Ukraina: Venäjä torjui ehdotuksen evakuoida Oleshkyn siviilit humanitaarisen kriisin keskellä
Ukraina ehdotti Venäjälle väliaikaista tulitaukoa ja maakäytävää siviilien evakuoimiseksi Venäjän miehittämästä Oleshkystä Hersonin alueella, mutta Venäjä hylkäsi ehdotuksen. Kaupungissa ei ole toimitettu ruokaa toukokuun lopun jälkeen, ja ukrainalaiset viranomaiset puhuvat humanitaarisesta katastrofista, jossa raportoidaan nälkäkuolemia.
Pääkohdat
- Ukraina ehdotti väliaikaista tulitaukoa ja evakuointireittiä Oleshkystä; Venäjä hylkäsi molemmat
- Oikeusasiamies Dmytro Lubinetsin mukaan evakuointi voitaisiin toteuttaa yhdessä päivässä maakäytävän kautta
- Viimeiset elintarvikekuljetukset miehitettyyn Oleshkyyn ovat toukokuun lopulta, joidenkin lähteiden mukaan 26. toukokuuta
- Oleshmäärä siviilejä: oikeusasiamiehen toimisto arvioi noin 6 000 ihmistä (noin 200 lasta) viidessä ympäristön kylässä; Hersonin alueen johtaja Oleksandr Prokudin arvioi noin 2 000 ukrainalaista (lähes 50 lasta) itse Oleshkyssä
- Ulkoministeri Andriy Sybiha vaati YK:ta, ICRC:tä ja muita kansainvälisiä toimijoita varmistamaan humanitaarisen pääsyn ja evakuoinnin sekä syytti Venäjää täydestä vastuusta
- Neuvotteluissa molemmilta puolilta oli nimetty yhteyshenkilöitä 'hiljaisuusjärjestelyä' varten, mutta Venäjä ei hyväksynyt järjestelyä
- Kaikki-Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen neuvosto vetosi paavi Leo XIV:een, YK:hon ja ICRC:hen evakuoinnin puolesta
Miksi tämä on tärkeää
Oleshkyn tilanne on Ukrainian hallituksen mukaan esimerkki humanitaarisesta katastrofista, jonka se katsoo johtuvan suoraan Venäjän laittomasta miehityksestä: kaupunkiin ei ole toimitettu ruokaa toukokuun lopun jälkeen, evakuointi olisi ukrainalaisten mukaan mahdollista toteuttaa yhdessä päivässä maakäytävää pitkin, ja Venäjä on torjunut kaikki tähän tähtäävät ehdotukset. Ukraina käyttää tapausta liikuttaakseen kansainvälisiä järjestöjä ja nostaaakseen asian YK:n yleiskokoukseen samalla, kun useat ukrainalaiset viranomaiset sanovat suoraan, että kansainväliset organisaatiot ovat osoittautuneet täysin tehottomiksi.
Mitä tapahtui
Ukraina ehdotti Venäjälle väliaikaista tulitaukoa ja evakuointireittiä Venäjän miehittämästä Oleshkystä Hersonin alueella siviilien evakuoimiseksi, mutta Venäjä hylkäsi ehdotukset sekä tulitauon ('hiljaisuusjärjestelyn') että evakuointireitin osalta. Asiasta oli neuvoteltu Ukrainan sotilaallisten edustajien kanssa, ja molemmilta puolilta oli nimetty yhteyshenkilöt 'hiljaisuusjärjestelyä' varten, mutta Venäjä ei hyväksynyt järjestelyä. Ukrainan oikeusasiamies Dmytro Lubinets ilmoitti, että Ukraina on valmis evakuoimaan siviilit yhdessä päivässä maakäytävän kautta. Viimeiset elintarvikekuljetukset miehitettyyn kaupunkiin ovat toukokuun lopulta (yhden lähteen mukaan 26. toukokuuta, mikä on sekä kaupungin sotilashallinnon että YK:n ihmisoikeusseurantakomitean ilmoittama päivämäärä). Ulkoministeri Andriy Sybiha vaati 26. syyskuuta YK:ta, ICRC:tä ja muita kansainvälisiä toimijoita varmistamaan välittömän humanitaarisen pääsyn Oleshkyyn ja siviilien turvallisen evakuoinnin ja asetti täyden vastuun humanitaarisesta katastrofista Venäjän laittomalle miehitykselle. Hersonin alueen sotilashallinnon päällikkö Oleksandr Prokudin kertoi venäläisjoukkojen ampuvan alas drooneja, takavarikoivan avustuksia sekä pidättävän ja lyövän asukkaita, jotka yrittävät vastaanottaa humanitaarisia paketteja. Kaikki-Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen neuvosto vetosi 19. syyskuuta paavi Leo XIV:een, YK:hon ja ICRC:hen evakuoinnin puolesta. Toimittaja Oleh Baturin kertoi tapauksista, joissa Oleshkyssa on kuultu nälkäkuolemia, ja Lubinets sanoi, etteivät vapaaehtoisryhmien drooneilla toimittamat rajalliset elintarvikkeet riitä kaikille.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet esittävät Oleshkyn humanitaarisena katastrofina, jonka Venäjän laiton miehitys on suoraan aiheuttanut, ja samalla Ukraina aktiivisena toimijana, joka yrittää evakuoida siviilejä samalla, kun Venäjä estää avun toimittamisen. Kattauksessa korostetaan ukrainalaisten viranomaisten lausuntoja (oikeusasiamies Lubinets, ulkoministeri Sybiha, Hersonin alueen johtaja Prokudin ja Oleshkyn kaupunginjohtaja Hasenko) sekä ukrainalaisia droonikuljetuksia todisteina Ukrainan ponnisteluista. Ukrainalaismediat kritisoivat kansainvälisten järjestöjen 'täydellistä tehottomuutta' ja vaativat YK:ta, ICRC:tä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettua Michael O'Flahertya toimimaan sekä kehottavat vetoamaan YK:n yleiskokoukseen ja paavi Leo XIV:een.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eivät ole yksimielisiä Oleshkyssä jäljellä olevien siviilien määrästä: oikeusasiamiehen toimisto arvioi noin 6 000 ihmistä, joista noin 200 lasta, Oleshkyssä ja viidessä naapurikylässä, kun taas Hersonin alueen sotilashallinnon päällikkö Oleksandr Prokudin arvioi noin 2 000 ukrainalaista, joista lähes 50 lasta, itse Oleshkyssä. Lasten määrästä on kolme eri arviota (200, 50 ja vähintään 45). Tiedot siitä, syövätkö asukkaat koiria, ovat ristiriitaisia: kaupungin sotilashallinnon ja joidenkin tiedotusvälineiden raportit väittävät niin, mutta toimittaja Oleh Baturinin haastattelemat asukkaat kiistävät nämä tiedot eivätkä myöskään vahvista raportteja rottien pyydystämisestä syötäväksi. Jotkin lähteet mainitsevat viimeisen elintarvikekuljetuksen tapahtuneen yleisesti toukokuun lopussa, toiset tarkentavat päiväksi 26. toukokuuta. Lisäksi Lubinets korostaa itsenäisesti lähtevien siviilien kohtaamaa riskiä joutua tapetuksi venäläisjoukkojen toimesta tai räjähtää miinoilla, kun taas Prokudin painottaa humanitaarisia paketteja yrittävien asukkaiden pidätyksiä ja pahoinpitelyjä.
Tausta
Oleshky sijaitsee Hersonin alueella Dnepr-joen vasemmalla (eteläisellä) rannalla ja on ollut Venäjän miehittämä vuodesta 2022. YK:n ihmisoikeusseurantakomitean ja kaupungin sotilashallinnon mukaan ruokaa ei ole toimitettu kaupunkiin 26. toukokuuta jälkeen, mikä on luonut pitkittyneen humanitaarisen saarron. Ukraina on yrittänyt toimittaa ruokaa droonien avulla Dneprin yli, mutta venäläisjoukkojen kerrotaan ampuvan drooneja alas, takavarikoivan avustuksia ja pidättävän avustusta yrittäviä siviilejä. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on julkisesti vaatinut välitöntä tulitaukoa ja evakuointia, mikä antaa vetoomuksille kansainvälistä institutionaalista painoarvoa.