Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu vaatii Oleshkyyn välitöntä tulitaukoa ja evakuointia
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty on vaatinut välitöntä paikallista tulitaukoa, esteetöntä humanitaarista pääsyä ja siviilien turvallista evakuointia Venäjän miehittämästä Oleshkyn kaupungista Hersonin alueella. Kaupungin asukkaat, mukaan lukien lapset, ovat jääköönä ilman riittävää ruokaa, lääkkeitä, vettä ja sähköä, eikä humanitaarisia toimituksia ole saatu perille toukokuun lopun jälkeen.
Pääkohdat
- Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty vaati 25. syyskuuta välitöntä paikallista tulitaukoa Oleshkyn alueelle, esteetöntä humanitaarista pääsyä ja siviilien evakuointia.
- O'Flaherty vetosi kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja totesi Venäjän miehittävänä vallan olevan velvollinen huolehtimaan väestön toimeentulosta ja helpottamaan avun toimittamista.
- Oleshky on ollut Venäjän miehittämä helmikuusta 2022 lähtien, ja se sijaitsee noin 4 km Hersonista Dnipro-joen vasemmalla rannalla.
- Viimeinen virallinen elintarvikekuljetus Oleshkyyn saapui 26. toukokuuta; sen jälkeen venäläisjoukot ovat joko ampuneet tai käännyttäneet takaisin avustusajoneuvoja.
- Ennen sotaa kaupungissa oli noin 24 000 asukasta; Oleshkyn sotilashallinnon johtajan Tetjana Hasanenkon mukaan jäljellä on noin 2 000 ihmistä, pääosin vanhuksia ja 47 lasta.
- Ainoa tie kaupunkiin on miinoitettu, venäläisten droonien valvoma ja sitä kuvataan "kuoleman tieksi": sen varsilta löytyy ruumiita ja palaneita ajoneuvoja.
- Kaupungissa ei ole vettä, sähköä, kaasua, polttoainetta tai lääkkeitä; asukkaat näkevät nälkää ja osa perheistä syö koiria hengen pitimiksi.
Miksi tämä on tärkeää
Korkea-arvoinen kansainvälinen ihmisoikeusviranomainen on julkisesti nimennyt Oleshkyn humanitaariseksi kriisiksi, joka vaatii välitöntä kansainvälistä toimintaa. Siviilit, lasten hevinyttä ja vanhuksia, ovat raportoidusti nääntymäisillä ilman ruokaa, lääkkeitä, vettä ja sähköä, eikä evakuointi ole mahdollista. Venäjä on nyt muodollisesti nimetty miehittäväksi vallaksi, joka vastaa väestöstä neljännen Geneven sopimuksen nojalla. Avustuskuljetuksia ja evakuointiyrityksiä estetään venäläisjoukkojen toimesta, ja tilanne uhkaa pahentua entisestään talven lähestyessä.
Mitä tapahtui
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty julkaisi 25. syyskuuta lausunnon, jossa hän ilmaisi syvän huolensa Venäjän miehittämän Oleshkyn humanitaarisen tilanteen nopeasta heikkenemisestä Hersonin alueella. Hän totesi, että kaupungin siviilit, lapset mukaan lukien, ovat jääköönä ilman riittävää ruokaa, lääkkeitä, lääketieteellistä hoitoa, vettä ja sähköä. O'Flaherty vetosi neljänteen Geneven sopimukseen ja muistutti, että Venäjä miehittävänä valtana on velvollisesti huolehtimaan väestön perustarpeista ja helpottamaan humanitaarisen avun toimittamista. Hän vaati välitöntä paikallista tulitaukoa, esteetöntä pääsyä humanitaarisille toimijoille sekä siviiliväestön turvallista evakuointia. Taustalla on tilanne, jossa viimeinen virallinen elintarvikekuljetus kaupunkiin saapui 26. toukokuuta, minkä jälkeen venäläisjoukot ovat joko ampuneet avustusajoneuvoja tai käännyttäneet ne takaisin tarkastuspisteillä. Ainoa tie kaupunkiin on miinoitettu ja droonien valvoma, ja evakuointi on käytännössä mahdotonta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet ovat korostaneet Venäjän vastuuta miehittävänä valtana ja tuoneet esiin yksityiskohtia humanitaarisen kriisin inhimillisistä kustannuksista: asukkaiden kerrotaan syötevän koiria, venäläissotilaiden naamioituvan siviileiksi ryöstääkseen näiltä viimeiset ruuat, ja evakuoinnin olevan täysin mahdotonta. Ukrainalaisetlähteet ovat myös korostaneet institutionaalisia toimia: oikeusasiamies Dmytro Lubinetsin lausuntoja, ulkoministeri Andri Sybihan puhetta YK:n turvallisuusneuvostossa 23. syyskuuta sekä Koko Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten organisaatioiden neuvoston 20. syyskuuta paavi Leo XIV:lle, YK:lle ja Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle osoittamaa avunpyyntöä. Ukrainalainen narratiivi kuvaa kriisiä osana laajempaa Venäjän propagandaoperaatiota, jossa syytä humanitaarisen avun estämisestä yritetään siirtää Ukrainan asevoimille.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen näkökulma tässä lähteistössä tulee esiin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun kautta, joka ankkuroi tarinan kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja miehittävän vallan velvollisuuksiin neljännen Geneven sopimuksen nojalla. Kansainvälistä ulottuvuutta edustavat myös saksalaisen Bild-lehden 16. syyskuuta julkaistu raportti humanitaarisesta saarrosta sekä laajemmat vetoomukset paaville, YK:lle ja Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, jotka nostavat Oleshkyn humanitaariseksi kysymykseksi, joka edellyttää koordinoitua kansainvälistä toimintaa. Kansainvälinen kehys keskittyy vaatimuksiin paikallisesta tulitauosta, esteettömästä humanitaarisesta pääsystä ja siviilien evakuoinnista, ei niinkään ukrainalaisten sisäisiin institutionaalisiin vastauksiin.
Missä uutisointi eroaa
Arviot Oleshkyyn jääneiden siviilien määrästä vaihtelevat merkittävästi: Oleshkyn sotilashallinnon johtaja Tetjana Hasanenko kertoo kaupungissa olevan noin 2 000 ihmistä, joista 47 on lapsia; Ukrainan oikeusasiamies Dmytro Lubinets arvioi kaupungissa ja sitä ympäröivissä kylissä olevan yli 6 000 ihmistä, joista noin 200 on lapsia; Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu arvioi jäljellä olevan 2 000–4 000 ihmistä.
Tausta
Oleshky on ollut Venäjän miehittämä helmikuusta 2022 lähtien, ja se sijaitsee Dnipro-joen vasemmalla rannalla noin 4 kilometriä Hersonin kaupungista. Kakhovkan padon tuhoaminen 6. kesäkuuta 2023 katkaisi keskitetyn vesi-, sähkö- ja kaasuhuollon kaupungista. Ennen sotaa Oleshkyssa oli noin 24 000 asukasta ja koko Oleshkyn yhteisössä 13 kylässä noin 40 000 ihmistä; näistä viisi kylää on tuhottu täysin ja kolme noin 80-prosenttisesti. Viimeinen virallinen elintarvikekuljetus Oleshkyyn saapui 26. toukokuuta, minkäen jälkeen venäläisjoukot ovat raportoidusti joko ampuneet tai käännyttäneet avustusajoneuvoja takaisin. Aiempiin vetoomuksiin kuuluvat Bild-lehden 16. syyskuuta julkaisema raportti humanitaarisesta saarrosta, Koko Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten organisaatioiden neuvoston 20. syyskuuta paavi Leo XIV:lle osoittama vetoomus sekä Ukrainan ulkoministeri Andri Sybihan puhe YK:n turvallisuusneuvostossa 23. syyskuuta.