EU:n yleinen tuomioistuin hylkäsi Unkarin kanteen Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä Ukrainan sotilaalliseen tukeen
EU:n yleinen tuomioistuin on hylännyt Unkarin kanteen, joka koski Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen tuottojen käyttöä Ukrainan sotilaallisen avun rahoittamiseen. Tuomioistuin totesi, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä asiaa, koska se liittyy EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kanteen oli jättänyt edellinen Orbánin hallitus heinäkuussa 2025.
Pääkohdat
- EU:n yleinen tuomioistuin (toiseksi korkein oikeusaste) hylkäsi Unkarin kanteen toimivaltuutensa puutteen vuoksi.
- Unkari haki kanteellaan kumottavaksi EU:n neuvoston 21. toukokuuta 2024 tekemää päätöstä ja Euroopan rauhanrahaston komitean maaliskuista 2025 päätöstä jäädytettyjen Venäjä-varojen tuottojen käytöstä Ukrainan sotilaalliseen tukeen.
- Kanteen oli jättänyt edellinen Viktor Orbánin hallitus heinäkuussa 2025; EU:n yleinen tuomioistuin otti sen käsittelyyn 25. elokuuta 2025 ennen hylkäämistä.
- Tuomioistuin totesi, että riidanalainen päätös kuuluu EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on pääosin suojattu oikeudelliselta valvonnalta.
- Unkarin uusi hallitus Péter Magyarin johdolla on kääntynyt Ukrainan tukemiseen ja tunnustanut Venäjän uhaksi.
- EU:n kautta on kanavoitu 6,1–11,1 miljardia euroa Ukrainan sotilaalliseen puolustukseen; jäädytettyjen Venäjän keskuspankin varojen arvioidaan olevan yli 200 miljardia euroa.
Miksi tämä on tärkeää
Tuomio poistaa Unkarin oikeudellisen esteen jäädytettyjen Venäjän valtiollisten varojen tuottojen kanavoimiselle Euroopan rauhanrahaston kautta Ukrainan sotilaalliseen tueksi. Se vahvistaa, että tällaiset päätökset kuuluvat EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on pääosin suojattu oikeudelliselta valvonnalta. Vaikka kanteen jätti edellinen hallitus, uusi Péter Magyarin johtama hallitus on signaaleillaan siirtymässä tukemaan Ukrainaa ja tunnustamaan Venäjän uhaksi, mikä muuttaa maan aiempaa Venäjä-linjaa.
Mitä tapahtui
EU:n yleinen tuomioistuin hylkäsi Unkarin kanteen, joka koski jäädytettyjen Venäjän keskuspankin varojen tuottojen käyttöä Ukrainan sotilaalliseen tukeen. Tuomioistuin totesi, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä asiaa.
Unkari oli jättänyt kanteen heinäkuussa 2025 ja haki sillä kumottavaksi EU:n neuvoston 21. toukokuuta 2024 tekemää päätöstä sekä Euroopan rauhanrahaston komitean maaliskuista 2025 päätöstä, jotka mahdollistivat varojen tuottojen käytön Ukrainan sotilaalliseen rahoittamiseen. EU:n yleinen tuomioistuin oli ottanut kanteen käsittelyyn 25. elokuuta 2025 ennen sen hylkäämistä.
Unkari väitti, ettei sen pidättyminen äänestyksestä tarkoittanut suostumusta myöhempiin päätöksiin, joilla varoja ohjattiin Euroopan rauhanrahaston kautta ilman sen tukea. EU:n mukaan Unkari ei voi estää varojen käyttöä, koska se pidättäytyi äänestämästä vastaan mekanismia luotaessa. Unkari vetosi myös muun muassa jäsenvaltioiden välisen yhdenvertaisuuden ja EU:n demokraattisen toiminnan loukkaamiseen.
Tuomioistuin perusteli hylkäystä sillä, että riidanalainen päätös on EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan strateginen valinta, eikä asia kuulu niihin perussopimuksen poikkeuksiin, jotka sallisivat tuomioistuimen puuttumisen tälle alueelle. Näin ollen tuomioistuin ei arvioinut mekanismin laillisuutta sisällöllisesti.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet korostavat, että tuomio asettuu Ukrainan puolelle poistamalla Unkarin yrityksen estää Venäjän varojen tuottojen käyttö sotilaalliseen apuun. Käsittelyssä nostetaan esiin myös geopoliittinen konteksti: edellisen Orbánin hallituksen kanteen ja Magyarin hallituksen uuden Venäjä- ja Ukraina-linjan välinen ero. Lisäksi artikkelit painottavat jäädytettyjen venäläisvarojen mittaluokkaa sekä käynnissä olevia keskusteluja varojen täydellisestä takavarikoinnista tai niiden käytöstä Ukraine Loan Cooperation Mechanism -mekanismin kautta enintään 45 miljardin euron rahoitukseen.
Tausta
Kanne jätettiin heinäkuussa 2025, ja sillä haettiin kumottavaksi EU:n neuvoston 21. toukokuuta 2024 tekemää päätöstä ja Euroopan rauhanrahaston komitean maaliskuista 2025 päätöstä, jotka mahdollistivat jäädytettyjen venäläisvarojen tuottojen käytön sotilaalliseen apuun Ukrainalle.
EU:n neuvosto perusti Euroopan rauhanrahaston vuonna 2021 rahoittamaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä toimia. Vuosina 2022–2024 EU kanavoi sen kautta 6,1 miljardia euroa Ukrainan kiireellisiin sotilaallisiin ja puolustustarpeisiin ja korotti vuonna 2024 rahaston enimmäismäärää 5 miljardilla eurolla, jolloin kokonaissumma nousi 11,1 miljardiin euroon.
Jäädytettyjä Venäjän keskuspankin varoja EU:n ja G7-maiden alueella arvioidaan olevan yli 200 miljardia euroa, joista suurin osa on eurooppalaisessa lainkäyttövallassa ja huomattava osa belgialaisessa Euroclear-säilyttäjäyhteisössä. Länsimaat keskustelevat myös varojen täydellisestä takavarikoinnista tai niiden käytöstä Ukraine Loan Cooperation Mechanism -mekanismissa enintään 45 miljardin euron rahoitukseen Ukrainalle.
Huhtikuisen parlamenttivaalien jälkeen Unkarin uusi Péter Magyarin hallitus tarkisti maan ulkopoliittista doktriinia tunnustaen Venäjän uhaksi ja tukien Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Kanteen oli kuitenkin jättänyt edellinen Viktor Orbánin hallitus, joka ylläpiti läheisiä suhteita Moskovaan ja esti EU:n Ukraina-tukea.