Julkaistu: · Päivitetty:

Ukrainan ulkoministeri: Oleshkyssä noin 1 700 siviiliä jäätynyt humanitaariseen kriisiin miehitetyllä alueella

Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kertoi 17. lokakuuta, että Venäjän miehittämässä Oleshkyn kaupungissa Hersonin alueella on loukussa noin 1 700 ihmistä. Ainoa ulospääsytie on miinoitettu ja sitä valvovat iskudroonit, ja lähijoki on myös miinoitettu. Sybiha vetosi YK:hun, Punaisen Ristin kansainväliseen komiteaan ja kansainvälisiin kumppaneihin turvallisten evakuointikäytävien ja humanitaarisen pääsyn varmistamiseksi.

Pääkohdat

  • Noin 1 700 siviiliä on loukussa Venäjän miehittämässä Oleshkyssa Hersonin alueella
  • Ainoa poistumistie on miinoitettu ja Venäjän iskudroonien valvonnassa – myös läheinen joki on miinoitettu
  • Sairaalan lääkkeet ovat loppuneet ja kaduille sekä taloihin jää kymmeniä ruumiita, sillä Venäjän joukot kieltävät hautaamisen
  • Perheet näkevät nälkää ja joutuvat syömään puutarhajäämiä, kotisäilykkeitä ja jopa etanoita; Venäjän sotilaat ovat uhannet aseella saadakseen ruokaa
  • Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha vaatii YK:ta, Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa ja kansainvälisiä kumppaneita avaamaan evakuointikäytävät
  • 16. lokakuuta paavi Leo XIV soitti Vladimir Putinille ja vaati tulitaukoa Oleshkyyn humanitaarisen avun toimittamiseksi

Miksi tämä on tärkeää

Oleshkyn tilanne on yksi miehitetyn Khersonin alueen vakavimmista humanitaarisista kriiseistä. Noin 1 700 siviiliä on jäänyt loukkuun ilman toimivaa ulospääsyä: ainoa tie on miinoitettu ja droonien valvoma, läheinen joki on miinoitettu, sairaalan lääkkeet ovat loppuneet ja osa asukkaista on vaarassa menehtyä talven aikana. Kansainväliset vetoomukset – YK, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, paavi Leo XIV – osoittavat, että Ukraina pyrkii nostamaan tapauksen maailmanpolitiikan asialistoille ja pakottamaan humanitaarisen pääsyn sekä evakuoinnin.

Mitä tapahtui

Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kertoi 17. lokakuuta X-alustalla, että Venäjän helmikuussa 2022 miehittämässä Oleshkyn kaupungissa Hersonin alueella on yhä loukussa noin 1 700 ihmistä. Hänen mukaansa ainoa ulospääsytie on miinoitettu ja Venäjän iskudroonien valvonnassa; myös läheinen joki on miinoitettu, mikä tekee kaikista pakoyrityksistä hengenvaarallisia. Sairaalan lääkkeet ovat loppuneet, ja kymmeniä ruumiita lojuu kaduille ja taloissa, koska Venäjän joukot kieltävät asukkaita hautaamasta kuolleita. Perheet näkevät nälkää ja joutuvat tulemaan toimeen puutarhajäämillä, kotisäilykkeillä ja jopa etanoilla, ja Venäjän sotilaat ovat uhanneet asukkaita aseella saadakseen näiden ruoan. Sybiha kuvasi Venäjän pyrkivän tekemään Oleshkystä "kuolmanloukkua". Hän vetosi YK:hon, Punaisen Ristin kansainväliseen komiteaan ja kansainvälisiin kumppaneihin, jotta nämä käyttäisivät kaikkia kanavia turvallisten evakuointikäytävien ja välittömän humanitaarisen pääsyn varmistamiseksi. Lisäksi Sybiha kiitti paavi Leo XIV:tä tämän 16. lokakuuta Vladimir Putinille esittämästä vetoomuksesta tulitauosta humanitaarisen avun toimittamiseksi. Asiasta kertovat muun muassa LIGA.net, NV ja Radio Svoboda.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet – LIGA.net, NV ja Radio Svoboda – keskittyvät ulkoministeri Andrii Sybihan lausuntoon, jossa Venäjän toimet Oleshkyssa nimetään suoraan "kuolmanloukuksi". Raportointi korostaa konkreettisia humanitaarisia yksityiskohtia: miinoitettuja teitä ja jokea, droonivalvontaa, nälkää näkeviä perheitä, hautaamatonta vainajaa sekä Venäjän sotilaiden aseella tekemiä uhkauksia. Sybihan ja Hersonin alueen johtajan Oleksandr Prokudinin mukaan Ukraina vetoaa YK:hon, Punaisen Ristin kansainväliseen komiteaan ja Vatikaaniin sekä on tuonut tilanteen YK:n yleiskokouksen käsittelyyn. Prokudin on syyttänyt Venäjää pyrkimyksestä siirtää Oleshkyn tragedian syy Ukrainalle.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Ainoa kansainvälinen lähde, joka aineistossa mainitaan, on saksalainen Bild-lehti, joka kuvasi 16. syyskuuta Oleshkyn olevan humanitaarisessa saarrossa ja asukkaiden selvinneen kesästä omilla puutarhavihanneksillaan. Kansainvälistä ulottuvuutta edustaa Vatikaani: paavi Leo XIV soitti 16. lokakuuta Vladimir Putinille ja vaati tulitaukoa Oleshkyyn humanitaarisen avun toimittamiseksi ja siviilien turvallisen evakuoinnin mahdollistamiseksi. Kreml ilmoitti Putinin tukeneen Vatikaanin aloitetta, mikä on ristiriidassa ukrainalaisten lähteiden kanssa.

Missä uutisointi eroaa

Kreml on ilmoittanut Vladimir Putinin tukeneen Vatikaanin aloitetta humanitaarisen avun toimittamisesta Oleshkyyn. Hersonin alueen johtaja Oleksandr Prokudin on puolestaan sanonut, että Venäjä pyrkii siirtämään Oleshkyn tragedian syyn Ukrainalle ja että miehittäjien toimet aiheuttavat asukkaille lähes päivittäin kuolemia.

Tausta

Oleshky joutui Venäjän miehittämäksi helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä. Kaupungin sotilashallinnon mukaan viimeinen maayhteydellä tapahtunut elintarvikekuljetus miehitettyyn kaupunkiin oli 26. toukokuuta. Bild-lehti kuvasi 16. syyskuuta Oleshkyn olevan humanitaarisessa saarrossa ja asukkaiden selvinneen kesästä puutarhavihanneksillaan. Ukrainalainen oikeusasiamies Dmytro Lubinets on todennut, että Venäjä on pitkään kieltäytynyt vahvistamasta valmiuttaan evakuoida siviilejä Oleshkystä, huolimatta aiemmista sopimuksista ja valmistelluista operaatiosuunnitelmista. Ukrainan joukot ovat kahdesti toimittaneet ruokaa Oleshkyn asukkaille pudottamalla sitä drooneilla.