Venäjä palauttaa kolmiosaiset neuvottelut Ukrainan ja Yhdysvaltojen kanssa – huomio kääntyy Natoon
Venäjä on suostunut aloittamaan tekniset kolmiosaiset neuvottelut Yhdysvaltojen ja Ukrainan kanssa Abu Dhabissa marraskuussa. Diplomaattisten lähteiden mukaan Moskova saattaa käyttää uutta kierrosta ja eurooppalaisten osallistumista painottaakseen vaatimuksia Naton läsnolon vähentämisestä Euroopassa. Ensimmäiseltä kierrokselta ei odoteta merkittäviä sopimuksia.
Pääkohdat
- Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat on tarkoitus kutsua teknisiin kolmiosaisiin neuvotteluihin Abu Dhabissa marraskuussa.
- Venäjän ehdotuksissa päivämäärä sijoittui marraskuun ensimmäiseen kymmeneen päivään; toisessa lausunnossa valmiudesta jatkaa marraskuun 4. päivän jälkeen.
- Kyiv ja Washington yrittivät siirtää ensimmäisen kierroksen noin viikkoa aiemmaksi, mutta Moskova ei ollut vahvistanut muutosta lokakuun 25. päivän iltapiin mennessä.
- Yuri Ushakov kutsui ensimmäistä tapaamista kokeilukierrokseksi tai kokeilukäynnistyksesi eikä odottanut siellä merkittävää edistystä.
- Diplomaattisten lähteiden mukaan Moskova haluaa tuoda eurooppalaiset mukaan neuvotteluihin voidakseen vaatia muutoksia Naton laajentumiseen ja sotilaalliseen läsnoloon.
- Mahdollinen Naton läsnolon palauttaminen vuoden 1997 tasolle tarkoittaisi sotilaiden vetämistä Puolasta, Virossa, Latviasta, Liitosta ja Suomesta.
- Ukraina pitää kysymyksiä alueellisista kompromisseista päällikkökysymyksenä ja haluaa siirtää keskustelun laajempaan eurooppalaiseen turvallisuusjärjestelmään.
Miksi tämä on tärkeää
Kolmiosaisen neuvottelumuodon palautuminen avaa uuden kanavan keskustella Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan pitkän tauon jälkeen. Samalla Moskovan ilmoitettu osallistuminen voi toimia välineenä Naton laajentumisen ja Euroopan sotilaallisen läsnolon rajoittamiseksi. Mahdollinen muutos koskisi myös Suomea ja muita Venäjän rajoja naapurimaiden kanssa jakavia jäsenvaltioita. Ensimmäisen kierroksen odotetaan olevan lähinnä koepurje, ja alueellisten kysymysten käsittely voi törmätä Ukrainian ehtoon nostaa ne lippukeskusteluun.
Mitä tapahtui
Venäjä suostui jatkamaan Yhdysvaltojen välittämää kolmiosaiset neuvottelut Yhdysvaltojen ja Ukrainan kanssa. Neuvottelujen paikaksi nimettiin yleensä Abu Dhabi, vaikka jotkut Yhdysvaltojen hallinnon lähteet pitivät myös Sveitsia mahdollisena paikkana. Venäjä ehdotti ensimmäistä kierrosta marraskuun ensimmäiseen kymmeneen päivään, kun taas toisessa tiedotteessa sanottiin, että neuvottelut voivat jatkua marraskuun 4. päivän jälkeen. Kyiv ja Washington yrittivät saada ajan noin viikkoa aiemmaksi, mutta Moskovan vahvistukselle ei ollut vielä tilaa.
Yuri Ushakov sanoi Euroopan osallistumisen olevan tärkeää mahdollisen sopimuksen saavuttamiselle. Diplomaattisten lähteiden mukaan todellinen tavoite on kuitenkin käyttää eurooppalaisten osallistumista Naton laajentumiseen ja läsnoloon liittyvien vaatimusten esiin nostamiseksi. Väitetyn mahdollisuuden mukaan Putin vaatii läsnolon palauttamista vuoden 1997 tasolle, mikä voisi tarkoittaa Naton sotilaiden vetämistä Puolasta, Virossa, Latviasta, Liitosta ja Suomesta.
Sekä Ukraina että Venäjän edustajat odottivat ensimmäiseltä kierrokselta vähän. Zelenskyin mukaan tavoitteena voisi olla valmistella johtajien tapaaminen, jolla käsiteltäisiin sodan lopettamista. Ukrainalaiset toivovat keskustelun siirtämistä Venäjän aluevaatimuksista laajempiin kysymyksiin Ukrainan ja Euroopan tulevasta turvallisuusjärjestelmästä Donbasin jälkeen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen käsittely pitää Venäjän paluuta neuvotteluihin Yhdysvaltain edustajien ja Vladimir Putinin viimeisimpien kontaktien vähimmäisenä onnistumisena. Ensimmäisen tapaamisen yhdeksän kutsutaan todennäköisesti vähäisen onnistumisen askeleksi, ja sovintojen saavuttamiseen arvioidaan tarvittavan useita kierroksia. Ukrainalaiset korostavat myös ehdotusta jäädyttää taistelut nykyiselle linjalle sekä vaatimusta käsitellä aluekysymyksiä vain johtajien tasolla.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälisessä käsittelyssä painopiste on neuvottelujen jatkaminen, Yhdysvaltojen välittäjärooli ja Moskovan ilmoitettu pyrkimys saada Natolta myönnytyksiä. Erityisen paljon huomiota saavat väite läsnolon palauttamisesta vuoden 1997 tasolle sekä sotilaiden mahdollinen vetäminen Puolasta, Virossa, Latviasta, Liitosta ja Suomesta. Taustalla ovat Putinin toistuvat väitteet Naton laajentumisesta sodan juurisyyttä, eurooppalaisten viranomaisten kieltäytyminen perääntymisestä sekä Venäjän lisääntyneet hybridi-iskut ja provokaatiot Ukrainaa tukevia Euroopan maita kohtaan.
Missä uutisointi eroaa
Neuvottelujen paikasta on kaksi näyttöä. Useimmissa käsittelyissä se mainitaan Abu Dhabina, mutta osa Yhdysvaltojen hallinnon lähteistä nimeää myös Sveitsin mahdolliseksi paikaksi. Myös ajankohta on epäselvä: Venäjä ehdotti marraskuun ensimmäistä kymmentä päivää, mutta toisessa lausunnossa mainittiin jatkaminen marraskuun 4. päivän jälkeen. Aluekysymyksissä Kreml myönsi, että kompromisseja voidaan keskustella, kun taas Ukraina nimesi alueet päällikkökysymykseksi.
Tausta
Venäjä oli aiemmin ilmoittanut, ettei nähnyt neuvotteluille mahdollisuutta ennen talven loppua, mutta myöhemmin suostui jatkamaan kolmiosaiset neuvottelut. Vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikaisella kierroksella keskityttiin muun muassa ehdotukseen demilitarisoitusta vyöhykkeestä Donbasissa, jota osapuolet kutsuivat Donnilandiksi. Aiemmat keskustelut eivät johtaneet asearmiin, koska Venäjä vaati Ukrainaa luovuttamaan alueita, joita sen joukot eivät olleet miehittäneet. Tammikuussa 2022 NATO suostui keskustelemaan Moskovan huolenaiheista, mutta hylkäsi vaatimukset vetää joukkoja ja ydinaseita Neuvostoliiton vaikutuspiirin mailta. Suomi liittyi NATOon vuonna 2023.