Witkoff ja Kushner tapasivat Putinin Kremlinissä – kolmen päivän iskutauko Kiovaan ja Moskovaan
Yhdysvaltain erityslähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner matkustivat viikonloppuna Moskovaan ja Kiovaan Donald Trumpin hallinnon ehdotuksen kanssa Venäjän ja Ukrainan sodan lopettamiseksi. He tapasivat Vladimir Putinin Kremlinissä 5. syyskuuta noin kolmen tunnin keskusteluissa, joissa käsiteltiin Ukrainan rauhanomaisen ratkaisun eri muotoja. Samana päivänä Kreml ilmoitti Putinin määränneen, ettei Kiovaan isketä kolmeen päivään. Ukrainalaisen Zelenskyin kanssa käydyn puhelun jälkeen Witkoff ja Kushner suuntasivat 6. syyskuuta Kiovaan – ensimmäistä kertaa nykyisen Trumpin presidenttikauden aikana.
Pääkohdat
- Trump lähetti erityslähettiläät Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin Moskovaan ja Kiovaan viikonloppuna 5.–6. syyskuuta esittelemään ehdotusta sodan lopettamiseksi.
- Witkoff ja Kushner tapasivat Putinin Kremlinissä 5. syyskuuta noin kolmen tunnin keskusteluissa; Venäjän puolelta mukana olivat myös Putinin neuvonantaja Jurhi Ushakov ja erityslähettiläs Kirill Dmitrijev.
- Kreml ilmoitti 5. syyskuuta, että Putin oli määrännyt iskut Kiovaan keskeytettäviksi kolmeksi päiväksi valmistelujen ja neuvottelujen ajaksi Kiovassa.
- Presidentti Zelensky kertoi puhuneensa Witkoffin ja Kushnerin kanssa puhelimessa ja ilmoitti Ukrainan olevan valmis pidättäytymään ilmaiskuista Moskovaan lauantai-illasta maanantaihin, mikäli Venäjä pidättäytyy iskuista Kiovaan.
- 4.–5. syyskuuta yön aikana Venäjä teki Zelenskyin mukaan "näyttöiskut" Kiovan ja Boryspilin lentoasemiin sekä iski drooneilla Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) päämajaan Kiovassa.
- Venäjän joukot jatkoivat iskuja muille Ukrainan alueille 5. syyskuuta ilmoitetusta iskutauosta huolimatta; Kiovan alueella kaksi ihmistä sai surmansa ja 28 kohdetta vaurioitui.
- Witkoff ja Kushner olivat 6. syyskuuta matkalla Kiovaan – ensimmäistä kertaa Ukrainan pääkaupunkiin Trumpin nykyisen presidenttikauden aikana ja ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjän laajamittainen hyökkäys alkoi.
Miksi tämä on tärkeää
Vierailu avaa ensimmäisen suoran viestintäkanavan Trumpin lähettiläiden ja Ukrainan välillä nykyisen presidenttikauden aikana, mikä tasapainottaa aikaisempia matkoja pelkästään Moskovaan. Kolmen päivän vastavuoroinen iskutauko kahden pääkaupungin välillä on symbolinen askel, mutta Venäjän samanaikaiset iskut muualle Ukrainaan ja suurimmat vaatimukset – koko Donbasin siirto, kieltäytyminen NATO- ja EU-jäsenyydestä sekä Ukrainan asevoimien supistaminen – ovat yhä neuvottelupöydällä. Yhdysvaltain valtuuskuntaan kuului Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotteista vastaava virkamies, mikä liittää neuvottelut pakotepolitiikkaan ja pakottaa pohtimaan, millaisia myönnytyksiä kummaltakin puolelta todella vaaditaan.
Mitä tapahtui
5. syyskuuta 2026 Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityslähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner saapuivat Moskovaan Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing C-32A -koneella, joka oli lentänyt Miamista Helsingin kautta. Heitä vastassa Vnukovon lentokentällä oli Putinin erityslähettiläs Kirill Dmitrijev. Ennen Kremlin-tapaamista lähettiläät viettivät 3,5 tuntia työlounaalla Dmitrijevin kanssa. Illalla he matkustivat Kremliin, jossa heille avautui yli kolme tuntia kestänyt tapaaminen presidentti Vladimir Putinin kanssa. Venäjän puolelta neuvotteluihin osallistuivat myös Putinin neuvonantaja Jurhi Ushakov ja Dmitrijev. Witkoff kiitti Putinia kolmen päivän iskutauon järjestämisestä Kiovaan ja Moskovaan amerikkalaisvaltuuskunnan matkan turvaamiseksi ja kutsui keskustelua yhdeksi elämänsä parhaista hetkistä. Putin sanoi, ettei Kiovaan ollut isketty keskiyön jälkeen 5. syyskuuta ja kutsui tilannetta "ei yksinkertaiseksi", mutta kiisti, että Venäjä olisi sopinut Ukrainan kanssa laajemmasta tulitauosta. Samana iltapäivänä Kreml ilmoitti Putinin määränneen, ettei Kiovaan isketä kolmeen päivään. Aiemmin samana päivänä presidentti Volodymyr Zelensky oli puhunut Witkoffin ja Kushnerin kanssa puhelimessa ja ilmoittanut Ukrainan olevan valmis pidättäytymään iskuista Moskovaan lauantaista maanantaihin, jos Venäjä pidättäytyy iskuista Kiovaan. Zelensky yhdisti Kiovan ja Boryspilin lentoasemiin sekä SBU:n päämajaan tehdyt yön aikaiset iskut reaktioksi keskusteluihin amerikkalaisdelegaation mahdollisesta lentomatkasta Ukrainaan. 5. syyskuuta ilmoitetusta iskutauosta huolimatta Venäjä jatkoi iskuja muille Ukrainan alueille; Kiovan alueella kaksi ihmistä sai surmansa Buchan piirissä ja 28 kohdetta vaurioitui. 6. syyskuuta Witkoff ja Kushner olivat määrä saapua Kiovaan tapaamaan Zelenskyä – ensimmäistä kertaa nykyisen Trumpin presidenttikauden aikana. Tämän hetken raportoinnin mukaan Kreml-tapaaminen ei tuottanut läpimurtoa, ja Venäjän lähteet kuvasivat odotuksia Witkoffin ja Kushnerin vierailulle "erittäin alhaisiksi".
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaisessa raportoinnissa korostuu Zelenskyin rooli: hän soitti Witkoffille ja Kushnerille ennen kuin he tapasivat Putinin ja ilmoitti Ukrainan olevan valmis pidättäytymään iskuista Moskovaan lauantai-illasta maanantaihin, mikäli Venäjä pidättäytyy iskuista Kiovaan. Zelensky hyväksyi myös sunnuntain Kiovan diplomaattisen ohjelman. Ukrainalaiset lähteet korostavat Venäjän yöllisiä iskuja Kiovan ja Boryspilin lentoasemiin sekä SBU:n päämajaan – Zelensky kutsui niitä "näyttöiskuiksi" – sekä sitä, että iskut muille Ukrainan alueille jatkuivat ilmoitetusta iskutauosta huolimatta. General Staff totesi, että rintamalinjalla taistelut jatkuvat, koska tulitauko ei voi olla yksipuolinen tai epäsymmetrinen. Ukrainalaiset lähteet pitävät Witkoffin ja Kushnerin aikaisempia pelkkiä Moskovan-matkoja ilman Kiovan-vierailuja kunnianvastaisina ja korostavat, että amerikkalaisten delegaatioon kuului Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotevirkamies ja että Ukrainalle oli asetettu epäsymmetrisiä vaatimuksia, kuten drooni-iskujen keskeyttäminen Moskovaan.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen raportointi nostaa esiin diplomaattisen tanssin: Witkoff ja Kushner matkustivat Moskovaan, tapasivat Putinin Kremlinissä kolme tuntia kestäneissä neuvotteluissa ja suuntasivat sitten Kiovaan – Trump kehysti vierailun rauhanehdotusta kuljettavaksi. Putin kuvasi tilannetta sanoin "ei yksinkertainen", ja Dmitrijev kutsui matkaa "tärkeäksi rauhanomaiseksi vierailuksi". Kreml rinnastaisi kolmen päivän iskutauon myönnytystä vastaan korostiessaan, että sodan "juurisyitä" on poistettava ja Venäjän aluevaatimukset pidetään ennallaan. Bloomberg lainasi Kremliin lähellä olevia lähteitä, joiden mukaan odotukset olivat "erittäin alhaiset", ja CNN arvioi, ettei todennäköistä diplomaattista läpimurtoa ole odotettavissa. Samanaikaisesti Saksa syytti Venäjää drooni-iskuyrityksestä Leipzigin lentoasemalle, mikä laajensi tapahtuman kehyksen Kiovaa ja Moskovaa laajemmaksi.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eivät ole yhtä mieltä siitä, milloin Putinin kolmen päivän iskuja koskeva tauko Kiovaan alkaa: osa viittaa keskiyöhön 5. syyskuuta, osa keskiyöhön 5. ja 6. syyskuun välillä, ja ikkuna kuvataan vaihtelevasti joko 5.–8. syyskuuta tai alkavaksi 6. syyskuuta. Ukrainalaiset tiedotusvälineet ja yleisesikunta kehystivät 5.–8. syyskuun rintamalinjan "hiljaisuuskauden" yksipuoliseksi ukrainalaiseksi aloitteeksi, mutta Zelenskyin kanslia kiisti myöhemmin Suspilnelle, että tällaista käskyä oli annettu. Lisäksi yön 4.–5. syyskuuta uhrimäärät vaihtelevat lähteittäin: yhden version mukaan Dnipropetrovskin alueella kuoli neljä ja haavoittui viisi, toisen version mukaan Buchan piirissä kuoli kaksi ja 28 kohdetta vaurioitui, ja kolmannen mukaan Tshuhuivissa kuoli kolme ihmistä.
Tausta
Witkoff ja Kushner olivat vierailleet Moskovassa useita kertoja aikaisemmin käymättä Kiovassa – Zelensky oli arvostellut tätä julkisesti kunnianvastaiseksi. CIA:n johtaja John Ratcliffe oli käynyt Moskovassa hieman yli viikkoa aiemmin tapaamisessa, jota Trump kuvasi "puoliksi rutiiniksi". Ukraina oli ehdottanut 96 tunnin tulitaukoa 5.–8. syyskuuta, jonka Kreml aluksi vaikutti jättävän huomiotta ennen kuin Putin suostui kolmen päivän, vain pääkaupunkeihin rajoittuvaan iskutaukoon. Ukrainalaiset sotilasjoukot olivat saaneet 5. syyskuuta käskyn noudattaa "hiljaisuusjaksoa" linjakosketuspisteessä, mitä yleisesikunta perusteli sillä, ettei tulitauko voi olla yksipuolinen tai epäsymmetrinen. Venäjä ja Ukraina ovat viime kuukausina lisänneet pitkän matkan ilmaiskuja toisiaan vastaan.