21 puolalaista oikeistopoliitikkoa vaatii Puolan itsenäisyyspäivän marssia Lviviin
21 puolalaista oikeistopoliitikkoa, joukossa Jarosław Kaczyński, Grzegorz Braun ja entinen pääministeri Mateusz Morawiecki, vetoaa pääministeri Donald Tuskiin, jotta tämä järjestäisi "Puolan itsenäisyysmarssin" Lviviin 11. marraskuuta. Aloite on yhdistänyt Puolan oikeisto- ja äärioikeistopuolueet, mutta se on herättänyt vastustusta ukrainalaisissa kansalaisjärjestöissä ja saanut ristiriitaisia kommentteja myös Puolassa.
Pääkohdat
- 21 puolalaista oikeistokansanedustajaa allekirjoitti vetoomuksen pääministeri Donald Tuskille "Puolan itsenäisyysmarssin" järjestämiseksi Lviviin 11. marraskuuta.
- Allekirjoittajiin kuuluvat Jarosław Kaczyński (PiS), Grzegorz Braun (Konfederacja Korony Polskiej) ja entinen pääministeri Mateusz Morawiecki (Rozwój Plus).
- Vetoomuksen takana ovat PiS, Konfederacja, Rozwój Plus ja Konfederacja Korony Polskiej — kuvausten mukaan ensimmäinen kerta, kun Puolan oikeisto- ja äärioikeistopuolueet toimivat yhdessä näin.
- Vetoomuksessa sanotaan, että Puolan tuki Ukrainassa asuville puolalaisille on riittämätöntä ja että Puolassa paikallishallinto ja valtion instituutiot rahoittavat ukrainalaisia 24. elokuuta juhlia.
- Lvivin kansalaisjärjestö "Pamięć i Sprawiedliwość" kutsui aloitetta poliittiseksi provokaatioksi ja vaati Puolan hallitusta hylkäämään sen.
- Seimin varapuhemies Krzysztof Bosak (Konfederacja) piti ajatusta "melko omituisena" ja totesi, että marssi pitäisi järjestää Kiovassa ja vetoomus osoittaa ukrainalaisille viranomaisille.
- Ukrainan viranomaiset eivät olleet raportointihetkeen mennessä kommentoineet aloitetta.
Miksi tämä on tärkeää
Aloite on epätavallinen puolueiden yli ulottuva yhteistyö Puolan oikeiston ja äärioikeiston kesken symbolisen teon ympärillä, joka kohdistuu ukrainalaiseen kaupunkiin Puolan itsenäisyyspäivänä. Se sivuaa Puolan ja Ukrainan välistä historiallisesti arkaa UPA-perintöä aikana, jolloin kahdenväliset suhteet ovat jännitteiset. Aloite on jo saanut voimakasta kritiikkiä ukrainalaisilta kansalaisjärjestöiltä ja ristiriitaisia kommentteja myös Puolassa, myös allekirjoittajapuolueiden sisältä.
Mitä tapahtui
Puolalaisen oikeistopuolueen Prawo i Sprawiedliwość (PiS) kansanedustaja Dariusz Matecki laati vetoomuksen, jonka 21 oikeistopuolueiden kansanedustajaa allekirjoitti. Vetoomus osoitettiin pääministeri Donald Tuskille ja siinä vaaditaan "Puolan itsenäisyysmarssia" Lviviin 11. marraskuuta, Puolan itsenäisyyspäiväksi. Allekirjoittajiin kuuluvat PiS:n johtaja Jarosław Kaczyński, Konfederacja Korony Polskiej -puolueen johtaja Grzegorz Braun sekä entinen pääministeri Mateusz Morawiecki (Rozwój Plus). Mukana ovat myös Konfederacja-puolueen edustajat.
Vetoomuksessa todetaan, että Puolan valtion tuki Ukrainassa asuville puolalaisille on riittämätöntä ja että Puolassa paikallishallinto ja valtion instituutiot osallistuvat ukrainalaisten 24. elokuuta tilaisuuksien rahoittamiseen. Allekirjoittajat kuvaavat marssia konkreettiseksi muistamisen ja solidaarisuuden eleeksi Ukrainassa asuvia puolalaisia kohtaan.
Lvivin kansalaisjärjestö "Pamięć i Sprawiedliwość – Association of Descendants of Ukrainian Victims of Polish Repressions" kutsui aloitetta poliittiseksi provokaatioksi, jolla ei ole tekemistä hyvien naapuruussuhteiden kanssa, ja vaati Puolan hallitusta hylkäämään sen. Seimin varapuhemies ja Konfederacja-puolueen toinen puheenjohtaja Krzysztof Bosak sanoi, ettei ole puhunut allekirjoittajien kanssa ja että hänellä on "vakavampia asioita" hoidettavanaan. Monet puolalaiset poliitikot ja asiantuntijat kutsuivat vetoomusta tiedotusvälineissä "hulluudeksi" ja Venäjän provokaatioksi. Ukrainan viranomaiset eivät olleet kommentoineet aloitetta raportointihetkeen mennessä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki kuusi toimitettua lähdettä ovat ukrainalaisia ja ukrainalaisista tiedotusvälineistä. Ne esittävät vetoomuksen ensisijaisesti Ukrainaan kohdistuvana provosoivana aloitteena ja tuovat esiin Lvivin kansalaisjärjestön lausunnon, jossa sitä vaaditaan hylättäväksi. Ukrainalainen uutisointi korostaa Puolan ja Ukrainan välisiä historiallisia kiistoja, mukaan lukien UPA:han liittyvät kiistat, Braunin monumenttiskandaali ja presidentti Nawrockin aiempi päätös riistää Zelenskyiltä Valkoisen Kotkan ritarikunta, sijoittaen marssiehdotuksen osaksi laajempaa Puolan ja Ukrainan välisen jännitteen kaarta.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet ovat eri mieltä Grzegorz Braunin vaurioittaman UPA-monumentin tarkasta sijainnista: osa yksilöi sen Białystok-kyläksi Hrubieszówin piirikunnassa, toiset Dołhobyczówin kunnaksi. Molemmat sijainnit sijaitsevat Lublinin voivodikunnassa.
Tausta
Kesäkuun 19. päivänä Puolan presidentti Karol Nawrocki ilmoitti riistäneensä Zelenskyiltä Valkoisen Kotkan ritarikunnan vastauksena ukrainalaiseen asetukseen, jossa sotilasosasto nimettiin "UPA-taiden mukaan". Zelenskyy lähetti kunniamerkin seuraavana päivänä takaisin, ja kaksi tapasivat Naton huippukokouksessa 8. heinäkuuta, jolloin heidän keskustelunsa kesti yli tunnin.
Grzegorz Braun, yksi vetoomuksen allekirjoittajista, on Puolan syyttäjänviraston tutkinnan kohteena raskaan työkalun käyttämisestä kivi-obeliskin vaurioittamiseen 41 UPA-sotilaan hautapaikalla Lublinin voivodikunnassa. Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski on todennut, että Braunia vastaan olisi käynnistettävä rikosoikeudellinen menettely. Tapahtuma tallentui 10. syyskuuta Braunin julkaisemalle Facebook-videolle.