Ramsstein-ryhmäkokous: sotilaat lisätukea Ukrainalle, kiista venäjäisö-hyökkäyksistä
Euroopan ja Yhdysvaltojen 37. Ramstein-muotoisen Ukrainan puolustusryhmän kokous alkoi 17. marraskuuta Brysselissä NATO:n pääkonttorissa. Liittolaiset ilmoittivat uusista tuki paketeista, joista keskittyi ilmatorjuntaan, ohjuksiin, patruunoihin ja drooneihin. Britannia ilmoitti 240 miljoonan punnan ja Saksa 300 miljoonan dollarin suuruisesta panoksesta, kun taas Yhdysvaltain edustaja kyseenalaisti ukrainalaisen syvätiskojen tehokkuutta Venäjän sisämaassa.
Pääkohdat
- 37. Ramstein-muotoinen Ukrainan puolustusryhmän kokous alkoi 17. marraskuuta 2026 Brysselissä NATO:n pääkonttorissa.
- Ukrainan puolustuministeri Yevhen Khara osallistui kokoukseen ensimmäistä kertaa ulkomaanvierailullaan ministerin virassa.
- Britannia myönsi 240 miljoonaa puntaa eli noin 316 miljoonaa dollaria Ukrainian ilmatorjuntaan ennen talvea.
- Britannian paketti sisältää yli 1 000 lyhyen kantaman ohjusta ja laukaisulaitetta sekä on tarkoitettu venäläisten risteilydroonien torгінняan.
- Saksa aikoo myöntää 300 miljoonaa dollaria yhdessä Norjan kanssa PAC-2- ja PAC-3-ohjusten ostamiseen Patriot-järjestelmiin.
- Saksa jatkaa IRIS-T-järjestelmien ja niiden ohjusten toimituksia, toimittaa F-16-taistelukoneiden patruunoita ja drooneja sekä luovuttaa uusia tutkaimia tulevaan Freya-ilmatorjuntajärjestelmään.
- Liittolaiset ovat ohjanneet Ukrainalle yli 10 miljardia dollaria PURL-mekanismin ja ulkomaisten sotilausmyyntien kautta.
Miksi tämä on tärkeää
Uudet pakolit kohdistuvat Ukrainian vahvimpiin kysymyksiin: ilmapuolustukseen pakkautisena talven aikana, ohjusten saatavuuteen sekä F-16-laivuston täydentämiseen. Saksan ja Norjan yhteinen Patriot-ohjusten hankinta sekä Britannian yli 1 000 lyhyen kantaman ohjusuksen ja laukaisulaitteen toimitus laajentavat Euroopan kykyä tukea Ukrainaa. Samaan aikaan Yhdysvaltojen, Britannian ja Saksan eriävät arviot ukrainalaisista syvätiskeistä osoittavat, ettei liittolaisten tuki ole yhtenäistä myös sen suhteen, millaisia aseita ja toimintatapoja Ukrainalle pitäisi tarjota.
Mitä tapahtui
Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteisen Ukrainan puolustusryhmän 37. Ramstein-kokous alkoi 17. marraskuuta Brysselissä. Kokouksen puheilleita johtivat Britannian ja Saksan ministerit, ja seuraavan päivän keskustelua piti jatkua Berliinissä Koaliition haluamien maiden muotoilussa. Osallistujat julistivat lisätukipaketteja, joissa painopiste olivat ilmatorjunta, ohjukset, patruunat ja droonit sekä PURL-ohjelman kautta käytettävät satojen miljoonien eurojen summat. Britannia myönsi 240 miljoonaa puntaa ilmapuolustukseen, Saksa 300 miljoonaa dollaria yhteiseen Patriot-ohjusten hankintaan Norjan kanssa, ja Saksa myös jatkoi IRIS-T-järjestelmien toimituksia sekä lupasi uusia tutkaimia Freya-järjestelmään. Ukrainan delegaation ministeri Yevhen Khara korosti maan puolustuksen keskeisiä tarpeita, ja Volodymyr Zelenskyy sanoi Ukrainan tarvitsevan vielä 40 F-16-hävittäjää. Kanadan ministeri David McGuinty ilmoitti uusista avustuksista ja kannatti PURL-rahastoihin tehtävien lisäsijoitusten kasvattamista. Yhdysvaltojen edustaja Elbridge Colby puolestaan sanoi, ettei Yhdysvaltain malli ole pakottaa Ukrainaa sotaan, jossa sen kädet on sidottu selkään.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet nostivat esiin konkreettiset puolustustarpeet: F-16-hävittäjät, Patriot-, NASAMS- ja IRIS-T-järjestelmien ohjukset, ilmatorjuntajärjestelmien jatkuvat toimitukset ja patruunat. Ukrainalaisen delegaation mukaan ilmoitetut panokset vahvistavat ilmapuolustusta, ja maan oma käsitys on, ettei liittolaisten tukea saata vähentää ennen ja talven aikana. Esille tuotiin myös sotilaan hyökkäyksen Kertšin siltaa kohti 17. marraskuuta, jossa käytettiin muun muassa Palianytsia- ja Neptun-ohjuksia, Ruta- ja FP-5-drooneja sekä Flamingo-ohjusta.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Saksalaisessa käsittelyssä korostettiin eri maiden ilmoittamien summien ja yhteishankintojen määrää, ilmatorjunnan painopisteitä sekä varoitusta Venäjän ilma-iskujen voimistumisesta. Yhdysvaltalainen näkökulma keskittyi rintaman puolustamiseen, keskikantan iskuihin venäläistä logistiikkaa vastaan ja huoliin, että siviili-infrastruktuuriin kohdistuneet iskut ovat lisänneet eskalaatiorisuutta. Britannian linja puolusti syvätiskejä keinona Venäjän sotakoneiston heikentämiseksi. NATOn pääsihteeri Mark Rutte korosti, ettei tukea pidä lopettaa talven jälkeen, ja kehotti Euroopan maita jakamaan rahoituskuormaa tasaisemmin.
Missä uutisointi eroaa
Saksan ja Britannian virkamiehet arvioivat, että ukrainalaiset syvätiskot Venäjän sisämaassa heikensivät Venäjän sotakoneistoa, säästivät aikaa ja säästivät ihmishenkiä. Yhdysvaltojen varapuolustusministeri Elbridge Colby oli toisella linjalla: hänen mukaan tällaiset iskut eivät lähentäneet sodan loppua eikä pidurdaneet Venäjän etenemistä, ja ne ovat todennäköisesti lisänneet Venäjän väestön päätöksenteon sekä Kremlinin eskalaatiohalukkuutta. Colby myönsi kuitenkin, että Venäjän sotakoneiston kohteisiin kohdistuvat iskut voivat hidastaa venäläisten joukkojen etenemistä.
Tausta
Ukrainan puolustusryhmä kokoaa 57 maata, ja sen toimintaa johtavat yhteisesti Britannia ja Saksa. PURL-mekanismilla eurooppalaiset kumppanit rahoittavat amerikkalaisen aseiston hankintoja Ukrainalle, kun taas JUMPSTART-mekanismiä käytetään osallistumiseen Patriot-ohjusten hankintoihin. Німеччина participates in the format through PURL for the fifth time. Päivitetty tieto tulee marraskuulta, joka on jo viides täysimittaisen venäläisen invaasion talvi.