Suomi harkitsee ukrainalaisia linjastoja Venäjän vastaiselle rajalle
Suomi tutkii mahdollisuutta rakentaa Venäjän rajalle ukrainalaisen mallisia panssariväyliä ja monikerroksisia puolustuslinjoja. Hankkeen toteuttaminen edellyttää arvioita siitä, kestävätkö rakenteet Suomen kylmät ja pohjoiset olosuhteet. Taustalla on Suomen laajamittainen maavoimien uudistus sekä huoli Venäjän jatkuvasta aseistuksesta.
Pääkohdat
- Suomi harkitsee ukrainalaismallisten panssariväylien ja monikerroksisten puolustusrakenteiden sijoittamista Venäjän rajalle.
- Suomen ja Venäjän yhteinen raja on 1 340 kilometriä pitkä eli noin puolet NATOn Venäjän maarajasta.
- Rakenteiden soveltuvuutta arvioidaan Suomen kovien pohjoisten sääolojen ja maaperän kannalta.
- Suomen maavoimien uudistus триватиме до кінця 2030-х років і охоплюватиме оснащення, структуру військ, боєготовність та здатність до тривалих бойових дій.
- Suomi aikoo käyttää maavoimien modernisointiin vähintään saman verran resursseja kuin merivoimien ja ilmavoimien strategisiin ohjelmiin yhteensä.
- Venäjän varastoihin on tullut T-90-tankkeja, BMP-3-taistelupanoautoja ja 2S19-telahaubit.
Miksi tämä on tärkeää
Ehdotus voisi muuttaa merkittävästi Suomen valmisteluita 1 340 kilometrin pituisella Venäjän vastaisella rajalla, joka muodostaa noin puolet NATOn Venäjän maarajasta. Ukrainalainen taustatieto tarjoaa mallin, mutta Suomen on mukautettava se kylmään pohjoiseen ympäristöön. Samanaikaisesti käydään keskustelua osana laajempaa Suomen puolustusvoimien uudistusta ja Venäjän aseistumiseen liittyvää pidättelypolitiikkaa.
Mitä tapahtui
Suomi tutkii ukrainalaisen mallin mukaisia panssariväyliä ja monikerroksisia puolustuslinjoja, joita voitaisiin käyttää Venäjän rajalla. Ukrainalaiset joukot ovat käyttäneet tällaisia rakenteita hidastaakseen hyökkäysvoimia ja rajoittaakseen suurten joukkojen liikettä. Ennen toteutuspäätöstä Suomen on arvioitava, miten rakenteet kestävät kovia talvia, routaa ja pohjoisen ympäristön erityispiirteitä.
Suomen maavoimia järjestetään uudelleen 2030-luvun loppuun mennessä. Uudistus koskee varustusta, joukkorakenteita, taistovalmiutta ja kykyä jatkuviin taisteluihin. Maavoimien modernisointiin on määrä käyttää vähintään yhtä paljon resursseja kuin merivoimien ja ilmavoimien strategisiin ohjelmiin yhteensä. Suomi samalla laajentaa K9-hauditsien määrää, päivittää raskaita reaktiivisia tulijärjestelmiä 500 kilometrin kantavuuteen ja valmistelee BMP-2-taistelupanoautojen vaihtoa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaisessa käsittelyssä painotetaan suoraa siirtymää Ukrainian taistokentän kokemuksesta Suomen rajan puolustukseen. Samalla korostetaan, ettei ukrainalaisia rakenteita voida ottaa sellaisenaan käyttöön: Suomen on arvioitava niiden kestävyys kovemmissa pohjoisissa oloissa. Kontekstissa näkyy myös Venäjän jatkuva sotilaallinen palautuminen.
Tausta
Suomi on ylläpitänyt varapuolustusvelvollisuutta ja alueellisen puolustuksen reservijoukkoja kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjän aloitettua täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan Suomi nosti taistovalmiutta ja koulutti uudelleen 60 000 henkilöä kahden vuoden aikana. Maavoimien uudistuksen on määrä jatkua 2030-luvun loppuun.
Suomi ei usko voivansa estää Venäjän aseistumista. Sen tavoitteena on pikemminkin estää hyökkäys perustelemalla venäläisille sotilasjohtajille, että hyökkäys epäonnistuisi. Suomen johtamislinja залишається стримуванням завдяки готовності, але необхідні масштаби збільшилися. NATOn itäisellä reunalla Suomi katsoo, ettei riitä pelkkä raketten ja droonien torjunta: tarvitaan myös kykyä iskeä vastustajan launcherit ennen niiden käyttöä.