Britti-eversti The Telegraphissa: Venäjä kohdistaa iskut Kiovan siltoihin – NATO:n ilmasuojaus esillä
Eläkkeellä oleva brittikenraalimajuri Hamish de Bretton-Gordon kirjoittaa The Telegraph -lehdessä, että Venäjän kenraali Sergei Surovikin on määrätty iskemään Kiovan siltoihin osana talvikampanjaa. Hän kehottaa NATOa harkitsemaan ilmailuvoimansa käyttöä Ukrainan siviilien ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ilman suoraa sodan osallistumista. Kolumni seuraa 1.–2. lokakuuta Pivdennyi-sillalle tehtyjä iskuja sekä presidentti Zelenskyin haastattelua, jossa hän sanoo Putinin poistaneen rajoitukset siviilikohteiden pommituksilta.
Pääkohdat
- Hamish de Bretton-Gordon, entinen brittikenraalimajuri ja NATO:n kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien nopean toiminnan joukkojen entinen komentaja, kirjoitti kolumnin The Telegraph -lehteen.
- Kolumni väittää presidentti Vladimir Putinin antaneen kenraali Sergei Surovikinille tehtäväksi iskeä Kiovan seitsemään Dnipro-joen ylittävään siltaan.
- Surovikin tunnetaan lempinimellä "General Armageddon" Syyrian Aleppon pommitusten vuoksi; hän on aiemmin johtanut Venäjän joukkoja Syyriassa ja Ukrainaa vastaan.
- 1. lokakuuta Venäjä iski Pivdennyi-siltaan kahdesti ja seuraavana päivänä kolme kertaa; drone-iskut vaurioittivat siltatukea, kaidetta, tietä ja metrotunnelin betoniseinämää, ja liikenne sillalla suljettiin molempiin suuntiin.
- Ukraina kärsii akuutista ilmatorjunta-ammusten, erityisesti Patriot-järjestelmien torjuntaohjusten, pulasta.
- De Bretton-Gordon kehottaa länsimaita lisäämään merkittävästi ilmatorjuntaohjusten, tutkien, droonien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien toimituksia Ukrainalle.
- De Bretton-Gordon ehdottaa, että NATO tutkisi, voisivatko sen lentokoneet suojata tiettyjä alueita tai kriittistä infrastruktuuria kriisitilanteessa ilman perinteisen lentokieltoalueen julistamista.
Miksi tämä on tärkeää
Kolumni nostaa esiin mahdollisen eskalaation Venäjän iskuissa Kiovan seitsemään Dnipro-joen ylittävään siltaan, jotka ovat keskeisiä sekä tieliikenteelle että rautateille ja jotka palvelevat koko Pohjois-Ukrainäa. Se esittää länsivaihtoehdon – NATOn ilmailuvoiman laajemman käytön siviilien ja infrastruktuurin suojaamiseen – joka ei ole perinteinen lentokieltoalue. Lisäksi se liittää Venäjän siirtymisen siviili- ja energiainfrastruktuurin pommituksiin hitaaseen etenemiseen ja suuriin tappioihin Donbasissa.
Mitä tapahtui
Eläkkeelle jäänyt brittikenraalimajuri Hamish de Bretton-Gordon, joka aiemmin komensi Brittien sekä NATOn kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien nopean toiminnan joukkoja, kirjoitti 8. lokakuuta 2026 The Telegraph -lehteen kolumnin Venäjän iskuista Kiovaan. Hän väittää presidentti Vladimir Putinin antaneen kenraali Sergei Surovikinille, joka tunnetaan lempinimellä "General Armageddon" Syyrian Aleppon tuhoamisen vuoksi, tehtäväksi iskeä Kiovan siltoihin ja kriittiseen infrastruktuuriin osana talvikampanjaa. Kolumnissa mainitaan seitsemän Dnipro-joen ylittävää siltaa Kiovassa, joiden tuhoaminen voisi jakaa kaupungin kahtia ja halvaannuttaa liikenteen Pohjois-Ukrainassa. De Bretton-Gordon kehottaa länsimaita lisäämään merkittävästi ilmatorjuntaohjusten, tutkien, droonien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien toimituksia Ukrainalle sekä ehdottamaan, että NATO tutkisi mahdollisuutta suojata ukrainalaisia siviilejä ja kriittistä infrastruktuuria omalla ilmailuvoimallaan ilman suoraa sodan osallistumista. Hän korostaa, ettei tämä välttämättä tarkoita perinteisen lentokieltoalueen välitöntä julistamista, vaan tilannekohtaista harkintaa. Kolumni seuraa 1. lokakuuta kahteen kertaan ja 2. lokakuuta kolmeen kertaan tehtyjä iskuja Pivdennyi-siltaan, jotka vaurioittivat siltatukea, kaidetta, tietä ja metrotunnelin betoniseinämää, ja liikenne sillalla suljettiin kokonaan molempiin suuntiin. Presidentti Volodymyr Zelensky sanoi 1. lokakuuta Financial Timesin haastattelussa Putinin poistaneen kaikki rajoitukset siviilikohteiden pommituksilta ja antaneen käskyn syyskuussa, jolloin Venäjä tehosti iskuja Kiovaan – kohteina olivat koulut, sairaalat ja datakeskukset. Kiovan vasemmalla rannalla asuu noin miljoona ihmistä Kiovan kaupunginhallinnon tietojen mukaan, ja heistä monet kulkevat päivittäin työhön oikealle rannalle.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet, kuten Forbes Ukraine, ЛІГА.net LB.ua, NV, Бабель, Інтерфакс-Україна ja ZN.UA, nostavat keskiöön The Telegraphin alkuperäisen kolumnin ja usein korostavat ehdotusta NATOn ilmailuvoiman käytöstä ukrainalaisten siviilien suojelemiseen. Osa ukrainalaisjulkaisuista, kuten NV, nostaa esiin epäselvyyden Surovikinin nykyisestä roolista ja toteaa, että on epäselvää, miten hän voisi antaa käskyjä ilman vastaavaa virkaa. Ukrainalaislähteet painottavat iskujen vaikutusta Kiovan liikenteeseen, mainiten erityisesti 1.–2. lokakuuta Pivdennyi-sillalle tehdyt iskut sekä vasemman rannan asukkaiden työmatkaliikenteen.
Missä uutisointi eroaa
Toimitettujen lähteiden joukossa ei ole selkeää kansainvälistä vastavertailua, koska kaikki lähteet lait: Forbes Ukraine, ЛІГА.net LB.ua, NV, Бабель, Іnтерфакс-Україна ja ZN.UA ovat ukrainalaisia. Aineistossa on kuitenkin kaksi huomionarvoista eroa. Ensinnäkin jotkin ukrainalaiset lähteet esittävät Surovikinin suoraan Putinin käskyn saajana tehostaa iskuja Kiovaan, kun taas Information Resistance -ryhmän tarkkailija Oleksandr Kovalenko huomauttaa, että on epäselvää, missä virassa Surovikin palaisi, sillä hän ei voisi vastaanottaa Putinilta käskyjä ilman vastaavaa tehtävää. Toiseksi kolumnin julkaisuajankohta 8. lokakuuta 2026 menee ristiin Pivdennyi-sillan iskujen (1.–2. lokakuuta) ja Zelenskyin Financial Times -haastattelun (1. lokakuuta) kanssa, mikä heijastuu lähteiden päivämäärissä epäjohdonmukaisesti.
Tausta
Venäjä on aiemmin toteuttanut laajoja iskuja Ukrainan siviili- ja energiainfrastruktuuriin. The Telegraphin arviointi perustuu raportointiin, jonka mukaan Putin on poistanut rajoitukset iskuista siviilikohteisiin Ukrainassa. Ukrainan kerrotaan kärsivän ilmatorjunta-ammusten, Patriot-järjestelmien torjuntaohjukset mukaan lukien, pulasta. Kiovan vasemmalla rannalla asuu noin miljoona ihmistä, joista monet kulkevat päivittäin työhön Dnipro-joen yli oikealle rannalle.