Norjan pääministeri vaati Kiinaa ja Intiaa painostamaan Venäjää neuvotteluihin – Norjan Ukraina-apu lähes 8 miljardia euroa
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre esiintyi Varsovan turvallisuusfoorumissa ja vetosi Kiinaan, Intiaan ja useisiin Global South -maihin, jotta ne käyttäisivät vaikutusvaltaansa Venäjän saamiseksi neuvottelupöytään. Hän ilmoitti Norjan Ukraina-avun olevan ensi vuonna lähes 8 miljardia euroa, josta 70 prosenttia suunnataan puolustukseen, ja kehotti eurooppalaisia yhteisiin toimiin Ukrainan ilmapuolustuksen, budjettirahoituksen ja sodanjälkeisen turvallisuuden järjestämiseksi.
Pääkohdat
- Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre puhui Varsovan turvallisuusfoorumissa 12. lokakuuta 2026.
- Støre vaati Kiinaa, Intiaa ja Global South -maita käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjän painostamiseksi neuvotteluihin.
- Norjan Ukraina-apu ensi vuodelle on lähes 8 miljardia euroa, joista 70 prosenttia menee puolustukseen – toinen peräkkäinen vuosi tällä tasolla.
- Støre kehotti kumppaneita toimittamaan Ukrainalle torjuntahävittäjiä ilmatilan puolustamiseksi.
- Hän kehotti eurooppalaisia yhdessä ratkaisemaan Ukrainan kiireellisen budjettirahoituksen muun muassa IMF:n kautta.
- Støre halusi pohjoismaisen tuen muuttuvan koko Euroopan yhteiseksi viestiksi.
- Støre vaati eurooppalaisia aloittamaan sodanjälkeisen turvallisuuden suunnittelun jo nyt, sillä Venäjä pysyy Euroopan naapurina.
Miksi tämä on tärkeää
NATO:n rajoilla sijaitsevan maan johtaja vetosi avoimesti suuriin ei-länsivaltoihin, jotta ne käyttäisivät painostusvaltaansa Venäjää kohtaan. Norja samalla vahvisti mittavan ja puolustuspainotteisen tukipaketin Ukrainalle ja kehotti eurooppalaisia muuttamaan pohjoismaisen tuen koko mantereen yhteiseksi hankkeeksi. Puhe yhdisti lyhyen aikavälin tarpeet, kuten ilmapuolustuksen ja budjettituen, pitkän aikavälin sodanjälkeiseen turvallisuussuunnitteluun.
Mitä tapahtui
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre puhui Varsovan turvallisuusfoorumissa ja kehotti Kiinaa, Intiaa sekä Global South -maita – erityisesti Brasiliaa, Intiaa, Kiinaa ja Etelä-Afrikkaa – hyödyntämään vaikutusvaltaansa Venäjän saamiseksi neuvotteluihin. Hän korosti, että Euroopan tehtävänä on selittää Euroopan ulkopuolisille maille sodan vaikutuksia globaaliin talouteen, ja vetosi Mustanmeren viljaviennin eston seurauksista käytävän vuoropuhelun puolesta.
Støre ilmoitti Norjan Ukraina-avun olevan ensi vuonna lähes 8 miljardia euroa, josta 70 prosenttia suunnataan puolustukseen. Hän totesi kyseessä olevan toinen peräkkäinen vuosi tällä tasolla ja sitoutumisen jatkuvan. Hän kehotti kumppanimaita toimittamaan torjuntahävittäjiä Ukrainan ilmatilan puolustamiseksi ja vaati eurooppalaisia yhdessä vastaamaan Ukrainan kiireelliseen budjettirahoitukseen muun muassa IMF:n ja muiden rahoituslaitosten kautta.
Lisäksi Støre kehotti eurooppalaisia laajentamaan Ukraina-tuen koko mantereen yhteiseksi viestiksi sekä käynnistämään sodanjälkeisen turvallisuuden suunnittelun jo nyt, sillä Venäjä pysyy Euroopan naapurina. Hän painotti tarvetta valmistella turvallisuusedellytykset sekä suurille että pienille valtioille.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet, sekä uutistoimisto että media, korostavat Støren vetoomusta Kiinalle ja Intialle Venäjän painostamiseksi neuvotteluihin ja esittävät sen ei-länsimaisten välittäjäehdokkaiden rohkaisuna. Norjan lähes 8 miljardin euron paketti nähdään konkreettisena, puolustuspainotteisena sitoumuksena, jolla halutaan sekä rauhoittaa Ukrainaa että kannustaa laajempaa eurooppalaista jatkoa.
Tausta
Varsovan turvallisuusfoorumi on toistuva eurooppalainen turvallisuuspoliittinen konferenssi. Norja on Naton jäsen, joka jakaa rajan Venäjän kanssa ja on ollut johdonmukainen sotilaallisen ja taloudellisen avun antaja Ukrainalle.