Latvian presidentti: Latvia on valmis isännöimään ydinaseita, jos NATO niin päättää
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs sanoi, että Latvia on valmis ottamaan vastaan ydinaseita alueelleen, jos NATO tekee asiasta yhteisen päätöksen. Samalla hän korosti, että konkreettisia neuvotteluja asiasta ei käydä. Rinkēvičs puhui asiassa lehdistötilaisuudessa pääministeri Andris Kulbergsin tapaamisen jälkeen ja kommentoi Britannian hiljattain esittämää ydinsuojatarjousta Joint Expeditionary Force -joukoille.
Pääkohdat
- Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs sanoi, että Latvia isännöi ydinaseita, jos NATO tekee kollektiivisen päätöksen.
- Rinkēvičs korosti, että ydinaseiden sijoittamisesta Latviaan ei ole käynnissä konkreettisia neuvotteluja.
- Hän totesi, ettei Latvian lainsäädäntö aseta oikeudellisia esteitä ydinaseiden sijoittamiselle maan alueelle.
- Rinkēvičs muistutti, että Latvian liittyessä NATO:on vuonna 2003 maa sitoutui täysimääräisesti liiton yhteiseen turvallisuusmekanismiin, mukaan lukien ydinkehotus.
- Hän sanoi Latvian olevan jo Yhdysvaltain ja Britannian tarjoaman Naton ydinsateenvarjon alla.
- Rinkēvičs kommentoi Britannian ehdotusta ulottaa ydinsuojelu Joint Expeditionary Force -joukkojen jäsenmaihin.
- Liettuan Seimas hyväksyi 22. syyskuuta ensimmäisessä käsittelyssä perustuslain muutoksen, joka poistaa joukkotuhoaseiden kieltoa koskevan kiellon.
Miksi tämä on tärkeää
Latvian avoin suhtautuminen ydinaseiden vastaanottamiseen on merkki Itämeren alueen ja Pohjoismaiden turvallisuuskeskustelun muutoksesta. Se osoittaa, että Naton etulinjan valtiot ovat valmiita harkitsemaan uusia ydinkehotusjärjestelyjä Venäjän muodostaman uhan vuoksi ja että Britannian JEF-maille tarjoama ydinsuojaus on osa laajempaa Naton strategista keskustelua.
Mitä tapahtui
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs ilmoitti lehdistötilaisuudessa pääministeri Andris Kulbergsin tapaamisen jälkeen, että Latvia on valmis isännöimään ydinaseita alueellaan, mikäli NATO tekee asiasta kollektiivisen päätöksen. Hän kuitenkin painotti, että konkreettisia neuvotteluja ydinaseiden sijoittamisesta Latviaan ei tällä hetkellä käydä. Rinkēvičs huomautti, ettei Latvian lainsäädäntö aseta esteitä tällaiselle sijoittamiselle, toisin kuin Liettuassa, jossa perustuslain kieltoa ollaan paraikaa poistamassa. Hän myös muistutti, että vuonna 2003 NATO:on liittyessään Latvia sitoutui täysimääräisesti liiton yhteiseen turvallisuusmekanismiin, mukaan lukien ydinkehotukseen. Rinkēvičs kommentoi samassa tilaisuudessa Britannian JEF-maille esittämää ydinsuojatarjousta ja totesi, että Latvia arvioi myönteisesti kaikkia uusia turvallisuustoimia.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet ZN.UA ja NV kehystävät uutisen Naton etulinjan valtion valmiudesta ottaa vastaan ydinaseita ja korostavat Itämeren turvallisuuskontekstia sekä Naton yhteistä päätöksentekoa. Molemmat julkaisut liittävät Latvian kannan laajempaan kuvaan Baltian maiden ja Pohjoismaiden ydinasetukseen liittyvistä muutoksista Venäjän turvallisuusuhkien vastauksena.
Tausta
Latvian perustuslaki ei sisällä kieltoa ydinaseiden sijoittamiselle, kun taas Liettuassa perustuslain kieltoa ollaan paraikaa poistamassa — Liettuan Seimas hyväksyi muutoksen ensimmäisessä käsittelyssä 22. syyskuuta. Vuonna 2003 NATO:on liittyneet maat sitoutuivat täysimääräisesti liiton yhteiseen turvallisuusmekanismiin, mukaan lukien ydinkehotukseen. Latvia on jo Yhdysvaltain ja Britannian tarjoaman Naton ydinsateenvarjon alla. Joint Expeditionary Force -joukkoihin kuuluvat Britannia, Tanska, Virois, Suomi, Islanti, Latvia, Liettua, Alankomaat, Norja ja Ruotsi. Eesti käy parhaillaan keskusteluja Ranskan kanssa mahdollisesta osallistumisesta ranskalaiseen ydinkehotusta vahvistavaan aloitteeseen. Moskovan varoitus 30. syyskuuta Naton ydinasetoimista ja Kaliningradin eristämisestä sai Naton tuomitsemaan Venäjän uhkaukset.