Viro siirtää 1. prikaatinsa Venäjän rajalle ja ottaa käyttöön "aktiivisen puolustuksen" strategian
Viro siirtää 1. prikaatinsa pysyvästi Tapasta Jõhviin, noin 50 kilometrin päähän Venäjän rajasta, osana toukokuussa käyttöönotettua uutta "aktiivisen puolustuksen" strategiaa. Viro on hankkinut amerikkalaisia HIMARS- ja eteläkorealaisia Chunmoo-raketinheitinjärjestelmiä, joiden 300 kilometrin kantama ulottuu Pietariin. Samalla Narvaan rakennetaan uutta sotilastukikohtaa, ja Viron puolustusmenot nousivat tänä vuonna 42 prosenttia 2,4 miljardiin euroon eli 5,4 prosenttiin BKT:stä.
Pääkohdat
- 1. prikaatti siirretään pysyvästi Tapasta Jõhviin, noin 50 km Venäjän rajalta
- Viro hankkinut 9 yhdysvaltalaista HIMARS-järjestelmää ja 9 eteläkorealaista Chunmoo-järjestelmää, kantama jopa 300 km
- Pietari on 260 km:n päässä Viron rajatukikohdista ja uusien asejärjestelmien kantaman sisällä
- Narvaan rakennetaan sotilastukikohtaa, johon tulee 200 sotilasta pysyvästi ja 800 kriisitilanteessa
- Viron puolustusmenot kasvoivat 42 % 2,4 miljardiin euroon (5,4 % BKT:stä)
- Britannia nostaa joukkojaan Virossa 800:sta 1 200 sotilaaseen
- Viron tiedustelu: pidättävyys ei toimi, kriittinen ajanjakso Balttian maille on seuraavat 1–4 vuotta
Miksi tämä on tärkeää
Viro hylkää vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen laaditun viivytysstrategian ja siirtyy etupuolustukseen Venäjän rajalla. Hankitut HIMARS- ja Chunmoo-järjestelmät ulottuvat 300 kilometrin päähän, mikä nostaa Pietarin mahdollisten iskujen piiriin — merkittävä muutos Balttian turvallisuusasennossa. Viron tiedustelu varoittaa, ettei Naton pidättävyys tällä hetkellä estä rajoitettua Venäjän operaatiota, jolla testattaisiin viidennen artiklan sitoumusta, ja arvioi kriittiseksi ajanjaksoksi seuraavat yhdestä neljään vuotta. Erityisenä huolenaiheena on Narva, jossa Venäjä voisi toteuttaa provosoivan rajoitetun toimenpiteen.
Mitä tapahtui
Viro siirtää 1. prikaattinsa pysyvästi Tapasta Jõhviin noin 50 kilometrin päähän Venäjän rajasta osana toukokuussa kansalliseen turvallisuuskonseptiin kirjattua uutta "aktiivisen puolustuksen" strategiaa. 1. prikaatin komentaja, eversti Tarmo Kundla, on todennut, että puolustus on aloitettava rajalta ja voitettava ensimmäiset taistelut. Strategia korvaa aiemman, vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen laaditun doktriinin, joka perustui nopeaan reservin mobilisointiin ja lähes sissimäiseen viivytystaisteluun soisilla ja metsäisillä alueilla Naton vahvistusten saapumiseen asti. Viron sotilasjohto päätteli Venäjän toimintaa Ukrainassa seurattuaan, ettei vanha suunnitelma toimi, koska Kremlin arvioidaan olevan valmis hyväksymään raskaita tappioita ja pitämään vallatun alueen sen tuhoamisen jälkeenkin. Uusi strategia tähtää jokaisen maa-alueen puolustamiseen ja voimakkaisiin iskuihin venäläisiä kohteita vastaan satojen kilometrien päässä rintaman takaa hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien. Viro on hankkinut yhdeksän yhdysvaltalaista HIMARS-järjestelmää, mukaan lukien M57-ballistisia ohjuksia, joiden kantama on jopa 300 kilometriä, sekä yhdeksän eteläkorealaista Chunmoo-järjestelmää vastaavalla kantamalla. Pietari sijaitsee 260 kilometrin päässä Viron rajatukikohdista ja on näin ollen uusien aseiden kantaman sisällä. Narvaan rakennetaan parhaillaan uutta sotilastukikohtaa, johon on suunniteltu 1 000 sotilasta — 200 vakinaisesti ja 800 kriisitilanteessa. Viron puolustusmenot nousivat tänä vuonna 42 prosenttia 2,4 miljardiin euroon eli 5,4 prosenttiin BKT:stä, ja Britannia on sitoutunut kasvattamaan joukkonsa Virossa 800:sta 1 200 sotilaaseen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia, ja ne kehystävät tarinan Viron aktiivisen aseistautumisen ja etulinjan uudelleensijoittelun ympärille korostaen, että uusi asento on suora vastaus Venäjän toiminnasta Ukrainassa tehtyihin havaintoihin. Ukrainalaiset lähteet nostavat esiin HIMARS- ja Chunmoo-hankinnat, Pietarin etäisyyden sekä Viron tiedustelun kommentit, kuten "Pelkäsimme sotaa Ukrainassa. Nyt pelkäämme sen loppumista", ja liittävät Viron aseistautumisen suoraan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa saatuihin oppeihin. Useat ukrainalaiset tiedotusvälineet sisällyttävät jutun osaksi myös Kremlin reaktion — Peskovin väistelevän vastauksen ja Putinin kiistan siitä, että Moskova valmistautuisi sotaan Eurooppaa vastaan.
Missä uutisointi eroaa
Eri lähteet esittävät ristiriitaisia tietoja Viron puolustusmenoista: tämän vuoden menot ovat 2,4 miljardia euroa eli 5,4 prosenttia BKT:stä ja kasvua 42 prosenttia, mutta yksi lähde ilmoittaa vuoden 2027 puolustusmenojen ylittävän 5 prosenttia BKT:stä ja kansallisen puolustuksen kokonaisbudjetiksi 2,2 miljardia euroa — tulevalle vuodelle siis pienempi absoluuttinen summa. Lähteet eroavat myös Narvaan rakennettavan tukikohdan miehityskuvasta: osa kuvaa sen 1 000 sotilaan kapasiteetiksi, toinen taas erittelee 200 vakinaisesti sijoitettua sotilasta ja 800 kriisitilanteessa lisättävää.
Tausta
Virolla ei ole omia ilmavoimia, ja se turvautuu Naton ilmatilan suojaan — yksi syy "aktiivisen puolustuksen" strategian omaksumiseen. Viron vakinaiset asevoimat käsittävät noin 4 200 sotilasta, ja koulutettua reserviä on jopa 230 000 eli noin viidesosa väestöstä. Sodan tai esisodan skenaariossa Viron suunnitelmat tähtäävät 39 500 korkean valmiuden reserviläisen sekä 40 000 muun koulutetun reserviläisen aktivointiin. Aiempi doktriini perustui nopeaan varusmiesten mobilisointiin ja lähes sissimäiseen taktiseen puolustukseen soisilla ja metsäisillä alueilla, kunnes Naton vahvistukset saapuisivat. Venäläiset valtiolliset tiedotusvälineet kuvaavat Viroa järjestelmällisesti "vihamieliseksi" ja "venäläisvastaiseksi" valtioksi, ja Kremlin on kerrottu uhanneen Viroa mahdollisella ydinaseiden käytöllä, jos Naton ydinaseita koskaan sijoitetaan sen alueelle.