IMF ehdottaa Ukrainalle sähkö- ja kaasut tariffien nostamista ja erityisvelvoitteiden asteittaista purkamista
IMF ehdottaa, että Ukraina nostaisi kotitalouksien sähkö- ja kaasut tariffejä ja korvaisi niєistä aiheutuvan taakan kohdennettuna sosiaaliapuna. Samalla erityisvelvoitteet ehdotetaan poistettavaksi kolmessa vaiheessa ja niiden kautta syntyvät kustannukset siirrettäväksi valtion budjettivastuulle.
Pääkohdat
- IMF:n laskelmien mukaan energian tukijärjestelmien ja vastaavien toimenpiteiden fiskaaliset kustannukset olivat 3,7 % BKT:sta vuonna 2024–2026.
- Nykyiset sähköt ja kaasun hinnat kattavat vastaavasti 41 % ja 49 % toimituskustannuksista.
- Erityisvelvoitteet ehdotetaan purettavaksi 20 %:lla ensimmäisenä vuotena, 60 %:lla toisena ja vielä 20 %:lla kolmantena.
- Vaihtoehdossa A sähkön hinnaksi tulisi 9,7 kryvniaa/kilowattitunti ja kaasun hinnaksi 22 kryvniaa kuutiometriä sisältäen ALV:n.
- Vaihtoehdossa B sähkön hinnaksi tulisi 6 kryvniaa/kilowattitunti ja kaasun hinnaksi 17,2 kryvniaa kuutiometriä sisältäen ALV:n.
- Täysi reformi säästäisi IMF:n laskelmien mukaan 3,2 % BKT:sta vaihtoehdossa A ja 1,5 % vaihtoehdossa B.
- IMF suosittelee kohdennettua tukea kotitalouksille, jotka eivät pysty maksamaan energian koko hintaa.
Miksi tämä on tärkeää
Reformi voisi vähentää huomattavaa verorahoitteista energiatukien aiheuttamaa taakkaa ja tehdä sen kustannukset läpinäkyvämmiksi. Toisaalta kotitalouksien sähkö- ja kaasutariffit nousivat merkittävästi, mikä vaikuttaa asumisen kustannuksiin ja kotitalouksien taloudelliseen liikkuvuuteen. IMF наст insists on targeted assistance for households that cannot afford the full cost of energy, which would determine how socially acceptable and fiscally sustainable the tariff adjustment would be.
Mitä tapahtui
IMF:n budjettiosaston asiantuntijat laativat ehdotukset teknisen matkan jälkeen, joka järjestettiin Kiovassa 14.–19. kesäkuuta 2026. Raportissa ehdotetaan kahta skenaariota ja molemmissa erityisvelvoitteet purettaisiin kolmessa vaiheessa: 20 % ensimmäisenä vuotena, 60 % toisena ja vielä 20 % kolmantena. Kotitalouksien tariffien nousua on määrä korvata kohdennetulla sosiaaliavulla.
Vaihtoehto A säilyttää nykyiset markkinatilanteen olosuhteet. Kolmantena vuotena sähkön hinnaksi tulisi 9,7 kryvniaa kilowattitunnilta ja kaasun hinnaksi 22 kryvniaa kuutiometriltä, sisältäen ALV:n. Kokonaisnousu olisi 141 % sähkön ja 104 % kaasun osalta. IMF:n laskelmien mukaan reformi säästäisi 3,2 % BKT:sta.
Vaihtoehto B olettaa paluun vakaampiin punaissotilaista vastaaviin olosuhteisiin keskipitkällä aikavälillä, tehokkaimman toimituksen ja jälleenrakentamiskustannusten huomioimisen. На третій рік реформи sähkön hinnaksi tulisi 6 kryvniaa kilowattitunnilta ja kaasun hinnaksi 17,2 kryvniaa kuutiometriä sisältäen ALV:n. Kokonaisnousu olisi 52 % sähkön ja 60 % kaasun osalta. Säästö vastaisi 1,5 % BKT:sta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainan kannalta reformi koskettaisiin sekä energiamarkkinoiden toimintaa että державного бюджету. Значна частина різниці між тарифами ja фактичними витратами оплачується «Нафтогаз» ja «Енергоатом» власними балансами, що робить державні витрати менш прозорими. Окремі соціальні тарифи наразі не впроваджуються: МВФ вважає, що їх застосування потребує складного контролю розподілу енергії, якого Україна ще не має. Окремий соціальний тариф має також відповідати вимогам Третього та Четвертого енергетичних пакетів ЄС.
Tausta
Erityisvelvoitteet ja регульовані тарифи залишалися в силі Ukraine能耗 протягом кількох років, а Кабінет Міністрів неодноразово продовжував їх строк. Тариф на електроенергію для населення було підвищено на 83 % у травні 2023 року та на 64 % до 4,32 грн за кВт·год у травні 2024 року. У жовтні 2025 року Положення про ПСО було продовжено до 30 квітня 2026 року, а 28 вересня 2026 року уряд продовжив ПСО на газ до 31 березня 2027 року.
У 2024–2026 роках субсидії на електроенергію в межах ПСО становили близько 1,8 % ВВП на рік, субсидії на газ — 1,4 %, субсидії на тепло для побутових споживачів — ще 0,3 %, а субсидії виробникам відновлюваної електроенергії — 0,2 % ВВП. Щорічні втрати ПДВ на газовому ринку становлять близько 0,2 % ВВП, а недоотримання ПДВ та акцизів на ринку електроенергії — 0,1–0,2 % ВВП. Борг теплокомуненерго перед «Нафтогазом» через різницю між тарифами та фактичною вартістю тепла сягнув 1 % ВВП у січні 2026 року.