Paavi Leo XIV vaati Putinia keskeyttämään tulen Oleshkyssä – soitti sairaalasta
Paavi Leo XIV keskusteli 16. lokakuuta puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja vetosi vetoomuksessaan humanitaarisen tilanteen vuoksi miehitetyssä Oleškyn kaupungissa Hersonin alueella. Paavi pyysi tulitaukoa, jotta ruoka- ja lääkeavun toimittaminen sekä siviilien vapaaehtoinen evakuointi olisivat mahdollisia. Kremlin selonteossa Putin ilmoitti tukevansa Vatikaanin aloitetta, mutta syytti samalla humanitaarisesta katastrofista Ukrainaa.
Pääkohdat
- Paavi Leo XIV soitti 16. lokakuuta Vladimir Putinille ja vaati tulitaukoa miehitettyyn Oleškyyn Hersonin alueelle.
- Tulitauon tarkoitus on mahdollistaa ruoka- ja lääkeavun toimitukset sekä siviilien vapaaehtoinen ja turvallinen evakuointi.
- Olešky on ollut Venäjän miehittämä helmikuusta 2022 lähtien; ennen sotaa siellä oli noin 24 000 asukasta.
- Syyskuun lopussa kaupungissa oli enää noin 2 000 ihmistä, joista lähes 50 lapsia, eikä ruokaa, sähköä tai vettä ollut saatavilla.
- Ukrainalaisjoukot ovat toimittaneet ruokaa kaupunkin droonuilla maaliskuusta 2026 lähtien; yhdessä operaatiossa syyskuun lopussa toimitettiin noin 4 000 kg 100 kohteeseen.
- Ukrainan oikeusasiamies Dmytro Lubinets sanoi Venäjän estäneen siviilien evakuoinnin; Kremlin selonteossa Putin syytti humanitaarisesta tilanteesta Ukrainaa.
- Paavi soitti sairaalasta Roomassa, jossa hänelle oli 13. lokakuuta tehty keuhkoleikkaus.
Miksi tämä on tärkeää
Kyseessä on korkeimman tason suora vetoomus Vatikaanilta Moskovan suuntaan yhdestä miehitetyn Ukrainan humanitaarisesta kriisistä. Osoitus humanitaarisesta romahduksesta on dokumentoitu: ruoka on loppunut, sähkö ja vesi puuttuvat, eikä siviilejä päästetä pois. Paavin soitto keuhkoleikkauksen jälkeen korostaa tilanteen kiireellisyyttä. Venäjän ja Vatikaanin selonteot poikkeavat toisistaan sekä vastuukysymyksessä että lopputuloksessa, mikä vaikuttaa arvioon tulitauon toteutumismahdollisuuksista.
Mitä tapahtui
Paavi Leo XIV keskusteli 16. lokakuuta puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Keskustelun aiheena oli miehitetyn Oleškyn kaupungin Hersonin alueella vallitseva vakava humanitaarinen tilanne. Paavi esitti syvän huolensa tilanteesta ja vetosi tulitaukoon, jotta kaupunkiin voitaisiin toimittaa ruoka- ja lääkeapua ja jotta siviiliväestö voitaisiin evakuoida vapaaehtoisesti ja turvallisesti. Puhelun lopuksi paavi vahvisti Vatikaanin sitoutumisen vuoropuhelun ja rauhan edistämiseen. Paavi soitti Roomassa sijaitsevasta sairaalasta, jonne hänet oli otettu 13. lokakuuta keuhkon oikean alalohkon kasvaimen poistoa varten. Venäjän valtion tiedotusvälineiden mukaan Putin siirsi keskustelussa vastuun humanitaarisesta katastrofista Ukrainalle, ja Kremlin oman selonteon mukaan Putin tuki Vatikaanin aloitetta ja osapuolet sopivat yhteistyöstä humanitaarisessa kysymyksessä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet nostavat esiin humanitaarisen romahduksen miehitetyssä Oleškyssä ja esittävät Venäjän kriisin aiheuttajaksi sekä siviilien evakuoinnin estäjäksi. Taustaksi kerrotaan Ukrainan aiemmat diplomaattiset toimet: droonutoimitukset ruoan kuljettamiseen maaliskuusta 2026 lähtien, oikeusasiamiehen lausunnot, ulkoministeri Andrii Sybihan vetoomukset YK:n turvallisuusneuvostossa ja ETVK:n pysyvässä neuvostossa sekä Kaik-Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen vetoomus paaville, YK:lle ja Punaiselle Ristille evakuoinnin avaamiseksi. Kardinaali Matteo Zuppin aiempi matka Moskovaan esitetään osana laajempaa ukrainalaisjohtoista pyrkimystä saada humanitaariset käytävät auki.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Ainoa ei-ukrainalainen lähde, saksankielinen media, kehystää uutisen paavin suoran vetoomuksen ympärille ja korostaa Vatikaanin välittäjäroolia sekä paavin henkilökohtaista panosta. Erityisesti huomiota saa paavin soitto sairaalasta leikkauksen jälkeen, mikä antaa väliintulolle henkilökohtaisen ja symbolisen painon.
Missä uutisointi eroaa
Lähteiden välillä on kolme keskeistä erimielisyyttä. Ensinnäkin jäljellä olevien siviilien määrä vaihtelee: Hersonin alueen sotilashallinnon johtajan mukaan noin 2 000 ihmistä, joista lähes 50 lapsia, kun taas yksi raportti puhuu yli 6 000 ihmisestä ja noin 200 lapsesta. Toiseksi ruokatoimitusten pysähtymisen ajankohta vaihtelee: yhden lähteen mukaan ruokaa ei ole tullut kaupunkiin toukokuusta lähtien, toinen ajoittaa toimitusten pysähtymisen toukokuun 2026 loppuun. Kolmanneksi Kremlin ja venäläisten valtiolähteiden selonteot esittävät Putinin tukeneen Vatikaanin aloitetta ja siirtävän vastuun humanitaarisesta katastrofista Ukrainalle, kun taas ukrainalaiset lähteet kehystävät Venäjän kriisin aiheuttajaksi ja evakuoinnin estäjäksi.
Tausta
Olešky on ollut Venäjän miehittämä helmikuusta 2022 lähtien. Ennen täysimittaista hyökkäystä kaupungissa oli noin 24 000 asukasta; syyskuun loppuun mennessä jäljellä oli arviolta 2 000 ihmistä, joista lähes 50 lapsia. Kaupungin viimeinen kauppa sulki tammikuussa eikä ruokaa ole tullut sisään toukokuun jälkeen YK-lähteiden mukaan. Maaliskuusta 2026 lähtien Ukrainan joukot ovat toimittaneet ruokaa droonuilla; syyskuun lopun operaatiossa toimitettiin lähes 4 000 kg 100 kohteeseen. Ukrainan oikeusasiamies Dmytro Lubinets on todennut Venäjän estäneen siviilien humanitaarisen evakuoinnin, eikä 8. lokakuuta ollut tapahtunut käytännön läpimurtoa neuvotteluissa. Ulkoministeri Andrii Sybiha nosti Oleškyn tilanteen esiin YK:n turvallisuusneuvostossa ja ETVK:n pysyvän neuvoston kokouksessa 30. syyskuuta. Kaik-Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen neuvosto vetosi paavi Leo XIV:lle, YK:lle ja Kansainväliselle Punaisen Ristin komitealle evakuoinnin avaamiseksi. Vatikaanin lähettiläs kardinaali Matteo Zuppi matkusti Moskovaan syyskuun lopussa ajamaan Oleškyn tilannetta parempaan suuntaan. Paavi Leo XIV, historian ensimmäinen amerikkalaispaavi, valittiin 8. toukokuuta 2025; hänet otettiin 13. lokakuuta Rooman Agostino Gemelli -sairaalaan keuhkoleikkaukseen, ja 15. lokakuuta hänen kerrottiin liikkuvan itsenäisesti ja syövän normaalisti. Edellinen Putinin ja paavi Leo XIV:n puhelinkeskustelu käytiin 4. kesäkuuta 2025 ja keskittyi sotaan Ukrainassa; tuolloin paavi kehotti Venäjää tekemään rauhaa edistävän eleen.