
Iliana Yotova voi Bulgarian presidentin vaalivoimist, toinen kierros 1. marraskuuta
Iliana Yotova johti Bulgarian presidentin vaalin ensimmäistä kierrosta 34,76 prosentin äänillä. Andrey Gyurov sai 31,94 prosenttia ja pääsi myös jatkoon. Toinen kierros järjestetään 1. marraskuuta, ja Yotova hoitaa väliaikaisesti Bulgarian presidentin tehtäviä.
-
FP-1-droonit iskeysvät Venäjän Voronežsintezzakauluk-tehtaan
Ukrainalainen Fire Point vahvisti, että sen FP-1-droonit iskeysvät Voronežsintezzakauluk-naftokemiallisen tehtaan Venäjän Voronežissa 26. lokakuuta 2026. ASTRA-analyysin mukaan tehdas vahingoittui todennäköisesti, ja silminnäkijöiden kuvissa tehtaan yllä näkyi savua.
-
Saksa aikoo ostaa ja testaamaan ukrainalaisia Bars-ohjusia
Saksan hallitus odottaa sopivansa ensimmäisestä ukrainalaisten Bars-ohjusten erästä sopimuksen lähipäivien aikana. Ohjuksia testataan Bundeswehrissa ensi vuoden alussa, ja hyvän testituloksen myötä Saksa voisi tilata useita satoja niitä.
-
Kiovia ja useita alueita uhkaa baliististen aseiden käyttö, Zelenskyi sanoo Patriot-ohjusten toimituksen etenevän hitaasti
Kiovissa ja useissa oblasteissa julistettiin yöllä 26. lokakuutta ilmapuolustusvaroitus baliististen aseiden käyttöuhkan vuoksi. Kioivan kaupungin sotilashallinto asetti kaupunkiin punaisen vaaratason ja kehotti asukkaita siirtymään lähimpään suojatilaan. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti samalla, että Ukrainalle toimitettavien Patriot-ohjusten kysymys etenee, mutta erittäin hitaasti.
-
Bulgarian presidentin vaali: Yotova ja Gyurov kärjestivät äänestystä
Bulgariassa järjestettiin 25. lokakuuta 2026 presidentinvaalit, joissa kärjessä olivat väliaikainen presidentti Iliana Yotova ja entinen väliaikainen pääministeri Andrey Gyurov. Ennakkoarvioiden mukaan kumpikaan ei voita ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä, joten todennäköisesti järjestetään toinen kierros 1. marraskuuta.
-
Venäjän massiiviset ilma- ja droneiskut Ukrainaan: Zelenskyi vaatii Patriot-rakettien toimituksia
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Venäjän lisääntyneistä ilma- ja droneiskuista Ukrainaa kohti 19.–25. lokakuuta. Hän vaati, että jo sovitut Patriot-rakettien toimitukset saataisiin liikkeelle, ja pyysi jatkamaan ukrainalaisen sotilasilmavailun tukea.
-
Saksalaisista 63 % kannattaa EU:n sotilausavun säilyttämistä tai lisäämistä Ukrainalle
Saksalaisessa kyselyssä 63 % vastanneista kannatti Ukrainalle annettavan sotilausavun säilyttämistä tai lisäämistä. Більші epäili Vladimir Putinin halukkuutta lopettaa sotaa, ja useimmat pitivät Donald Trumpia puolueettomana. Ukrainan EU-jäsenyyden tuki laski samalla 41 prosenttiin.
-
Ukrainan joukot iskivät kolme kohdetta Venäjällä
Ukrainan puolustusvoimat iskivät 23. lokakuuta ja 24. lokakuun yönä kolme kohdetta Venäjällä: Tol'yattiKauchuk-tehtaan, Proton-Elektroteksin Orelin tehtaan ja Yeiskin lentokentällä olleen lentokoneen. Iskut kohdistuivat osiin Venäjän ohjus- ja sotilaasteollisuuden tuotantoketjusta.
-
Zelenskyi: Ukraina tarvitsee 350 Patriot-ohjusInterceptora kuukaudessa, Yhdysvallat toimittanut 24 kolmessa kuukaudessa
Volodymyr Zelenskyi ilmoitti, että Ukraina on saanut Yhdysvalloista 24 Patriot-ohjusinterceptoroa 90 päivässä, vaikka hänen mukaansa maa tarvitsee keskimäärin 350 kappaletta kuukaudessa suojautuakseen venäläisiä ballistisia ohjuksia vastaan. Hän syytti Yhdysvaltojen toimitusviiveitä ja esiintyviä allekirjoituksen puuttumista Euroopan maksamien ohjusten toimituksista.
-
Starlink ja Starshield palautuivat Ukrainaan yli 400 km/h nopeudella
Ukrainan puolustusministeriön valvontajärjestelmät tallensivat 24. lokakuuta Starlink- ja Starshield-satelliittiyhteyden palautumisen yli 400 km/h nopeudella. Yhteys toimii vakaasti, ja ministeri Yevhen Khmara sekä presidentti Volodymyr Zelenskyi повідомilivat suorituksestaan käytettävissä rintaman logistiikkaan, drooneihin ja viestintään.
-
Saksa neuvottelee tuhansista kauko-ohjattavista ohjuksista ja yhteistuotannosta Ukrainan kanssa
Saksa neuvottelee tuhansista kaukosävyttävist kauko-ohjattavista ohjuksista eurooppalaisilta valmistajilta ja Amerikan yritykseltä Covenant. Neuvotteluissa on mukana brittiläis-saksalainen Hypersonica, hollantilainen Destinus SA sekä Ukraina, з яoma Saksa keskustelee «Bars»-ohjusdroonien yhteistuotannosta ja hankinnasta. Taustalla ovat Yhdysvaltain Tomahawk-ohjusten toimitusviiveet, ja uuden saksalaisen kaukotoimisarsenaalin arvioidaan maksavan lähes 12 miljardia euroa.
-
Ukraina ja Norja keskustelivat kiirestä ilmapuolustuksen vahvistamisesta
Ukraina ja Norja keskustelivat kiireestä lisävarustojen hankinnasta ilmatorjuntaa varten. Luvutun painopiste olivat lisarakettien integrointi NASAMS-järjestelmiin, PANS-komplektien ja niiden ohjusten hankinta sekä reaktiivisille Shahed-drooneen vastaaminen. Ukraina odottaa Norjan tukea ja pyytää jatkamaan vakaata sotilasammun toimituksia F-16-hävittäjiin.
-
Ukraina uudistaa sotilasvelvoitteiden vapauttamista kriittisille yrityksille
Ukrainan hallitus on viimeistellyt muutokset, joilla poistetaan ehdottoma täydellisen vapauttamisen mahdollisuus kriittisille yrityksille. Uusi järjestelmä tiivistää kriittisuuden arviointia ja torjuu väärinkäytöksiä, mutta sallii edelleen 100 prosentin vapauttamisen yrityksille, jotka lähettävät osan henkilöstöstään säännöllisesti ja vapaaehtoisesti palvelemaan asevelvoille.
-
Ukrainilaiset joukot iskivät venäläisiä kohteita Starlink-yhteyskatkosten huolimatta
Ukrainan yleisesikunta ilmoitti, että ukrainalaiset joukot iskivät venäläisiä sotilaskohteita 22. lokakuuta ja yöllä 23. lokakuuta. Kohteisiin kuuluivat droonien varastointi- ja käynnistyspaikat, komentopisteet, varastot sekä venäläisen drooniosaston henkilöstön kokoontumisalue. Gen(esikunta) ilmoitti samalla Starlink- ja StarShield-yhteyksissä esiintyvistä katkoista tietyillä nopeuksilla, mutta toteutti, ettei iskut keskeytyneet.
-
Yhdysvaltain senaattorit vaativat tutkimuksia Starlink-rajoitusten vuoksi
Yhdysvaltain senaattorit ovat vaatineet tutkimuksia Starlinkin nopeusrajoitusten aiheuttamista ongelmista Ukrainassa ja värittäneet, että maa on liian riippuvainen SpaceXistä. Rajoitusten ініціаторista ja poistamisesta käydään edelleen kiistaa, vaikka presidentti Donald Trump ilmoitti 22. lokakuuta, että ne oli poistettu.
-
Ukraina julkaisi tiedot Venäjän uudesta Filin-kuristohuksesta
Ukrainan tiedustelu tiedotti, että Venäjä on alkanut käyttää uutta Filin-kuristohuksia Ukrainaa vastaan. Ukraina julkaisi ohjusesta interaktiivisen 3D-mallin sekä tietoja sen rakenteesta, elektroniikasta ja valmistajasta. Venäjän ilmoittama nopeus on 800 kilometriä tunnissa ja kantama jopa 1 200 kilometriä.