EU aikoo painostaa Kanadaa ja Britanniaa lisäämään Ukrainalle annettavaa rahoitustukea 70 miljardin euron vajeen kattamiseksi
EU valmistautuu pyytämään Kanadaa ja Britanniaa lisäämään taloudellista tukeaan Ukrainalle, jotta maan ensi vuodeksi ennustettu 70 miljardin euron rahoitusvaje saataisiin katettua. Asian on määrä nousta esiin EU–Kanada-huippukokouksessa 29.–30. lokakuuta ja EU–Britannia-huippukokouksessa 20. marraskuuta. Komissio ei odota virallista sopimusta kokousten tuloksena.
Pääkohdat
- EU on jo sitoutunut antamaan Ukrainalle 90 miljardin euron lainan vuosille 2026–2027, mikä kattaa noin kaksi kolmasosaa maan rahoitustarpeista.
- Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kertonut EU-johtajille, että Ukraina tarvitsee vuonna 2027 vähintään 70 miljardin euron lisärahoitusta kansainvälisiltä kumppaneilta.
- EU:n ja sen jäsenvaltioiden osuus on 80 prosenttia kaikesta Ukrainalle annettavasta ulkoisesta avusta, sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
- EU painostaa samalla Japania ja Australiaa lisäämään osuuttaan, mutta Australian mukaan maa ei ole saanut pyyntöä lisärahoituksesta vuodelle 2027.
- Britannia on ilmoittanut antavansa Ukrainalle tukea yhteensä 25 miljardia puntaa; Kanada on luvannut noin 26 miljardia Kanadan dollaria sotilaallisena, taloudellisena ja humanitaarisena apuna.
- EU:n odotetaan kääntyvän Kanadan ja Britannian puoleen myös talous- ja puolustussuhteiden tiivistämiseksi käytävissä neuvotteluissa, vaikka rahoituspyyntöjä ei suoraan sidota neuvotteluihin.
Miksi tämä on tärkeää
EU pyrkii jakamaan Ukrainalle annettavan rahoitustuen taakkaa laajemmalle, sillä Kiovan ensi vuoden budjettivajeen arvioidaan olevan 70 miljardia euroa. EU on jo sitoutunut antamaan 90 miljardin euron lainan kaudelle 2026–2027 ja odottaa muiden kumppaneiden – Kanadan, Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Norjan – kattavan loput noin 45 miljardista eurosta, mutta merkittävä osa näistä varoista on tullut hitaasti. Tulevat huippukokoukset Kanadan ja Britannian kanssa ovat korkein foorumi, jolla EU voi esittää vaatimuksensa, ja EU painostaa samanaikaisesti Japania ja Australiaa.
Mitä tapahtui
EU valmistautuu painostamaan Kanadaa ja Britanniaa lisäämään tukeaan Ukrainalle kattaakseen ensi vuodeksi ennustetun 70 miljardin euron rahoitusvajeen. Asia on tarkoitus nostaa esiin EU–Kanada-huippukokouksessa 29.–30. lokakuuta ja EU–Britannia-huippukokouksessa 20. marraskuuta. EU:n lähettiläät keskustelevat tulevista huippukokouksista 21. lokakuuta, ja Ukrainan rahoitus on todennäköisesti yksi keskustelun aiheista. Komissio ei ole vielä päättänyt, mitä tarkalleen pyytää kumppaneilta tai miten pyyntöjä voitaisiin yhdistää käynnissä oleviin kauppa- ja puolustusneuvotteluihin. EU:n virkamiehet ja diplomaatit korostavat, ettei vetoaminen ole kritiikkiä Kanadan tai Britannian nykyistä tukea kohtaan, vaan vastaus Ukrainan kasvaviin tarpeisiin. Samalla EU painostaa Japania ja Australiaa lisäämään osuuttaan.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia medioita, ja ne kaikki perustavat uutisoinnin Politicon alkuperäiseen raportointiin. Ukrainalainen uutisointi nostaa esiin 70 miljardin euron vajeen koon ja EU:n vetoomuksen Kanadaan ja Britanniaan sekä korostaa, että Ukraina tarvitsee kumppaneita aktivoitumaan. Useat ukrainalaiset mediat asettavat vetoomuksen laajempaan kontekstiin: EU:n 90 miljardin euron sitoumukseen, muiden kumppaneiden odotettujen varojen hitaaseen saapumiseen sekä vaihtoehtoisiin rahoitusmekanismeihin, kuten jäädytettyjen venäläisten varojen käyttöön. Poliittinen tausta – vuoden 2027 vaalit useissa Euroopan maissa ja Yhdysvaltain tuen epävarmuus – saa ukrainalaisessa uutisoinnissa runsaasti tilaa.
Missä uutisointi eroaa
EU:n virkamiehet sanovat Japanin jääneen jälkeen sille vuodeksi 2026 odotetusta rahoitusosuudesta. Japanin asemaa tunteva lähde kiistää tämän ja sanoo, että Tokio on jo antanut Kiovalle noin 20 miljardia dollaria. EU:n virkamiehet sanovat myös painostavansa Australiaa lisäämään osuuttaan vuodelle 2027, mutta Australian mukaan maa ei ole saanut tällaista pyyntöä.
Tausta
EU ja sen jäsenvaltiot huolehtivat noin 80 prosentista kaikesta Ukrainalle annettavasta ulkoisesta avusta, sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Joulukuussa 2025 Eurooppa-neuvosto päätti osoittaa Ukrainalle 90 miljardia euroa tukea vuosiksi 2026–2027, mikä kattaa noin kaksi kolmasosaa Kiovan odotetuista tarpeista. Loppu kolmannes oli tarkoitus tulla muilta kumppaneilta, kuten Kanadalta, Japanilta, Etelä-Korealta, Australialta ja Norjalta, mutta suuri osa tästä rahoituksesta on tullut hitaasti, koska hallitukset eivät ole vielä hyväksyneet tai maksaneet sitä. Ukrainan rahoitustarpeet kasvavat Venäjän tehostetun offensiivin, laajempien geopoliittisten kustannusten ja Yhdysvaltain Ukraina-tukeen liittyvän epävarmuuden myötä. EU:n sisällä virkamiehet punnitsevat kahta vaihtoehtoa vajeen kattamiseksi: lisää ulkoista lainanottoa tai jäädytettyjen venäläisten varojen käyttöä, ja he ovat tietoisia siitä, että vuoden 2027 vaalit useissa Euroopan maissa voivat vaikuttaa tulevaan tukeen.