Puola kielsi ukrainalaisdeputaatilta Schengen-maahantulon viideksi vuodeksi
Puoma kielsi viideksi vuodeksi – 20. lokakuuta 2031 asti – Lvivin aluevaltuutetun Svjatoslav Šeremetan pääsyn Schengen-alueelle. Sisäministeri Marcin Kierwiński ilmoitti kiellosta 21. lokakuuta, ja sen taustalla oli ulkoministeri Radosław Sikorskin tekemä hakemus. Syynä oli Šeremetan rooli Lvivin aluevaltuuston päätöksessä julistaa vuosi 2027 Roman Šuh’evytsin, Ukrainan kapinallisarmeija UPA:n ja Oleh Olžytsin vuodeksi.
Pääkohdat
- Puola kielsi Lvivin aluevaltuutetun Svjatoslav Šeremetan pääsyn Schengen-alueelle viideksi vuodeksi, 20.10.2031 asti.
- Sisäministeri Marcin Kierwiński ilmoitti kiellosta 21. lokakuuta sosiaalisessa mediassa.
- Kiellon taustalla oli ulkoministeri Radosław Sikorskin tekemä hakemus: Šeremeta lisättiin ei-toivottujen henkilöiden rekisteriin.
- Šeremeta on Lvivin aluevaltuutettu ja muistokeskus "Doljan" johtaja.
- 20. lokakuuta Lvivin aluevaltuusto äänesti vuoden 2027 julistamisesta Roman Šuh’evytsin, UPA:n ja Oleh Olžytsin vuodeksi; julkaisu poistettiin myöhemmin valtuuston somekanavista ja verkkosivuilta.
- Pääministeri Donald Tusk kuvaili aluevaltuuston päätöstä "vihollisia auttavaksi itsemurhataktiikaksi"; puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz arvosteli sitä jakoja syventävänä.
- Ukrainan ulkoministeriö piti aluevaltuuston päätöstä "kontravastaisena" ja kehotti Varsovaa pidättäytymään jyrkistä toimista.
Miksi tämä on tärkeää
Kielto on merkittävä eskalaatio Puolan ja Ukrainan välisessä kiistassa historiallisesta muistista ja UPA-hahmojen kunnioittamisesta. Päätökseen reagoivat julkisesti Puolan pääministeri, puolustusministeri sekä Krakován ja Przemyślin kaupunginjohtajat. Kielto kohdistuu ukrainalaisviranomaiseen, joka tekee rajat ylittävää muistotyötä, mukaan lukien Volynian tragedian uhrien kaivauksia. Lisäksi ukrainalaislähteiden mukaan Puola olisi jäädyttänyt sotilaallisen tukipakettinsa Lvivin aluevaltuuston äänestyksen seurauksena.
Mitä tapahtui
Puoma asetti 21. lokakuuta ilmoitetun kiellon, joka estää Svjatoslav Šeremetan maahantulon ja oleskelun Schengen-alueen maissa viiden vuoden ajan, 20. lokakuuta 2031 asti. Sisäministeri Marcin Kierwiński kertoi päätöksestä sosiaalisessa mediassa. Kiellon taustalla oli ulkoministeri Radosław Sikorskin allekirjoittama hakemus Šeremetan lisäämiseksi ei-toivottujen henkilöiden rekisteriin.
Šeremeta on Lvivin aluevaltuutettu ja muistokeskus "Doljan" johtaja. Hän oli aloitteen tekijä Lvivin aluevaltuuston 20. lokakuuta tekemälle päätökselle julistaa vuosi 2027 Roman Šuh’evytsin (syntymän 120-vuotisjuhlan vuoksi), Ukrainan kapinallisarmeija UPA:n (perustamisen 85-vuotisjuhlan vuoksi) ja Oleh Olžytsin (syntymän 120-vuotisjuhlan vuoksi) vuodeksi. Aluevaltuuston päätöstä koskeva julkaisu poistettiin myöhemmin valtuuston sosiaalisen median tileiltä ja viralliselta verkkosivustolta.
Puolan pääministeri Donald Tusk kuvaili Lvivin aluevaltuuston päätöstä "itsemurhataktiikaksi", joka "auttaa Ukrainan vihollisia". Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz arvosteli päätöstä sanoen, ettei se edistä kansojen välistä luottamusta vaan syventää jakoja. Krakován ja Przemyślin kaupunginjohtajat ehdottivat kumppanuussuhteiden jäädyttämistä Lvivin kanssa.
Šeremeta itse kutsui Puolan reaktiota "hyvin outona", vakuutti ettei päätös ollut suunnattu puolalaisia vastaan ja varoitti rajoituksen vahingoittavan valtioiden välisiä muistamisen yhteistyösuhteita. Hän on lokakuussa myös johtanut etsintätöitä Puolan Lublinin voivodikunnan Lasków’n kylässä, missä on alustavasti löydetty yli 40 ihmisen jäänteet paikasta, jossa ukrainalaisia surmattiin joukkomurhana.
Ukrainan ulkoministeriö arvioi Lvivin aluevaltuuston päätöksen "kontravastaiseksi" kahdenvälisille suhteille ja painotti, että se tehtiin alueellisella tasolla ilman diplomatikkojen ja keskushallinnon konsultaatiota. Ministeriö kehotti Varsovaa pidättäytymään jyrkistä toimista.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet korostavat tarinan henkilökohtaista ulottuvuutta: kyse on ukrainalaisen virkamiehen kohtelusta, joka liittyy hänen kotimaisen aluevaltuustonsa tekemään muistopäätökseen. Useat ukrainalaismediat nostavat esiin väitteen, jonka mukaan Puola jäädytti sotilaallisen tukipakettinsa Lvivin aluevaltuuston äänestyksen seurauksena. Lisäksi ukrainalaisraportointi tuo esiin Ukrainan ulkoministeriön julkisen etäännyttämisen Lvivin aluevaltuuston päätöksestä ja Varsovaa kohtaan esitetyn kehotuksen pidättäytyä jyrkistä toimista – mikä viittaa sisäiseen ukrainalaiseen kritiikkiin alueellisesta äänestyksestä. Šeremetan sitaatit korostavat Puolan reaktion outoutta ja varoitusta bilateraalisen muistotyön vahingoittumisesta, ja hänen mainitaan myös johtavan kaivauksia Puolassa sijaitsevilla ukrainalaisten joukkomurhien paikoilla.
Missä uutisointi eroaa
Yksi ukrainalaismedia (NV) raportoi hallituslähteeseen vedoten, että Puola olisi jäädyttänyt sotilaallisen tukipakettinsa Lvivin aluevaltuuston päätöksen vuoksi. Tieto on luonteeltaan riidanalainen, eikä toimitetussa aineistossa ole Puolan viranomaisten vahvistusta väitteelle.
Tausta
Lvivin aluevaltuusto äänesti 20. lokakuita vuoden 2027 julistamisesta Roman Šuh’evytsin, UPA:n ja Oleh Olžytsin vuodeksi – taustalla olivat näiden 120- ja 85-vuotismuistojuhlat. Päätöstä koskeva julkaisu poistettiin myöhemmin aluevaltuuston somekanavista ja viralliselta verkkosivulta. Šeremeta johtaa myös ukrainalaisten joukkomurhapaikkojen kaivauksia Puolassa, mukaan lukien Lasków’n kylässä Lublinin voivodikunnassa, missä alustavien arvioiden mukaan on löydetty yli 40 ihmisen jäänteet. Puolan ja Ukrainan välinen historiallisen muistin kiista Volynian tragediasta ja UPA:sta on jatkunut pitkään.