ArcelorMittal Kryvyi Rih siirtyy kylmäseisokkiin Venäjän iskujen jälkeen – kuusi työntekijää kuoli
ArcelorMittal Kryvyi Rih on aloittanut suurimman ukrainalaisen täyden syklin kaivos- ja metallurgiateollisuuden yrityksensä siirtämisen kylmäseisokkitilaan. Päätös seuraa neljää Venäjän ohjusiskua laitokseen, joissa kuoli kuusi työntekijää ja loukkaantui 18. Siirtymä kestää noin kaksi kuukautta, minkä jälkeen teollisuusomaisuus konservoidaan sodan päättymistä odotellessa.
Pääkohdat
- ArcelorMittal Kryvyi Rih on siirtämässä tuotantoaan kylmäseisokkitilaan; prosessi kestää noin kaksi kuukautta.
- Päätös seuraa neljää Venäjän ohjusiskua laitokseen.
- Iskuissa kuoli kuusi työntekijää ja loukkaantui 18 (joidenkin lähteiden mukaan yli 18).
- Iskut pysäyttivät laitoksen primäärituotannon.
- Kylmäseisokin tarkoitus on valmistella turvallinen tuotannon alasajo ja säilöä teollisuusomaisuus sodan päättymisen jälkeistä uudelleenkäynnistystä varten.
- Toimitusjohtaja Mauro Longobardo sanoo ArcelorMittal-konsernin olevan jättämättä Ukrainaa.
- Yhtiö katsoo laitoksen turvallisen toiminnan olevan mahdotonta sodan aikana ja aloittavansa sodan jälkeen vuoropuhelun Ukrainan hallituksen kanssa.
Miksi tämä on tärkeää
Laitos on Ukrainan suurin täyden syklin kaivos- ja metallurgian yritys, joten sen alasajo merkitsee strategista häiriötä maan teollisuudelle. Monikansallinen yhtiö on arvioinut turvallisen toiminnan mahdottomaksi sodan jatkuessa – tämä on konkreettinen osoitus Venäjän iskujen kumuloituvasta paineesta Ukrainalaiseen raskasteollisuuteen. Työntekijöiden kuolemat ja loukkaantumiset nostavat esiin myös iskujen inhimillisen hinnan.
Mitä tapahtui
ArcelorMittal Kryvyi Rih on käynnistänyt laitoksen siirtämisen kylmäseisokkitilaan. Prosessi kestää noin kaksi kuukautta ja sisältää valmistautumisen turvalliseen tuotannon pysäytykseen, pysäytyksen toteuttamisen sekä teollisuusomaisuuden konservoinnin. Päätöksen taustalla on neljä Venäjän ohjusiskua laitokseen, joissa kuoli kuusi työntekijää ja loukkaantui 18 (joidenkin lähteiden mukaan yli 18). Iskut olivat jo aiemmin pysäyttäneet laitoksen primäärituotannon. Toimitusjohtaja Mauro Longobardon mukaan kylmäseisokki on varotoimi liiketoiminnan kestävyyden turvaamiseksi, yhtiön prioriteetti on ihmisten ja omaisuuden säilyttäminen, ja ArcelorMittal-konserni ei ole jättämässä Ukrainaa. Sodan päättymisen jälkeen yhtiö käynnistää vuoropuhelun Ukrainan hallituksen kanssa turvallisen ja kestävän uudelleenkäynnistyksen arvioimiseksi.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki tapahtumasta raportoineet lähteet ovat ukrainalaisia ja kehystävät päätöksen Venäjän ohjusiskujen suoraksi seuraukseksi. Ukrainalaiset mediat nostavat esiin sekä iskujen inhimillisen hinnan (kuolleet ja haavoittuneet työntekijät) että toiminnalliset vaikutukset maan suurimmalle kaivos- ja metallurgiateollisuuden laitokselle.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eivät ole yksimielisiä loukkaantuneiden määrästä: osa lähteistä ilmoittaa luvuksi 18, toiset käyttävät muotoilua "yli 18" (понад 18). Kuolonuhrien määrästä (kuusi) ei ole erimielisyyttä.
Tausta
ArcelorMittal Kryvyi Rih on Ukrainan kaivos- ja metallurgiakompleksin suurin yritys, jolla on täysi tuotantosykli malminnostosta valmiisiin metallituotteisiin. Syyskuun lopussa ArcelorMittal ilmoitti, ettei se voi turvallisesti ja vakaasti jatkaa Kryvyi Rihin laitoksen toimintaa Venäjän iskusarjan jälkeen. Sodan alusta lähtien ArcelorMittal-konserni on tukenut Ukrainaa yli 700 miljoonalla dollarilla, ja Kryvyi Rihin tehdas on sijoittanut noin 500 miljoonaa dollaria omista varoistaan toiminnan ylläpitämiseen. Elokuussa Venäjä tehosti iskuja kaivos- ja metallurgialaitoksia vastaan: Zaporizhstal pysäytti tuotantonsa kokonaan ja ArcelorMittal Kryvyi Rih joutui leikkaamaan osan kapasiteetistaan. Arviolta noin 90 prosenttia Ukrainan metallurgisesta tuotannosta on tällä hetkellä pysähdyksissä, ja pahimmassa skenaariossa taloudelliset tappiot voivat nousta 7 prosenttiin BKT:sta; yksi työpaikka alalla tukee jopa kahdeksaa työpaikkaa liittyvillä toimialoilla.