Ukrainan droonit iskivät Moskovan öljynjalostamolle ja logistiikkakeskukseen – Sobyanin puhuu "ennennäkemättömästä" hyökkäyksestä

Miksi tämä on tärkeää

Moskovan öljynjalostamo on yksi Venäjän suurimmista ja kriittisistä jalostamoista: se työllistää yli 2 000 ihmistä, on toiminut vuodesta 1938 lähtien ja kuuluu Gazprom Neftille. Sen osuus Moskovan polttoainemarkkinoista on noin 40 prosenttia ja Moskovan alueen bensiinin ja lentopetrolin tarpeesta noin 70 prosenttia, joten isku voi näkyä polttoaineen saatavuudessa ja hinnassa sekä Moskovassa että Moskovan alueella. Ukrainalaisen OSINT-analyysin mukaan kumpikin ensisijaisen jalostuksen linja – ELOU-AVT-6 ja Euro+-kompleksin KUPN-yksikkö – vaurioitui, mikä tarkoittaa jalostuksen pysähtymistä. Iskun laajuus, monien turvallisuus- ja asevoimien osallistuminen sekä se, että kyseessä oli jo kolmas isku samaan jalostamoon vuoden 2026 aikana, osoittavat Ukrainan kyvyn yltää syvälle Venäjän energiaverkostoon ja kohdentaa iskuja Venäjän sotataloutta tukevaan infrastruktuuriin.

Mitä tapahtui

Yöllä 19.–20. syyskuuta 2026 Ukrainan droonit ja ohjukset tekivät laajan iskun Moskovaan ja Moskovan alueelle. Iskun kohteiksi vahvistettiin Gazpromneft-Moskovan öljynjalostamo Kapotnjan kaupunginosassa ja Sofjinon varasto- ja logistiikkakompleksi Ramenskin piirissä. Jalostamolle osui ainakin kolme yksikköä – AVT-6-ensisijainen jalostusyksikkö, yhdistetty jalostusyksikkö ja isomeroinnin yksikkö – ja alueella syttyi suurpalo. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin vahvisti, että kohteena olleen jalostamon alueella vaurioitui yksi rakennus, mutta ilmoitti, ettei jalostamolla ollut uhreja. Myöhemmin Sobjanin kutsui iskua laajimmaksi Moskovaan kohdistuneeksi drooni-iskuksi ja väitti ilman todisteita, että isku oli suunnattu Venäjän valtiopäivävaalien häiritsemiseen.

Moskovan alueen kuvernööri Andrei Vorobjov kertoi, että kello 03–05 välillä Venäjän ilmatorjunta pudotti tai häiritsi 249 droonia 17 kunnassa ja että koko alueella iskussa kuoli ainakin kaksi ihmistä ja loukkaantui ainakin kuusi. Sofjinossa drooni osui kolmikerroksiseen asuinrakennukseen, tappoi 44-vuotiaan naisen ja loukkasi viittä ihmistä; Ramenskin piirissä drooni sytytti 21-kerroksisen talon katon, jolloin 400 ihmistä evakuoitiin ja 20 autoa vaurioitui; Orjokovo-Zujevon piirissä yksityistalossa syttynyt tulipalo vaati iäkkään miehen hengen. Lisäksi vahinkoja raportoitiin yksityistaloissa Ramenskin, Kolomnan ja Jegorjevin alueilla sekä kerrostalopaloja Leninskin piirissä, Ljubertsyssä ja Lytkarinossa.

Sobjanin ilmoitti aluksi 152:n ja myöhemmin 151 tai 152 Moskovaan suuntautuneen droonin pudotuksesta ja sanoi lopulta, että 19. syyskuuta jälkeen oli torjuttu yli 1 600 droonia, joista 450 lähestyi Moskovaa; Venäjän puolustusministeriö väitti torjuneensa yöllä kaikkiaan 1 110 droonia eri puolilla Venäjää, miehitettyä Krimiä ja Mustaamerta. Isku aiheutti Moskovan lentoasemilla yli 400 lennon peruuntumisen tai myöhästymisen: Sheremetjevo varoitti tilapäisistä rajoituksista, Vnukovo keskeytti lennot, Domodedovossa ja Žukovskissa oli viivästyksiä, ja osa lennoista ohjattiin Nižni Novgorodiin, Kazaniin, Tšeboksaryyn ja Pietariin. Iskun päivämäärä 20. syyskuuta oli Venäjän kolmipäiväisten valtiopäivävaalien viimeinen äänestyspäivä.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet – Zelenskyi, yleisesikunta, SBU:n Alfa-erikoisoperaatiokeskus ja droonivalmistaja Fire Point – korostavat iskun koordinointia ja laajuutta. Zelenskyi luetteli muun muassa droonit FP-1, RZ-100, MICH-2000, Paljanytsja, Vendetta, Ljutyi, Bars, Flamingo, Sichen sekä ballistisen Pelican-ohjuksen, ja sanoi operaatioon osallistuneen SBU:n, miehittämättömien järjestelmien joukkojen, erikoisoperaatiojoukkojen, HUR:n ja ulkomaan tiedustelupalvelun. Yleisesikunta vahvisti Moskovan öljynjalostamon iskemisen ja luetteli vaurioituneiksi yksiköiksi AVT-6:n, yhdistetyn jalostusyksikön ja isomeroinnin yksikön. Fire Point kertoi FP-1-drooniensa osuneen Sofjinon varastokompleksiin ja Moskovan jalostamolle sekä arvioi jalostamon pysähtyneen kokonaan. Ukrainalainen OSINT-projekti KiberBorošno arvioi, että kummatkin ensisijaisen jalostuksen solmut – ELOU-AVT-6 ja Euro+-kompleksin KUPN – vaurioituivat. Ukrainalaiset lähteet kehystävät iskut Venäjän sotataloutta ja polttoainehuoltoa heikentäviksi toimiksi eivätkä kommentoi Sobjaninin esittämää vaalihäirintäväitettä. Ulkoministeri Andrii Sybiha kuvasi iskua X-palvelussa "palavan Moskovan päiväksi".

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainvälinen media raportoi iskusta pääasiassa Sobjaninin ja Vorobjovin lukujen kautta, korostaen Moskovan alueen siviiliuhreja – kaksi kuollutta, kuusi loukkaantunutta – ja Moskovan lentoasemien yli 400 lennon peruuntumista tai myöhästymistä. Venäjän viranomaisten kehystä – "suurin drooni-isku" Moskovaan, väitetty vaalihäirintä – toistettiin, mutta usein huomautettiin, ettei Sobjanin esittänyt todisteita vaaliväitteelleen. Radio Liberty totesi, ettei se voinut itsenäisesti vahvistaa jalostamopaloa, ja useat mediat mainitsivat, ettei Ukrainan armeija aluksi kommentoinut iskuja julkisesti. Taustoissa korostettiin Moskovan jalostamon asemaa yhtenä Venäjän suurimmista ja sen noin 40 prosentin osuutta Moskovan polttoainemarkkinoista sekä aiempaa ukrainalaisten iskujen sarjaa Venäjän energiainfrastruktuuriin, kuten Rosneftin jalostamoihin Syzranissa ja Saratovissa syyskuussa 2026. OSINT-analyytikot ASTRA, Exilenova+ ja KiberBorošno esiintyvät kansainvälisessäkin uutisoinnissa varovaisesti sanoin "alustava arvio".

Missä uutisointi eroaa

Lähteet eivät ole yhtä mieltä useista seikoista. Droonien torjuntaluvuissa Sobjanin mainitsi Moskovan suuntaan 151 tai 152 droonia, myöhemmin yli 1 600 droonia 19. syyskuuta jälkeen (joista 450 lähestyi Moskovaa) ja TASS-välitteisen version mukaan yli 180 Moskovan yllä; Venäjän puolustusministeriö puolestaan väitti 1 110 droonin torjuntaa yön aikana. Moskovan öljynjalostamon kapasiteetiksi useimmat lähteet ilmoittavat noin 11 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta Ukrainan yleisesikunta ja jotkin ukrainalaiset lähteet puhuvat noin 12 miljoonasta tonnista; Reuters mainitsi 11,6 miljoonan tonnin jalostuksen vuonna 2024 ja Bloomberg noin 245 000 barrelia päivässä. Jalostamon etäisyys Kremlistä vaihtelee 15 ja 25 kilometrin välillä lähteestä riippuen. Uhriluvuissa Sobjanin ilmoitti, ettei Moskovassa eikä jalostamolla ollut uhreja, kun taas Vorobjov raportoi Moskovan alueella ainakin kahdesta kuolleesta ja kuudesta loukkaantuneesta. Vaurioituneiden yksiköiden osalta Ukrainan yleisesikunta nimesi AVT-6:n, yhdistetyn jalostusyksikön ja isomeroinnin yksikön; KiberBorošno arvioi, että ELOU-AVT-6 ja Euro+-kompleksin KUPN – käytännössä koko ensisijainen jalostus – vaurioituivat; Fire Point sanoi kaikkien ensisijaisten ja osan toissijaisista yksiköiden vaurioituneen. Sobjanin väitti iskun olleen suunnattu Venäjän valtiopäivävaalien häiritsemiseen esittämättä todisteita; ukrainalaiset viranomaiset eivät kommentoineet vaalinäkökulmaa ja kehystivät iskut Venäjän sotataloudelle aiheutettuna vahinkona.

Tausta

Moskovan öljynjalostamo on toiminut vuodesta 1938 ja kuuluu Gazprom Neftille; se työllistää yli 2 000 ihmistä ja on yksi Venäjän suurimmista jalostamoista. Sen kapasiteetti on noin 11–12 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa, ja se kattaa noin 40 prosenttia Moskovan polttoainemarkkinoista ja noin 70 prosenttia Moskovan alueen bensiinin ja lentopetrolin tarpeesta. Jalostamoon on aiemmin isketty kesäkuussa 2026: 16. kesäkuuta tuhoutui sen AVT-6-ensisijainen yksikkö ja 18. kesäkuuta kärsittiin lisävaurioita Euro+-kompleksiin, minkä jälkeen jalostamo keskeytti toimintansa. Reuters arvioi kesäkuun iskujen jälkeen, että täysi korjaaminen vie vähintään puoli vuotta, mahdollisesti vuoteen 2027 asti. Venäjä yritti suojata jalostamoa erityisillä suojaverkoilla, mutta OSINT-analyytikot arvioivat, etteivät ne estäneet uutta iskua. Sofjinon varastokompleksi kuuluu yhtiölle Sovremennye Skladskie Tekhnologii, käsittää kuusi rakennusta ja noin 290 000 neliömetriä, ja noin 500 metrin päässä sijaitsi venäläinen Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmä. Aiemmin syyskuussa 2026 ukrainalaiset droonit iskivät Rosneftin jalostamoihin Syzranissa ja Saratovissa, ja Reutersin mukaan Kirishin, Volgogradin ja NORSin jalostamot joutuivat leikkaamaan tuotantoaan merkittävästi tai pysäyttämään sen kokonaan syyskuussa.