Venäjän ulkoministeriö vaatii diplomaatteja poistumaan Kiovasta – EU ja Tšekki kieltäytyvät

Miksi tämä on tärkeää

Venäjän ulkoministeriön varoitus on ensimmäinen kerta, kun Moskova näin avoimesti uhkaa länsimaiden diplomaatteja suoraan. Länsimaiden Kiovan-suurlähetystöjen pysyminen paikallaan täysimittaisen hyökkäyksen aikana on ollut keskeinen symbolinen merkki lännen sitoutumisesta Ukrainaan; mahdollinen siirtyminen Lviviin tai Puolaan merkitsisi sekä symbolista että operatiivista muutosta. EU:n ja Tšekin julkinen kieltäytyminen sekä rinnalle ilmoitetut pakotteet ja miljardiluokan sotilaallinen apu osoittavat, ettei länsiliittoumas­sa aio perääntyä Venäjän painostuksen edessä.

Mitä tapahtui

Lauantaina 3. lokakuuta Venäjän ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se ilmoitti Venäjän joukkojen jatkavan "massiivisia vastaiskuja" Ukrainaan, mukaan lukien Kiovaan. Ministeriö kehotti ulkomaisia kansalaisia ja diplomaattista henkilökuntaa poistumaan Kiovasta ja olemaan matkustamatta Ukrainaan vedoten "kuolevaiseen vaaraan", ja varoitti, että vastuu mahdollisista kielteisistä seurauksista on yksinomaan varoituksen sivuuttavilla.

EU-komission tiedottaja Christian Wigand sanoi samana päivänä, että EU:n edustusto Kiovassa jatkaa toimintaansa ilman muutoksia ja ettei EU vähennä tukeaan Ukrainalle Venäjän uhkausten takia. Hänen mukaansa uhkaukset osoittavat, että "Kreml on häviämässä sotansa ja menettämässä hermonsa", ja Moskova yrittää pelottelulla saada Euroopan vähentämään tukeaan Ukrainalle – mikä ei hänen mukaansa tule tapahtumaan. Wigand kertoi EU:n valmistelevan historian suurinta Venäjä-pakotepakettia ja mainitsi, että EU oli jo samalla viikolla asettanut uusia rajoitustoimia liittyen ukrainalaislasten karkotuksiin.

Wigand kertoi myös EU:n hyväksyneen 28,3 miljardin euron puolustushankintasuunnitelman Ukrainalle kuluvana vuonna Ukraine Support Loan -mekanismin kautta sekä osoittavan lisäksi 6,6 miljardia euroa sotilaalliseen tukeen Euroopan rauhanrahastosta. EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Kaja Kallaksen kerrottiin sanoneen, että vaikka Venäjä on valmis ottamaan suurempia riskejä, myös EU tehostaa toimiaan pakottaakseen Venäjän maksamaan korkeamman hinnan.

Tšekin ulkoministeriön tiedottaja Adam Čorgo sanoi, ettei Tšekki vedä diplomaattista edustustoaan Kiovasta, kutsui Venäjän varoituksia vanhanaikaisiksi ja kertoi Tšekin suurlähettilään käyneen tavallisella aamulenkillään Kiovan puistossa aikomuksenaan jatkaa sitä. Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Heorhiy Tykhyi kiisti huhut suurlähetystöjen siirtämisestä ja sanoi ministeriön olevan yhteydessä kaikkien 25 EU-jäsenvaltion edustustoihin Kiovassa.

Guardian oli 2. lokakuuta kertonut länsimaiden suunnittelevan varasuunnitelmia suurlähetystöjen siirtämiseksi Kiovasta Lviviin tai Itä-Puolaan, jos Venäjä alkaisi kohdistaa iskuja diplomaattisiin edustustoihin.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet nostavat Venäjän ulkoministeriön varoituksen esiin uutena pelotteluyrityksenä ja korostavat erityisesti EU:n ja Tšekin julkista kieltäytymistä vetämään edustustojaan pois Kiovasta. Keskeisessä roolissa ovat Ukrainan ulkoministeriön tiedottajan Heorhiy Tykhyin sekä EU-suurlähettiläs Katarina Mathernovan lausunnot, joissa kiistetään kaikki huhjut suurlähetystöjen siirtämisestä. Ukrainalaismediat siteeraavat toistuvasti Wigandin toteamusta "Kreml on häviämässä sotansa ja menettämässä hermonsa" ja raportoivat laajasti EU:n 28,3 miljardin euron puolustushankintasuunnitelmasta sekä 6,6 miljardin euron suorasta sotilaallisesta tuesta vastauksena Venäjän uhkailuun. Kiovan sillan isku 2. lokakuuta ja siitä aiheutuneet vahingot liikenneinfrastruktuurille raportoidaan kontekstina Venäjän kiihtyville iskuille pääkaupunkia vastaan.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainväliset lähteet, kuten Der Spiegel ja Al Jazeera, kehystävät varoituksen laajempaan kontekstiin Venäjän tehostamista ilmaiskuista Kiovaan droonien ja ballististen ohjusten avulla, Putinin ilmoittamaan aikomukseen jatkaa iskuja sekä Ukrainan laajentuneisiin drooni-iskuihin venäläisiä öljynjalostamoita vastaan. Al Jazeera keskittyy iskujen fyysisiin vaikutuksiin raportoiden vähintään kuudesta kuolleesta ja Kiovan sillalle aiheutuneista vahingoista. Kansainvälinen raportointi huomauttaa, että Venäjä antoi samankaltaisen varoituksen jo toukokuussa ja esittää Guardianin tiedot suurlähetystöjen siirtosuunnitelmista vahvistamattomana varautumissuunnitteluna. EU:n kieltäytyminen vetäytyä Kiovasta nostetaan esiin, mutta ei samassa määrin kuin ukrainalaislähteissä.

Missä uutisointi eroaa

Lähteet ovat erimielisiä siitä, mitä Kiovan siltaa Dneprin yli iskettiin 2. lokakuuta: osa lähteistä tunnistaa kohteeksi Pivdennyi-sillan (eteläinen silta), osa Pivnichnyi-sillan (pohjoinen silta), ja jotkut yhdistävät nimet. Yksi lähde (Katarina Maternova) sijoittaa Pivnichnyi-sillan iskun 4. lokakuuta.

Tšekin ulkoministeriön tiedottajan nimi kirjoitetaan lähteissä eri tavoin: useimmissa ukrainalaisraporteissa "Adam Čorgo", joissakin uutistoimistoissa "Adam Černý" ja yhdessä ukrainalaisessa lähteessä "Adam Čergo".

Tausta

Venäjä antoi samankaltaisen varoituksen ulkomaisille kansalaisille ja diplomaateille Kiovassa jo toukokuussa, ja ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä helmikuussa 2022 useat Euroopan maat siirsivät suurlähetystöjään Kiovasta Lviviin ja Puolaan. Venäjän uusi varoitus tuli tilanteessa, jossa Venäjän ilmaiskut Kiovaan ovat voimistuneet ja jossa New York Timesin mukaan Venäjä valmistautuu koko sodan suurimpaan talvikampanjaan ukrainalaista taka-alaa vastaan – kohteina muun muassa voimalaitokset, sähköverkot, lämpölaitokset ja vesihuolto.