Viron puolustusministeri eroaa Ukrainalle tarkoitettujen kranaattien hankintaskandaalin vuoksi – EU tutkii 70 miljoonan euron palautusta
Euroopan komissio tutkii, pitääkö Viron palauttaa noin 70 miljoonaa euroa, jotka maksettiin ennakkomaksuna intialaisille yrityksille täyttämättä jääneestä vuonna 2024 tehdystä tykistökranaattien hankintasopimuksesta Ukrainalle. Sopimus rahoitettiin Euroopan rauhanrahastosta jäädytettyjen venäläisvarojen tuotoilla. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur ilmoitti 3. syyskuuta eroavansa tehtävästään.
Pääkohdat
- Euroopan komissio on yhteydessä Viron viranomaisiin täyttämättä jääneestä, Euroopan rauhanrahastosta rahoitetusta asehankintasopimuksesta Ukrainalle.
- Sopimus tykistökranaattien toimittamisesta Ukrainalle tehtiin vuonna 2024, ja sen arvo oli yli 70 miljoonaa euroa.
- Summasta maksettiin ennakkoa intialaisille yrityksille, joilla ei ollut aiempaa kokemusta kranaattien myynnistä.
- Kranaatteja ei koskaan toimitettu, ja tilanne on aiheuttanut Virossa suuren skandaalin.
- Komissio selvittää, onko tapaus sellainen, jossa rahat on palautettava Euroopan rauhanrahastoon, mutta ei ole vahvistanut eikä sulkenut pois tätä mahdollisuutta.
- Viron puolustusministeri Hanno Pevkur ilmoitti 3. syyskuuta eroavansa, ja pääministeri Kristen Michal oli ilmoittanut odotetusta erosta päivää aiemmin.
- Hankinnan toteutti Viron puolustusministeriön puolesta Viron puolustusinvestointikeskus (RKIK).
Miksi tämä on tärkeää
Yli 70 miljoonan euron ennakkomaksu Ukrainalle tarkoitetuista ampumatarvikkeista maksettiin intialaisille yrityksille, joilla ei ollut aiempaa kokemusta kranaattien myynnistä, ja sopimus jäi täyttämättä – paljastaen haavoittuvuuksia EU:n rahoittamassa sotilaallisessa hankinnassa Ukrainalle. Euroopan komissio ei ole sulkenut pois mahdollisuutta, että Viron olisi palautettava varat, mikä voisi luoda ennakkotapauksen vastuullisuudelle Euroopan rauhanrahastossa. Viron puolustusministeri Hanno Pevkurin ero on merkittävä poliittinen seuraus Ukrainaa aktiivisesti tukevalle EU- ja Nato-maalle, ja tapaus nostaa esiin kysymyksiä kansallisten täytäntöönpanoelinten valvonnasta rauhankumppanuusrahaston sopimuksissa.
Mitä tapahtui
Viron puolustusinvestointikeskus (RKIK) teki vuonna 2024 sopimuksen tykistökranaattien toimittamisesta Ukrainalle nimettömän intialaisen yrityksen kanssa. Sopimuksen arvo oli yli 70 miljoonaa euroa, ja se rahoitettiin Euroopan rauhanrahastosta, jonka varat olivat yhteydessä jäädytettyjen venäläisvarojen tuottoihin, joita EU on suunnannut Ukrainan sotilaalliseen tukeen. Koko summa maksettiin ennakkomaksuna intialaisille yrityksille, joilla ei aiemmin ollut kokemusta kranaattien myynnistä. Kranaatteja ei koskaan toimitettu, ja Viro on parhaillaan haastamassa kyseistä intialaista yritystä oikeuteen. Euroopan komissio on yhteydessä Viron viranomaisiin ja selvittää, onko kyseessä tilanne, jossa varat on palautettava Euroopan rauhanrahastoon. Komission tiedottaja Christian Wigand sanoi, ettei komissio voi tässä vaiheessa vahvistaa eikä sulkea pois palautusmenettelyn soveltamista, mutta huomautti, että EU-tason rahastoihin sisältyy suojamekanismeja ja palautusprosesseja veronmaksajien rahojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Pääministeri Kristen Michal ilmoitti odotetusta erosta päivää ennen kuin puolustusministeri Hanno Pevkur vahvisti 3. syyskuuta jättävänsä tehtävänsä. Pevkur sanoi, ettei ollut lukenut sopimuksia, koska se ei kuulu ministerin tehtäviin, mutta katsoi oikeaksi ottaa poliittisen vastuun. Muodollinen ero on aikataulutettu aikaisintaan 14. syyskuuta, jolloin Viron parlamentti Riigikogu kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa kesätauon jälkeen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaismediat nostavat esiin erityisesti tapauksen vaikutukset Ukrainan sotilaalliseen tukeen sekä EU-tason vastuullisuusmekanismit. Ukrainankielinen uutisointi korostaa sopimukseen käytettyjen varojen yhteyttä jäädytettyjen venäläisvarojen tuottoihin ja pitää skandaalia hankintakatastrofina, joka voi edellyttää varojen palauttamista Euroopan rauhanrahastoon – mikä tekee tapauksesta poliittisesti arkaluonteisen Ukrainan tukiprosessin kannalta. Osa ukrainalaislähteistä laajentaa käsittelyn Viron sisäpoliittiseen tilanteeseen, mukaan lukien hallituspuolueiden vähemmistöasemaan opposition Isamaa-puolueen vaatiessa pääministeri Michalın hallituksen eroa ja ennenaikaisia vaaleja.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet esittävät 6,5–6,6 miljardin euron Euroopan rauhanrahaston varojen tilan eri tavoin: kahden artikkelin mukaan Unkari olisi jo poistanut veto-oikeutensa 6,6 miljardin euron osalta, kun taas toisessa EU:n ulkosuhdehallinnon korkean edustajan Kaja Kallaksen 2. syyskuuta lainaavan raportoinnin mukaan EU voisi lähipäivinä avata 6,5–6,6 miljardia euroa Ukrainan ilmapuolustuksen rahoittamiseen – eli toisaalta varat on jo vapautettu, toisaalta vapauttamassa.
Tausta
Euroopan rauhanrahasto on EU:n väline, jonka kautta jäsenvaltiot rahoittavat sotilaallista tukea Ukrainalle. Viron puolustusinvestointikeskus toimii kansallisena täytäntöönpanoelimenä ja vastaa sopimuksista toimittajien kanssa. EU:n rahoitus tapauksessa oli yhteydessä jäädytettyjen venäläisvarojen tuottoihin, joita EU on suunnannut Ukrainan sotilaalliseen tueksi. Aiemmin elokuussa kaksi kansanedustajaa erosi Viron hallituskoalitiosta jättäen sen ilman enemmistöä, ja opposition Isamaa-puolue vaatii ennenaikaisia vaaleja sekä pääministeri Kristen Michalın hallituksen eroa.