Witkoff tapasi Putinin Pietarissa – Venäjä valmis jatkamaan kolmikantaneuvotteluja marraskuussa
Yhdysvaltain erikoislähettiläs Steve Witkoff tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Konstantinovskin palatsissa Pietarissa 21. lokakuuta. Tapaamisen pääaiheena oli Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Kremlin avustajan mukaan Moskova on "periaatteessa valmis" jatkamaan kolmikantaneuvotteluja Yhdysvaltojen ja Ukrainan kanssa marraskuun toisella kymmenellä. Tapaaminen seurasi Oslossa 20. lokakuuta käytyjä neuvotteluja, joihin osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Witkoff, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb.
Pääkohdat
- Witkoff tapasi Putinin 21. lokakuuta Pietarin Konstantinovskin palatsissa noin kolmen tunnin ajaksi
- Venäjä ilmoitti Kremlin avustajan Juri Ušakovin mukaan olevansa periaatteessa valmis jatkamaan kolmikantaneuvotteluja marraskuun toisella viikolla
- Witkoff kertoi Putinille Oslon neuvottelujen tuottaneen pohjaa aselevulle ja toi mukanaan asiakirjat sodan päättämiseksi
- Putin kiitti Trumpia huomiosta ja ilmoitti vapauttavansa 74-vuotiaan amerikkalaisen Stephen Hubbardin, joka oli tuomittu Venäjällä palkkasoturina
- Oslon neuvotteluissa 20. lokakuuta olivat mukana Zelenskyi, Witkoff, Støre, Stubb sekä EU:n, Naton, Ranskan, Britannian, Saksan ja Puolan edustajia
- Stubb kertoi Oslossa saavutetun "aidosti edistystä" turvatoimissa, energiainfrastruktuurin suojelussa ja osittaisen tulitaukon mahdollisuudessa
- Zelenskyi sanoi olevansa valmis hyväksymään rauhan, joka jäädyttäisi rintaman nykylinjalle, säilyttäisi vähintään 75 prosenttia Ukrainan alueesta ja sisältäisi vahvat turvatakuut
Miksi tämä on tärkeää
Oslon neuvottelujen ja Pietarin tapaamisen yhdistelmä avasi uuden kanavan Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan välisille neuvotteluille. Jos Moskova todella palaa kolmikantapöytään marraskuussa, siitä voi tulla ensimmäinen konkreettinen askel kohti laajempaa rauhanprosessia – tai Venäjä voi käyttää tilannetta hyväkseen neuvottelujen venyttämiseen. Ukrainan kannalta keskeistä on, miten Zelenskyin ehdottama rintaman jäädyttäminen ja turvatakuut yhdistetään Venäjän todellisiin myönnytyksiin.
Mitä tapahtui
Lokakuun 20. päivänä Oslossa järjestettiin laajat neuvottelut, joihin osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Yhdysvaltain erikoislähettiläs Steve Witkoff, Jared Kushner etäyhteydellä, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, Suomen presidentti Alexander Stubb sekä edustajia EU:sta, Natosta, Ranskasta, Britanniasta, Saksasta ja Puolasta. Stubb kertoi tapaamisen jälkeen saavutetun "aito edistys" kahdella raidalla: lyhyen aikavälin suojatoimissa (ilmapuolustus, energiainfrastruktuurin suojaaminen, mahdollinen osittainen tulitauko) sekä laajemmassa rauhanratkaisussa.
Seuraavana päivänä Witkoff matkusti Pietariin, jossa häntä oli Pulkovon lentokentällä vastassa Putinin erikoisedustaja Kirill Dmitrijev. Tämän jälkeen he siirtyivät yhdessä Konstantinovskin palatsiin noin kolme tuntia kestäneeseen tapaamiseen Putinin kanssa. Witkoff kertoi Putinille Oslon neuvottelujen tuloksista ja sanoi olevansa olemassa pohjaa aselevulle. Hän pyysi Putinia harkitsemaan kolmikantaneuvottelujen jatkamista ja luovutti asiakirjat Yhdysvaltojen lähestymistavoista sodan päättämiseksi.
Tapaamisen aluksi Putin kiitti presidentti Donald Trumpia huomiosta Ukraina-kriisin ratkaisemiseen ja ilmoitti amerikkalaisen Stephen Hubbardin – 74-vuotiaan eläkkeellä olevan Michiganin osavaltion opettajan – vapauttamisesta. Hubbard oli ollut Venäjällä vangittuna yli neljä vuotta. Witkoff kiitti Putinia vapautuksesta ja kutsui Putinia "humanistiksi".
Tapaamisen jälkeen Kremlin avustaja Juri Ušakov kertoi Putinin kertoneen Witkoffille, että Moskova on "periaatteessa valmis" jatkamaan kolmikantaneuvotteluja marraskuun toisella kymmenellä. Aiheeksi Ušakov nimesi turvallisuusjärjestelmän rakentamisen Venäjälle ja Ukrainalle konfliktin päättymisen jälkeen. Samalla Ušakov arvioi EU:n ja Ukrainan uusista ehdotuksista, ettei niissä ollut "kovin paljon hyödyllistä". Witkoff ja Trumpin hallinto ovat pitäneet ehdotusta merkittävänä avauksena kohti suoria kolmikantaneuvotteluja ja laajempia monenvälisiä keskusteluja.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen uutisointi on korostanut Zelenskyin valmiutta jäädyttää rintama nykyiselle linjalle ja hyväksyä rauha, joka säilyttää vähintään 75 prosenttia maan alueesta. Zelenskyi on toistuvasti todennut, että tulitauko on Venäjälle asetettava vähimmäisvaatimus ja että vahvat turvatakuut ovat välttämättömiä uuden hyökkäyksen estämiseksi – mainiten erityisesti Naton 5. artiklaa vastaavan mekanismin vaihtoehtona. Zelenskyi on myös edellyttänyt, että mahdollinen sopimus vaatii kansan hyväksynnän kansanäänestyksellä ja parlamentin tuen.
Ukrainalaiset lähteet ovat tuoneet esiin Witkoffin tapaamisen aikana esiin nostetun vaatimuksen, jonka mukaan Ukrainalta toivottiin lakkauttavan iskut Venäjän öljynjalostamoihin. Zelenskyi on vastannut olevansa valmis tähän, jos Moskova tekee vastavuoroisia toimia. Samalla ukrainalainen kommentaattori Volodymyr Fesenko on suhtautunut neuvotteluihin varovaisesti todeten, ettei Kreml osoita merkkejä valmiudesta rakentaviin neuvotteluihin eikä läpimurtoa ole odotettavissa.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen – erityisesti eurooppalainen ja yhdysvaltalainen – uutisointi on keskittynyt siihen, miten Oslossa sovitettu yhteinen ehdotus siirrettiin Moskovaan ja miten se voi avata suoran kolmikantamuodon. EU:n mukaan Ukrainan ja Venäjän on lopulta istuttava samalle neuvottelupöydälle, ja Euroopan on oltava siellä edustettuna. Suomen presidentti Alexander Stubb on kutsunut Oslon tuloksia merkiksi siitä, että rauhanprosessi on palannut oikeille raiteilleen.
Kremlin näkökulma on ollut huomattavasti pidättyväisempi: Ušakov korosti Venäjän ehdollista valmiutta neuvotteluihin, mainitsi mahdolliset laajat Venäjä-Yhdysvalnat-taloushankkeet ja arvioi suoraan, ettei Ukrainan ja EU:n tuoreissa ehdotuksissa ole "kovin paljon hyödyllistä". Trumpin hallinto on vedonnut siihen, että venäläiselle dieselille myönnetyt helpotukset ja muut myönteiset signaalit saisivat Putinin osoittamaan enemmän joustavuutta. Samaan aikaan Trump on julkisesti kyseenalaistanut Zelenskyin halun lopettaa sota ja ehdottanut, ettei Zelenskyin tulisi osallistua neuvotteluihin – mikä on ristiriidassa sekä Zelenskyin että aiemman Kremlin kannan kanssa.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eroavat selvästi siinä, kuinka konkreettisena Oslon edistystä pidetään. Zelenskyin, Witkoffin ja eurooppalaisten johtajien lausunnot korostavat merkittävää työtason yhtenäisyyttä ja tunnistettuja rauhanratkaisun elementtejä, jotka siirrettiin Pietariin esitettäväksi. Kremlin Ušakov sen sijaan kuvasi Ukrainan ja EU:n uusia ehdotuksia sisällöltään niukoiksi. Toinen keskeinen erimielisyys koskee Trumpin ja Zelenskyin linjaa: Trump on todennut, ettei Putinin ja Zelenskyin tarvitse olla samassa huoneessa kolmikantaneuvotteluja varten, kun taas Zelenskyi pitää suoraa johtajien välistä tapaamista parhaana muotona – ja Moskova on aiemmin sanonut tällaisen tapaamisen sopivan vasta neuvottelujen loppuvaiheeseen.
Tausta
Oslon 20. lokakuun tapaaminen oli jatkoa noin kaksi viikkoa aiemmin Miamissa pidetyille Yhdysvaltojen, Ukrainan ja EU:n neuvonantajien välisille neuvotteluille. Sitä edelsivät myös Trumpin ja Putinin 9. lokakuuta julkistamat sopimukset Venäjän dieselpolttoaineen toimituksista Yhdysvaltojen ja maailmanmarkkinoille sekä Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden lieventäminen. Venäjä on aiemmin torjunut Zelenskyi-Putin-Trump-tapaamisen ja todennut sen soveltuvan vasta neuvottelujen loppuvaiheeseen. Samaan aikaan Ukraina on valmistautunut keskusteluihin turvatakuista, alueellisista kysymyksistä ja jälleenrakennuksesta.