Ukrainan häirintäjärjestelmä "Lima" ohjasi kaksi venäläistä ballistista ohjusta harhaan – ne putosivat Dneperiin
Ukrainan elektronisen sodankäynnin järjestelmä "Lima" ohjasi vuoden 2026 alussa kaksi venäläistä ballistista ohjusta pois niiden kohteesta, tärkeästä hallintorakennuksesta Kiovassa, minkä jälkeen ohjukset putosivat Dneperjokeen. Asiasta kertoi The Wall Street Journal ukrainalaisiin sotilaslähteisiin viitaten. Järjestelmää käyttää ukrainalainen elektroniisen sodankäynnin yksikkö "Nichtna Varta" (Yövartio).
Pääkohdat
- Kaksi Venäjän ballistista ohjusta ohjattiin pois tärkeältä hallintorakennukselta Kiovassa vuonna 2026.
- Ukrainalainen elektronisen sodankäynnin järjestelmä "Lima" häiritsi ohjuksia niiden hypersoonisella nopeudella.
- Häirinnän jälkeen ohjukset putosivat Dneperjokeen.
- Järjestelmää käyttää ukrainalainen REB-yksikkö "Nichtna Varta" (Yövartio).
- Häirintä tapahtui spoofing-menetelmällä, jossa niiden navigointisignaalit korvattiin väärillä.
- Noin samaan aikaan kiovalaisten puhelinten navigointisovellukset näyttivät sijainniksi Perun.
- The Wall Street Journal raportoi tapauksesta 6. lokakuuta 2026 ukrainalaisiin sotilaslähteisiin viitaten.
Miksi tämä on tärkeää
Tapaus osoittaa, että Ukrainalla on kotimainen elektronisen sodankäynnin kyky, joka kykenee häiritsemään jopa hypersoonisia ballistisia ohjuksia – kohteita, joita perinteisen ilmatorjunnan on kaikkein vaikein torjua. Se tarjoaa myös edullisemman vaihtoehdon Patriot-torjuntaohjuksille, mikä on merkityksellistä Ukrainan rajallisten ohjusvarastojen kannalta. Samalla se valottaa jatkuvaa teknistä kissa ja hiiri -leikkiä: Venäjä lisää kiinalaisia CRPA-antenneja ohjuksiin ja drooneihin, ja Ukraina vastaa päivitetyillä järjestelmillä, kuten "Lima Quantilla".
Mitä tapahtui
The Wall Street Journalin 6. lokakuuta 2026 julkaiseman raportin mukaan kaksi Venäjän ballistista ohjusta, jotka olivat matkalla kohti tärkeää hallintorakennusta Kiovassa, ohjattiin pois kohteestaan ukrainan elektronisen sodankäynnin järjestelmällä "Lima". Ohjukset lensivät hypersoonisella nopeudella, kun järjestelmä täytti ilmatilan väärillä navigointisignaaleilla eli käytti niin kutsuttua spoofing-menetelmää. Häirinnän seurauksena molemmat ohjukset putosivat Dneperjokeen. Järjestelmää käyttää ukrainalainen REB-yksikkö "Nichtna Varta" (Yövartio). Lähes samaan aikaan monien kiovalaisten puhelinten navigointisovellukset näyttivät sijainniksi Perun, mitä WSJ kuvasi yksikön työn eräänlaiseksi "elektroniseksi käyntikortiksi". "Nichtna Vartan" upseeri, joka käyttää kutsumerkkiä "Alkhimik", kertoi järjestelmästä WSJ:lle ja sanoi sen kykenevän häiritsemään drooneja, ohjuksia ja ohjattuja ilmapommeja noin 193 kilometrin (noin 120 mailin) säteellä. Useat ukrainalaiset ja länsimaalaiset ilmatorjunta-asiantuntijat vahvistivat WSJ:lle, että "Liman" kaltaiset järjestelmät kykenevät häiritsemään ballistisia iskuja. WSJ kuitenkin totesi, ettei elektroninen sodankäynti voi täysin korvata Patriot-torjuntaohjuksia.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut artikkelit ovat ukrainalaisia tiedotusvälineitä, jotka uudelleenpaketoivat WSJ:n raportin. Ne korostavat "Liman" kaltaisen kotimaisen järjestelmän onnistumista Kiovan hallintorakennuksen suojaamisessa ja esittävät sen kansallisena saavutuksena. Otsikot nostavat esiin käytännön lopputuloksen – ohjusten harhauttamisen ja Dneperiin putoamisen – sekä kustannusedun Patriot-torjuntaohjuksiin verrattuna. Käsittely nostaa esiin myös laajemman REB-kontekstin: marraskuun 2025 väitetyn "Kinzhal"-torjunnan, "Lima Quant" -päivityksen, venäläisen CRPA-antennien lisäämisen sekä Phantom Defensen ja kolmannen armeijakunnan suuret REB- ja droonien torjuntaluvut, mikä piirtää laajemman kuvan Ukrainan elektronisen sodankäynnin kokonaisuudesta yksittäistapahtumaa pidemmälle.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eroavat "Liman" kantaman osalta: kutsumerkillä "Alkhimik" tunnetun upseerin mukaan järjestelmä ulottuu noin 193 kilometriin (noin 120 mailiin), kun taas WSJ:n laajempi raportointi ja muut yhteenvedot mainitsevat jopa 200 kilometriä. Toinen eroavuus koskee marraskuun 2025 "Kinzhal"-torjuntaväitettä: osa lähteistä viittaa vain WSJ:hin, kun taas mukana on myös The Telegraphin raportointi, jonka mukaan "Lima" ohjasi ohjuksen uudelleen navigointikomennoilla ja kappaleella.
Tausta
Ballistiset ohjukset ovat ukrainalaiselle ilmatorjunnalle vaikeita kohteita suuren nopeutensa ja lentoratansa vuoksi. Marraskuussa 2025 sama yksikkö väitti torjuneensa venäläisen hypersoonisen "Kinzhal"-ohjuksen "Lima"-spoofingilla. Loppusyksystä 2024 Ukraina havaitsi, että Venäjä oli alkanut asentaa ohjuksiin ja drooneihin kiinalaisia CRPA-antenneja, jotka kykenevät tunnistamaan häirintälähteen ja ohittamaan sen; Venäjä on kasvattanut näiden antennien määrää asteittain (4:stä 8:aan, 16:een ja nyt 32:een). Vastauksena "Liman" kehittäjät työskentelivät valmistajan Cascaden kanssa tuottaakseen noin kolmessa kuukaudessa "Lima Quant" -version, joka käyttää uusia matemaattisia algoritmeja CRPA-suojauksen murtamiseen. Yksi ukrainalainen miehittämättömien järjestelmien joukkojen upseeri sanoi "Liman" vaimentavan 70–95 prosenttia radio-ohjatuista drooneista hänen ryhmänsä sektorissa, joskin järjestelmä joskus häiritsee myös ukrainalaisia drooneja.