Putin puhui Valdailla: Ukraina pysyköön puolueettomana, ydinaseet “väistämättä” käytössä
Vladimir Putin piti 1. lokakuuta puheen Valdai-keskusteluklubin 23. täysistunnossa. Hän vaati Ukrainaa pysymään puolueettomana, torjui ehdotuksen keskinäisestä iskujen lopettamisesta öljynjalostamoihin ja aluksiin sekä antoi ymmärtää, että ydinaseiden käyttö on "väistämätöntä". Putin asetti myös täydellisen Donbass-miehityksen ja Ukrainan puolueettomuuden ehdoiksi rauhanneuvotteluille ja kutsui Trumpin rauhanehdotuksia "vaikeiksi" mutta oikeansuuntaisiksi. EU:n komissio tuomitsi Venäjän "vastuuttoman ydinretoriikan".
Pääkohdat
- Putin puhui 1. lokakuuta Valdai-keskusteluklubin 23. täysistunnossa, johon osallistui 120 osanottajaa 40 maasta.
- Hän vertasi ydinaseita seinällä riippuvaan aseeseen, jonka "on väistämättä laukaistava", ja sanoi suoran hyökkäyksen Venäjää tai Kaliningradia vastaan nostavan esiin "kaikkien käytettävissä olevien aseiden" käytön.
- Putin vaati Ukrainaa pysymään puolueettomana viitaten vuoden 1990 valtiollisen suvereniteetin julistukseen ja kutsui perustuslakiin kirjattua NATO-jäsenyyden tavoitetta yhdeksi konfliktin syyksi.
- Hän kutsui "absurdiksi" ehdotuksen keskinäisestä iskujen lopettamisesta aluksiin ja öljynjalostamoihin ja vastasi uudelleen kysyttäessä "Ei".
- Putin asetti rauhan ehdoiksi koko Donbassin miehityksen ja Ukrainan puolueettomuuden sekä sanoi Venäjän voivan vallata Donbassin jäljellä olevan osan "merkittävästi aiemmin" kuin Ukrainan 1,5 ja Euroopan 2 vuoden arvioissa.
- Hän myönsi ukrainalaisten iskujen aiheuttaneen Venäjän öljynjalostamoille tappioita noin 1 % BKT:stä; Ukrainan yleisesikunnan mukaan yli 45 % Venäjän jalostamokapasiteetista on poissa käytöstä.
- EU:n komissio tuomitsi Venäjän "vastuuttoman ydinretoriikan" Putinin Kaliningradia koskevien lausuntojen jälkeen.
Miksi tämä on tärkeää
Putin nosti julkisesti esiin ydinaseiden käytön mahdollisuuden ja vahvisti, että suora hyökkäys Venäjää tai Kaliningradia vastaan johtaisi "kaikkien käytettävissä olevien aseiden" käytön harkintaan, mikä sai EU:n komission tuomitsemaan Venäjän "vastuuttoman ydinretoriikan". Hän asetti Ukrainan puolueettomuuden ja koko Donbassin miehityksen neuvottelujen ehdoiksi, mikä vaikuttaa suoraan käynnissä oleviin Yhdysvaltain välittämiin rauhanneuvotteluihin. Hän torjui keskinäisen iskujen lopettamisen energiahinfrastruktuuriin ja merenkulkuun, mikä merkitsee ukrainalaisten iskujen eskalaation jatkumista Venäjän öljynjalostamoita vastaan. Puheessa hahmottui Venäjän laajempi tavoite muotoilla globaalia järjestystä uudelleen.
Mitä tapahtui
Vladimir Putin piti 1. lokakuuta puheen Valdai-keskusteluklubin 23. täysistunnossa, joka järjestettiin 28. syyskuuta – 1. lokakuuta ja johon osallistui 120 henkeä 40 maasta. Puheessaan Putin vaati Ukrainaa pysymään puolueettomana valtiona viitaten 16. heinäkuuta 1990 hyväksyttyyn Ukrainan SNK:n valtiollisen suvereniteetin julistukseen. Hän kutsui Ukrainan vuonna 2019 perustuslakiin kirjattua euroatlanttisen suunnan peruuttamattomuutta yhdeksi konfliktin syyksi.
Putin torjui ehdotuksen keskinäisestä iskujen lopettamisesta aluksiin ja öljynjalostamoihin ja kutsui sitä "absurdiksi". Hän myönsi ukrainalaisten iskujen aiheuttaneen Venäjälle noin 1 prosentin BKT-tappiot ja sanoi Venäjän kykenevän valtaamaan jäljellä olevan Donbassin osan aiemmin kuin Ukrainan 1,5 tai Euroopan 2 vuoden arvioissa. Hän kuvasi nykytilannetta Euroopassa ja maailmassa "erittäin vaaralliseksi".
Putin vertasi ydinaseita seinällä riippuvaan aseeseen, jonka on väistämättä lauettava, ja sanoi suoran hyökkäyksen Venäjää tai Kaliningradia vastaan johtavan "kaikkien käytettävissä olevien aseiden" käytön harkintaan. Hän kutsui Trumpin rauhanehdotuksia Venäjälle "vaikeiksi" mutta oikeansuuntaisiksi ja asetti rauhanneuvottelujen ehdoiksi koko Donbassin miehityksen sekä Ukrainan puolueettomuuden. Lisäksi hän vaati YK:n uudistamista Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan painoarvon lisäämiseksi.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet nostivat esiin ennen kaikkea ydinretoriikan: Putinin "ase seinällä" -vertauksen ja Kaliningradia koskeneen lausuman "kaikista käytettävissä olevista aseista". Ukrainalaismediat käsittelivät laajasti Putinin myöntämää noin 1 prosentin BKT-tappiota öljynjalostamoihin kohdistuneista iskuista ja rinnastivat sen Ukrainan yleisesikunnan tietoihin yli 45 prosentin jalostamokapasiteetin menetyksestä. Asiantuntijakommenteissa muun muassa Viktor Shlinchak tulkitsi Moskovan hakevan pitkää kansainvälistä epävakautta ja asemoivan Venäjää tulevan maailmanjärjestyksen keskukseksi, ei pelkäksi osapuoleksi sodassa Ukrainaa vastaan. Lähteet kehystivät puheen myös käynnissä olevaan Yhdysvaltain välittämään diplomatiaan, mukaan lukien Witkoffin ja Kushnerin tapaamiset sekä huhutut Abu Dhabin neuvottelut. Lisäksi raportointi korosti, että Putinin viittaama puolueettomuusasiakirja on vuoden 1990 suvereniteettijulistus eikä vuoden 1991 itsenäisyysjulistus, ja että perustuslain muutos tehtiin viisi vuotta Venäjän miehitettyä Krimin ja osia Donbassia.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Aineiston ainoa ei-ukrainalainen lähde, azerbaidžanilainen uutistoimisto APA, käsitteli aihetta kapeasti ja keskittyi Putinin väitteeseen, että Trumpin rauhanehdotukset sisältävät Venäjälle "vaikeita" päätöksiä. Toimisto toisti Putinin kehyksen, jonka mukaan ehdotukset ovat "liikettä oikeaan suuntaan" mutta Venäjä hakee turvallisuustakuita. Kansainvälinen uutisointi ei tässä aineistossa käsitellyt Putinin Kaliningradiin liittyvää ydinaseformulaatiota, ydinaseisiin liitettyä "ase seinällä" -vertausta eikä keskinäisen iskujen lopettamisen hylkäämistä, joten nämä ulottuvuudet jäävät poissa ei-ukrainalaisesta kehystyksestä.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eivät ole yksimielisiä siitä, miten Putinin kanta keskinäiseen iskujen lopettamiseen aluksiin ja öljynjalostamoihin olisi tulkittava: osa lähteistä tallentaa hänen kutsuneen ehdotusta "absurdiksi" ja vastanneen uudelleen kysyttäessä "Ei", yksi lähde taas kirjaa hänen sanoneen "kyllä" valmiudestaan keskinäiseen iskujen lopettamiseen.
Toinen erimielisyys koskee Venäjän ulkoministeriön Kaliningradiin kohdistamaa ydinaseuhkausta: yksi lähde yhdistää uhkauksen Venäjän ulkoministeriöön, kun taas Putin itse kehysti lausuntonsa vastauksena yrityksiin pelotella Venäjää eikä itse uhkailuna.
Kolmas kiista liittyy Putinin viittaamaan asiakirjaan: Putin sanoi puolueettomuuslausekkeen olevan siinä julistuksessa, jonka nojalla Ukraina "sai itsenäisyytensä", mutta tosiasiassa kyse oli vuoden 1990 suvereniteettijulistuksesta, sillä vuoden 1991 itsenäisyysjulistus ei sisällä puolueettomuuslauseketta.
Tausta
Valdai-keskusteluklubin 23. täysistunto järjestettiin 28. syyskuuta – 1. lokakuuta, ja siihen osallistui 120 henkeä 40 maasta. Ukrainan SNK:n valtiollisen suvereniteetin julistus hyväksyttiin 16. heinäkuuta 1990, ja siinä julistettiin Ukrainan aikomus pysyvään puolueettomuuteen, mutta vuoden 1991 itsenäisyysjulistus ei sisällä puolueettomuuslauseketta. Ukraina lisäsi perustuslakiinsa eurolanttisesta suunnasta peruuttamattomasti kirjatun lausekkeen helmikuussa 2019, viisi vuotta Venäjän miehitystä Krimillä ja osissa Donbassia.
Ukrainan yleisesikunnan mukaan ukrainalaiset iskut ovat vieneet käytöstä yli 45 prosenttia Venäjän öljynjalostamoiden suunnittelukapasiteetista; 22. syyskuuta iskettiin Kuibyševin jalostamoon Samaran alueella. Presidentti Zelenskyi sanoi 23. syyskuuta, että Ukraina on tuhonnut 45 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista, ja The Atlantic kertoi mahdollisesta Yhdysvaltain, Ukrainan ja Venäjän tapaamisesta Abu Dhabissa keskinäisen energiahinfrastruktuuri-iskujen lopettamisen käsittelemiseksi. Donetskin aluehallinnon mukaan täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien alueella on kuollut 4 335 ja haavoittunut 10 583 ihmistä Mariupol ja Volnovakha pois lukien; analyytikot arvioivat Venäjän hallinneen elokuun lopussa 79,89 prosenttia Donetskin alueesta. Syyskuussa Venäjä asetti väliaikaisen hallinnon alaisuuteen sveitsiläisen Nestlén, saksalaisen Metro AG:n ja ranskalaisen Auchanin venäläiset varat, mikä toimi taustana Putinin Valdai-puheessaan esittämille kommenteille länsimaiden varoista Venäjällä.