Euroopan parlamentti vaatii EU:ta siirtymään puolustuksesta aktiiviseen pidäkkeeseen Venäjän hybridihyökkäyksiä vastaan
Euroopan parlamentti kehotti 15. syyskuuta pidetyn täysistunnon jälkeisessä raportissaan nopeuttamaan tuen antamista Ukrainalle sen hyökkäyksellisten kybervalmiuksien vahvistamiseksi. Parlamentti katsoo Venäjän olevan Euroopan turvallisuuden ja demokraattisen koskemattomuuden suurin ulkoinen uhka ja toisti kannan, jonka mukaan Venäjä on terrorismia tukeva valtio. Mepit vaativat EU:ta siirtymään "puolustustilasta" aktiiviseen pidäkkeeseen ja tukivat kyberturvallisuusvirasto ENISAn budjetin ja toimivaltuuksien laajentamista.
Pääkohdat
- Euroopan parlamentti suosittaa 15. syyskuuta täysistunnon jälkeisessä raportissaan tuen nopeuttamista Ukrainalle sen hyökkäyksellisten kybervalmiuksien vahvistamiseksi.
- Parlamentti katsoo Venäjän olevan turvallisuuden ja demokraattisen koskemattomuuden suurin ulkoinen uhka Euroopalle ja vahvisti, että Venäjä on terrorismia tukeva valtio.
- Mepit vaativat EU:ta siirtymään puolustustilasta aktiiviseen pidäkkeeseen, mukaan lukien oikeudellisten ja operatiivisten mekanismien arvioinnin Venäjän logistista ja digitaalista infrastruktuuria vastaan.
- Parlamentti tukee EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAn budjetin kasvattamista ja toimivaltuuksien laajentamista.
- Mepit kehottavat kehittämään strategioita kriittisten järjestelmien, kuten energia- ja viestintäverkkojen, fyysisen ja kybersabotaasin estämiseksi.
- NATO kirjasi viime vuonna yli 200 venäläistä hybriditapausta jäsenmaita vastaan.
Miksi tämä on tärkeää
Päätös merkitsee mahdollista suunnanmuutosta EU:n politiikassa kohti hyökkäyksellisten kyberoperaatioiden tukemista pelkän puolustuksellisen toiminnan sijaan. Se laajentaa Ukrainalle annettavan tuen viitekehystä tavanomaisesta sotilaallisesta avusta kybervalmiuksiin ja vahvistaa samalla EU:n linjaa Venäjästä keskeisimpänä ulkoisena uhkana ja terrorismia tukevana valtiona. Raportti sisältää myös konkreettisia institutionaalisia ehdotuksia, kuten ENISAn budjetin ja toimivallan laajentamisen.
Mitä tapahtui
Euroopan parlamentti julkaisi 15. syyskuuta pidetyn täysistunnon jälkeen raportin, jossa se suosittaa tuen nopeuttamista Ukrainalle sen hyökkäyksellisten kybervalmiuksien vahvistamiseksi. Raportissa todetaan Venäjän olevan Euroopan turvallisuuden ja demokraattisen koskemattomuuden suurin ulkoinen uhka, ja parlamentti toisti aiemman kantansa Venäjästä terrorismia tukevana valtiona. Mepit vaativat EU:ta siirtymään puolustustilasta aktiiviseen pidäkkeeseen ja kehottavat arvioimaan oikeudellisia ja operatiivisia mekanismeja Venäjän logistista ja digitaalista infrastruktuuria vastaan, joka mahdollistaa sen destabiloivan toiminnan. Lisäksi parlamentti tuki EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAn budjetin kasvattamista ja toimivaltuuksien laajentamista, mikä kattaisi reaaliaikaisen koordinoinnin, varhaisvaroitusjärjestelmät ja tiedonvaihdon uhista.
Tausta
NATO on aiemmin ilmoittanut venäläisten hybridihyökkäysten määrän jäsenmaita vastaan kasvaneen merkittävästi, ja viime vuonna kirjattiin yli 200 tällaista tapausta. Syyskuun 11. päivänä ranskalainen kunta Burgundissa kertoi saaneensa yhdessä viikossa satoja tuhansia kyberhyökkäyksiä, joista useimmat tulivat Venäjältä. Euroopan parlamentti on tunnistanut Ukrainan, Moldovan, Armenian, Georgian ja Länsi-Balkanin maat Venäjän ja Kiinan tiedotusoperaatioiden pääasiallisiksi kohteiksi, joilla pyritään horjuttamaan EU:n uskottavuutta.