Головне управління розвідки України
Ukrainan puolustusministeriön päätiedusteludirektoraatti (HUR) on Ukrainan asevoimien erityistiedusteluelin, joka on puolustusministeriön alainen. Direktoraattia on johtanut Kyrylo Budanov vuodesta 2020. Virasto tunnetaan erikoisoperaatioiden toteuttamisesta ulkomailla – muun muassa iskuista venäläisiin sotilas- ja infrastruktuurikohteisiin – sekä vastarintatoiminnan tukemisesta miehitetyillä alueilla.
-
Venäjän ilma-iskut Komyšuvahaan tuhosivat koulun, jossa jaettiin humanitaarista apua – vähintään 31 kuoli
Venäjän ilma-iskut osuivat Komyšuvahan kouluun ja viereiseen suojeluun, jotka toimivat humanitaarisen avun jakelupaikkana ja paikallisten asukkaiden suojana. Alueviranomaiset ilmoittivat 3. marraskuuta 31 kuolleen, viiden loukkaantuneen ja 48 henkilön olevan kadoksissa; myöhemmin kadoksissa olevien määrä nousi 58:aan. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti myöhemmin 33 kuolleen, ja etsintä- ja pelastusoperaatio jatkui.
-
Ukraina uudisti varaukset: OPM-keskuksille 95 prosentin, kunnallisille palveluille 75 prosentin raja
Ukrainan hallitus hyväksyi 23. lokakuuta 2026 uudet säännöt varata palveluksessa olevia sotilaan velvollisia. Säännöillä korvataan ehdoton 100 prosentin varaus luokittaisilla ylärajoilla ja perustetaan neuvotteleva koordinointikeskus kriittisten yritysten arvioimiseksi. Varauksen yläraja on OPM- ja energiasektorin yrityksille 95 prosenttia, kunnallisille palveluille 75 prosenttia ja muille yrityksille 50 prosenttia. Tuotantoa, puolustussopimuksia sekä operatiivisiin, korjaus- ja vahinkojen korjaustöihin suoraan osallistuvat työntekijät on tarkoitus varata täysimääräisesti.
-
Tanskan tiedustelu: Venäjä aloittanut sabotaasioperaatioita Ukrainalle tavaraa toimittavia tanskalaisyrityksiä vastaan
Tanskan turvallisuus- ja tiedustelupalvelun (PET) johtava analyytikko Josephine Christensen kertoi 7. lokakuuta Kööpenhaminaan sisäisen turvallisuuden konferenssissa, että Venäjä on käynnistänyt sabotaasioperaatioita tanskalaisia yrityksiä vastaan, jotka toimittavat tavaraa Ukrainaan. PET kuvailee muutosta merkittäväksi eskalaatioksi Venäjän hybridisodankäynnissä ja kertoo Venäjän käyttävän yhä useammin valmistelemattomia välittäjiä, jotka on palkattu Telegramin ja sosiaalisen median kautta.
-
Saksan tiedustelupomon varoitus: Saksa vaarassa joutua aseelliseen konfliktiin Venäjän kanssa
Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelun (BND) päällikkö Martin Jäger sanoi Bundestagissa, että Saksan ja Venäjän välinen vastakkainasettelu on saanut "uuden, vaarallisemman luonteen" ja että Saksa on vaarassa joutua väkivaltaiseen konfliktiin Venäjän kanssa. Jäger kuvasi Venäjän toimia Saksaa vastaan "varjona" käytäväksi sodaksi ja mainitsi esimerkkinä Leipzigan lentoasemaan kohdistetun hyökkäysyrityksen. BND ei kuitenkaan näe merkkejä laajamittaisen Venäjän hyökkäyksen valmistelusta NATO:n alueelle.
-
Ukraina iski öisin Venäjän öljykohteisiin Volgogradissa ja Samaran alueella
Ukrainan puolustusvoimat toteuttivat yöllä 2. lokakuuta droonuiskuja Venäjän öljyinfrastruktuuriin Volgogradin ja Samaran alueilla. Iskut kohdistuivat Lukoil-Volgogradin öljynjalostamoon ja Transneftin LVDS "Samara" -siirtoasemaan, ja kummankin kohteen alueella kirjattiin räjähdyksiä ja tulipaloja. Presidentti Zelenskyi kutsui iskuja oikeutetuksi vastaukseksi Venäjän eskalaatioon.
-
Budanov: Pohjois-Korea oppii Ukrainan sodasta ja aseistautuu
Ukrainan presidentin kanslian päällikkö Kyrylo Budanov sanoi Newsforce-haastattelussa, että Pohjois-Korea oppii Ukrainan sodasta ja hyödyntää kokemusta oman armeijansa kehittämiseen, muun muassa perustamalla kertakäyttöisten iskudroonien massatuotannon. Hänen mukaansa Pohjois-Korea toimittaa Venäjälle aseita ja materiaalia sekä lähettää joukkojaan taistelemaan Ukrainaa vastaan. Budanov varoitti tilanteen kärjistymisestä Korean niemimaalla.
-
Ukrainan droonit iskivät Moskovan öljynjalostamolle ja logistiikkakeskukseen – Sobyanin puhuu "ennennäkemättömästä" hyökkäyksestä
Ukrainan droonit ja ohjukset iskivät yöllä 19.–20. syyskuuta Moskovaan ja Moskovan alueelle. Osuman saivat muun muassa Gazpromneft-Moskovan öljynjalostamo Kapotnjassa sekä Sofjinon logistiikkakeskus Ramenskin piirissä. Iskussa kuoli Moskovan alueella ainakin kaksi ihmistä ja loukkaantui ainakin kuusi, ja Moskovan lentoasemilla peruuntui tai myöhästyi yli 400 lentoa. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kutsui iskua suurimmaksi Moskovaan kohdistuneeksi drooni-iskuksi ja sanoi sen olleen suunnattu häiritsemään valtiopäivävaaleja esittämättä todisteita.
-
Ukrainan sotilastiedustelu näytti pohjoiskorealaista ohjuksen osaa Japanin valtuuskunnalle Kiovassa
Ukrainan sotilastiedustelupäällikkö (HUR) esitteli pohjoiskorealaisen ballistisen ohjuksen osia Japanin parlamenttivaltuuskunnalle, jota johti edustajainhuoneen puhemies Eisuke Mori, vierailulla Kiovaan 19. syyskuuta. HUR korosti, että Pohjois-Korean aseet uhkaavat myös Japania ja muita Aasian–Tyynenmeren alueen valtioita, ja vaati koordinoituja kansainvälisiä toimia Moskovan ja Pjongjangin välisen sotilasteknisen yhteistyön torjumiseksi.
-
Ukraina iski Rostovin sotilaskentälle ja Jaroslavlin öljynjalostamolle – Zelenskyi vahvisti iskut
Ukrainan joukot iskivät 17. syyskuuta yöllä Venäjällä Rostovin sotilaskentälle ja Jaroslavlin Slavneft-JANOS-öljynjalostamolle. Presidentti Zelenskyin mukaan Rostovin kentällä tuhottiin yksi An-12, kaksi An-26 -kuljetuskonetta ja kolme helikopteria. Jaroslavlin isku toteutettiin SBU:n, SBS:n, HUR:n ja SZR:n yhteisoperaationa. Kummankaan puolen paikallisviranomaiset eivät ilmoittaneet uhreista.
-
Iran pyytänyt Venäjältä moderneja Geran-5-ohjusdroneja käytettäväksi Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan
Financial Times kertoo länsimaisiin tiedustelutietoihin vedoten, että Iran on pyytänyt Venäjältä uudenaikaisia Geran-5-suihkukäyttöisiä droneja käytettäväksi mahdollisessa sodassa Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan. Geran on venäläinen versio iranilaisesta Shahed-iskudronesta, jonka tuotanto alkoi vuonna 2023 ja jota on sen jälkeen jatkuvasti kehitetty Ukrainan sodassa testattujen muutosten myötä.
-
Trump väitti Ukrainan ja Venäjän sopineen keskinäisistä energiaiskujen lopettamisesta – Zelensky asetti ehdot eikä kumpikaan osapuoli vahvistanut sopimusta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi 14. syyskuuta Truth Social -viestissään, että Ukraina ja Venäjä ovat sopineet keskinäisistä iskuista pidättäytymisestä toistensa energiainfrastruktuuria vastaan. Ukraina ei kuitenkaan vahvistanut sopimusta. Presidentti Volodymyr Zelensky sanoi Ukrainan olevan valmis pidättäytymään iskuista Venäjän energiaan, jos kumppanit takaavat, ettei Venäjä iske Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin, ja korosti olevansa epävarma Venäjän halusta noudattaa mitään järjestelyä. Kreml ei myöskään vahvistanut sopimusta.
-
Ukrainan droonit iskivät Novorossiiskin sotilastukikohtaan ja polttoaineterminaaliin yöllä 9. syyskuuta
Yöllä 8.–9. syyskuuta 2026 Ukrainan puolustusvoimat iskivät drooneilla Venäjän Novorossiiskin sotilaslaivastotukikohtaan Krasnodarin alueella. Presidentti Zelenskyi ja Ukrainan yleisesikunta vahvistivat iskun, joka osui muun muassa Kalibr-risteilyohjuksia kuljettaneeseen Admiral Essen -fregattiin sekä polttoaineterminaaliin ja aiheutti tulipaloja. Novorossiiskin kaupunginjohtaja sanoi aluksi, ettei uhreja ollut, mutta alueen kuvernööri ilmoitti myöhemmin neljästä kuolleesta ja 29 loukkaantuneesta. Venäjän puolustusministeriö väitti tuhonneensa 596 ukrainalaista droonia yön aikana.
-
Ukrainan puolustusvoimat iski useisiin venäläisiin kohteisiin Krimillä, Donbassissa ja Novorossijskissa
Ukrainan asevoimat ilmoitti 8. syyskuuta ja 9. syyskuuta yön aikana tehneistä iskuista miehitetyllä Krimillä, Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä Venäjän Novorossijskin laivastotukikohdassa. Kohteina olivat muun muassa Project 12150 "Mangust" -partiovene Sevastopolissa, elektroniikka- ja komentomittausantenneja Krimillä, UAV-varastoja ja ammusvarastoja Donbassissa sekä Kalibr-risteilyohjuksia kuljettava fregatti "Admiral Essen" Novorossijskissa. Venäjä ei vahvistanut menetyksiään; Radio Liberty totesi, ettei se voinut itsenäisesti vahvistaa tietoja julkaisuhetkellä.
-
Venäjä teki massiivisen yhdistetyn ohjus- ja drooni-iskun Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta
Venäjän joukot iskivät Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta käyttäen kymmeniä ballistisia ja risteilyohjuksia sekä 166 iskudroonia. Iskussa sai surmansa ainakin kaksi ihmistä Solomjanskin piirissä, ja vahinkoja kirjattiin vähintään viidessä piirissä. Iskut tulivat välittömästi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat lähteneet Kiovasta 6. syyskuuta.
-
Ukrainan parlamenttiin rekisteröity lakiesitys valtiollisesta suojelusta ylimmän sodanajan johdon jäsenille
Ukrainalainen kansanedustaja Roman Kostenko on rekisteröinyt Verhovna Radaan lakiesityksen, joka takaisivaltiollisen suojelun korkeimman ylipäällikön esikunnan (Stavka) ja kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen neuvoston (RNBO) jäsenille, jotka ovat hoitaneet tehtäviään sodan aikana. Esitys sisältää elinikäisen suojelun sota-ajan presidentille ja tämän perheelle sekä kymmenen vuoden suojelun esikunnan ja neuvoston jäsenille heidän toimikautensa päättymisen jälkeen.
-
Albania kielsi varjostolaivaston öljytankkerin HANUMANin pääsyn Durrësin satamaan
Albania kielsi 29. elokuuta Venäjän "varjostolaivastoon" kuuluvan öljytankkerin HANUMANin pääsyn Durrësin satamaan. Asiasta kertoi Ukrainan puolustusministeriön sotatiedustelun päähallinto (HUR), joka luonnehti Albanian päätöstä kansainvälisen pakoteyhteistyön osoitukseksi. HANUMAN on ollut HURin seurannassa, ja se on vienyt vuoden 2025 alusta lähtien vähintään 452 000 tonnia venäläistä polttoainetta.
-
Venäjän avaruusjoukkojen upseeriin kohdistui murhayritys Engelsissä – uhrin epäillään olevan Ukrainaa vastaan iskuista epäilty kenraali
Tuntematon moottoripyöräilijä ampui 3. syyskuuta aamulla Venäjän ilmavoimien (VKS) upseerin kriittisesti Saratovin alueen Engelsin piirin Probudženijen kylässä. Venäläiset Telegram-kanavat ja riippumattomat mediat tunnistavat uhrin todennäköisesti 22. kaartin raskaan pommittajadivisioonan komentajaksi, kenraalimajuri Mykola Varpahovytšiksi. Ukraina oli neljä päivää aiemmin ilmoittanut hänelle epäilyn poissa olevana Ohtmatdyt-lastensairaalaan kohdistuneesta ohjusiskusta.
-
Aseellinen yhteenotto SBU:n ja HURin välillä Kiovassa – Zelenskyi vaatii henkilöstöpäätöksiä
Aamulla 2. syyskuuta Kiovan Dnipron piirissä Jurii Šumskoho -kadulla tapahtui aseellinen yhteenotto Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n ja puolustusministeriön sotilastiedustelun HURin edustajien välillä. Median mukaan välikohtaus liittyy Venäjän vapaaehtoisjoukkojen (RDK) varapäällikkö Stepan Kaplunovin katoamistapaukseen. Presidentti Zelenskyi tuomitsi tilanteen "häpeällisenä" ja vaati henkilöstöpäätöksiä molempien palvelujen johdolta.