NATO
-
Trump Newsmax-haastattelussa: Zelensky ei ole oikea henkilö neuvottelukumppaniksi – vaatii Ukrainalta vaaleja ja iskujen lopettamista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 15. lokakuuta Newsmaxille, ettei hän ole suuri Zelensky-fani ja että Zelensky ei ole oikea henkilö, jonka kanssa Yhdysvaltojen tulisi neuvotella. Hän sanoi Zelenskyä olevan helpompi käsitellä Putinia vaikeampaa, vaati Ukrainaa järjestämään vaalit ja kehotti lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, joita hän kutsui häpeällisiksi. Trump sanoi uskovansa, että sopimus saadaan lopulta aikaan, mutta ei Zelensky johdolla, ja syytti sodan alkamisesta Barack Obamaa. Zelensky vastasi Brysselissä 16. lokakuuta, että hänen on helpompi keskustella Trumpin kuin Putinin kanssa ja että Ukraina on valmis vaaleihin, jos Venäjä suostuu 60 päivän kattavaan tulitaukoon.
-
Ukrainan ulkoministeri vahvisti uudet apupaketit vähintään viidestä maasta
Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha kertoi Ukrinformille, että Ukraina on saanut vahvistuksen uusista apupaketeista vähintään viideltä maalta. Paketit koskevat energiaa, humanitaarista apua ja puolustusta. Samalla pääministeri Serhiy Koretsky tapasi Sakan liittokanslerin Friedrich Merzin, Britannia ilmoitti 17 miljoonan punnan rahoituksesta Tšernobylin suojakammioon, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä tapaamassa useita eurooppalaisia johtajia.
-
Yhdysvaltain hallinnon määräys rajoitti Starshield-satelliittipalvelua Ukrainan armeijalle – Trump kiistää osuutensa
SpaceX rajoitti yöllä 13.–14. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta Starshield-päätelaitteiden nopeutta Ukrainan asevoimien käytössä, mikä katkaisi yhteydet yli 160 km/h nopeuksissa kesken suuren venäläisen ilmaiskun. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset lähteet kuvaavat rajoitusta poliittisena päätöksenä, joka haittasi droonien toimintaa, mukaan lukien Shahed-lennokkien torjuntaa. Trump ja Musk kiistävät kumpikin antaneensa määräystä, kun taas Reutersin ja The Telegraphin lähteet osoittavat Valkoista taloa ja/tai Muskia.
-
EU-johtajat varoittavat Trumpin suunnanmuutoksesta – Ukraina painostuksessa
EU:n huippukokouksessa Brysselissä eurooppalaiset johtajat ovat ilmaisseet huolensa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimista, joiden he katsovat vievän Washingtonia lähemmäs Moskovaa ja etäännyttävän sitä Ukrainasta. Trump on vaatinut Ukrainaa lopettamaan iskut Venälään öljynjalostamoihin, kyseenalaistanut presidentti Volodymyr Zelenskyyn legitimiteetin ja käytännössä mitätöinyt vuosia kestäneet energiapakkotteet. Zelenskyy on sanonut tulleensa petetyksi ja kritisoinut Trumpia julkisesti, ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen totesi Brysselissä, että länsiliittouma on nyt heikommassa asemassa kuin muutama päivä sitten.
-
Trumpin ja Putinin dieselsopimus sai Babisin tuomitsemaan sen "kämmenäksi" Euroopalle – Zelenskyi Brysselin EU-huippukokouksessa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui 16. lokakuuta 2026 Brysselin EU-huippukokoukseen, jossa Tšekin pääministeri Andrej Babiš tuomitsi Donald Trumpin ja Vladimir Putinin dieselpolttoainesopimuksen "kämmenäksi" Euroopalle ja vaati Eurooppaa reagoimaan aktiivisemmin. Zelenskyi kertoi toimittajille, ettei Venäjän diktaattori halua todellisia rauhanneuvotteluja. Samalla taustalla Trump kutsui Zelenskyiä Newsmax-haastattelussa "vääräksi henkilöksi" neuvotteluihin ja Trumpin rooli on The Atlantic -lehden mukaan siirtynyt välittäjästä Venäjän kanssa sopimisen osapuoleksi.
-
Генштаб ЗСУ: 260 бойових зіткнень за добу, найбільше — на Покровському напрямку
Генеральний штаб Збройних сил України повідомив про 260 бойових зіткнень на фронті за минулу добу. Найбільше боїв — 35 — зафіксовано на Покровському напрямку. Російські війська завдали одного ракетного удару, 85 авіаударів (скинуто 278 керованих авіабомб), застосували 8 224 дрони-камікадзе та здійснили 2 625 обстрілів, 15 з яких — із РСЗВ. Сили оборони уразили район скупчення живої сили противника та пусковий майданчик БпЛА.
-
USA ehdotti EU-maille venäläisten varojen osittaista vapauttamista – eurooppalaiset tyrmäsivät ehdotuksen
Yhdysvallat esitti eurooppalaisille liittolaisilleen, että osa vuonna 2022 jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista vapautettaisiin ja siirrettäisiin Washingtonin hallinnon valvomaan rakenteeseen tarkoituksena elvyttää rauhanneuvottelut. Erikoislähettiläs Steve Witkoff ja Jared Kushner esittelivät ehdotuksen Miamissa pidetyssä tapaamisessa, johon osallistui edustajia Yhdysvalloista, Ukrainasta, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, EU:sta ja Natosta. Eurooppalaiset neuvottelijat torjuivat ehdotuksen ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz julisti, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät jäädytettyinä Euroopassa ja että eurooppalaisten on itse päätettävä niiden kohtalosta.
-
Zelensky: Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi Financial Times -lehdelle, että Ukraina lopettaa Yhdysvaltain pyytämän kolmen päivän tauon ja jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin. Hän sanoi Venäjän jatkaneen hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin tauon aikana, Yhdysvaltain uhkailleen tiedustelutiedon jakamisen ja Starlink-yhteyksien rajoittamisella sekä Yhdysvaltain varoittamatta jättäneen ballististen ohjusiskujen tulemisesta Kiovaan öinä 12.–13. lokakuuta. Asiasta kerrottiin 15. lokakuuta julkaistussa haastattelussa.
-
Venäjä rakentanut kuudessa viikossa suuren tukikohdan reaktiivisten lennokkien laukaisuun lähellä Ukrainan rajaa
Reutersin satelliittikuvien mukaan Venäjä on lähes saanut valmiiksi suuren uuden tukikohdan reaktiivisten iskulennokkien laukaisuun Rostovin alueella noin 3,5 kilometrin päässä Millerovon lentotukikohdasta. Elokuun lopussa tyhjänä olleelle paikalle on noussut noin 0,9 neliökilometrin laajuinen, kahdeksan laukaisualustan kokonaisuus. DroneSec-yrityksen perustajan Mike Monnikin mukaan kohde on tarkoitettu Geran-4- ja Geran-5-mallien laukaisuun, ja Venäjän reaktiivisten lennokkien käyttö Ukrainaa vastaan on kasvanut noin kuusinkertaiseksi kesän aikana.
-
EU etsii lisärahoitusta Ukrainalle IMF:n ja G7-kokouksissa – 45 miljardin euron lupaus ei riitä vuodeksi 2027
EU etsii IMF:n ja G7-rahoitusministerikokousten yhteydessä lisärahoitusta Ukrainalle Norjalta, Sveitsiltä, Kanadalta, Japanilta ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta. EU on jo luvannut Ukrainalle 45 miljardia euroa vuodeksi 2027, mutta se ei kata maan arvioituja tarpeita. EU:n tavoitteena on kattaa noin kaksi kolmasosaa Ukrainan rahoitustarpeista ja jakaa loppu muille kumppaneille.
-
Belarusilaisryhmä: Venäjä rakentaa suojattua sotilaskommunikaatioverkkoa Valko-Venäjän halki kohti Naton ja Ukrainan rajoja
Belarusilainen maanpakoryhmä BELPOL ja Valko-Venäjän rautatiealan työntekijöiden salainen yhdistys esittelivät Varsovassa 48-sivuisen raportin, jonka mukaan Venäjä rakentaa Valko-Venäjän alueelle suojattua sotilasteknistä kommunikaatioverkkoa. Verkko ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Puolan, Liettuan, Latvian ja Ukrainan rajoille, ja sen ainoa komentokeskus sijaitsee Venäjällä.
-
Ranskan ulkoministeri: kaksi kolmasosaa Ukrainan tiedustelutiedoista tulee Euroopasta
Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi France Inter -radiokanavalla 15. lokakuuta, että kaksi kolmasosaa Ukrainan saamista tiedustelutiedoista tulee nykyään Euroopan maista, myös Ranskasta. Hän sanoi Euroopan jo pitkään kantaneen päävastuun Ukrainan tukemisesta ja kohdistaneen suurimman paineen Venäjään. Barrot myös arvosteli Kremlin ja sosiaalisen median bottien pyrkimyksiä murtaa ukrainalaisten ja eurooppalaisten päättäväisyyttä.
-
Venäjä iski yöllä 14.–15. lokakuuta Ukrainaan kahdella Kh-59-ohjuksella ja 580 droonilla – Ukrainan ilmatorjunta pudotti 536
Venäjä käynnisti yöllä 14.–15. lokakuuta yhden sodan suurimmista drone- ja ohjusiskuistaan Ukrainaan: kaksi Mustalta mereltä ammuttua Kh-59-ohjusta ja 580 iskudroonia, joista Ukrainan ilmatorjunta pudotti tai häiritsi 536. Iskut osuivat 31 kohteeseen, rommia putosi 11 paikassa, ja aamupäivällä 15. lokakuuta hyökkäys oli yhä käynnissä. Presidentti Zelenskyi kertoi Venäjän ampuneen vuorokaudessa yli 850 Shahed-droonia ja syytti Venäjää tarkoituksellisesta eskalaatiosta.
-
Venäjän yöllinen yhdistelmäisku Ukrainaan: 39 ballistista ohjusta ja 128 droonia, sähköt poikki 600 000 ihmiseltä
Venäjä teki 13.–14. lokakuuta yön aikana laajan yhdistelmäiskun Ukrainaan käyttäen 39 ballistista ohjusta ja 128 iskudroonia. Iskut kohdistuivat Kiovaan, Kiovan alueeseen ja Harkovaan, ja niissä vaurioitui energiainfrastruktuuria muun muassa Kiovan kolmella yhdistetyssä lämpö- ja voimalaitoksella (TEC), joista TEC-4 sai osuman. Ainakin 600 000 ihmistä jäi ilman sähköä, ja Kiovassa kuoli kolme ja loukkaantui yli 20 ihmistä. Iskun taustalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muutamaa päivää aiemmin ilmoittama niin sanottu "energiaceasefire".
-
SpaceX rajoitti Starshield-terminaalien nopeutta Ukrainan joukoille – tehtäviä keskeytyi
SpaceX asensi yöllä 13.–14. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta nopeusrajoituksen Starshield-terminaaleihin, joita Ukrainan puolustusvoimat käyttävät. Käyttäjäksi tiedetään aktivistien, muun muassa Serhi Sternenkon ja presidentin neuvonantaja Serhi "Flash" Beskrestnovin mukaan erityisesti sotilaspaketti Starshield, jossa aiemmin ei ollut datanopeusrajoja. Muun muassa 7. maahanlaskujoukkojen sotilaskunta kertoi droonitehtävien peruuntumisesta Huliaipolen suunnalla. Presidentti Zelensky kutsui rajoitusta "suureksi virheeksi" ja vaati Muskia palauttamaan järjestelmän.
-
NATO ja Ukraina esittelivät Vilnassa kaksi yhteisesti kehitettyä tekoälyä – toinen ennakoi droonihyötöntymistä, toinen suunnittelee tulenkäyttöä
NATO–Ukraina yhteinen analyysi-, koulutus- ja koulutuskeskus (JATEC) esitteli Vilnassa kolmipäiväisessä seminaarissa kaksi tekoälymallia, jotka Naton Allied Command Transformation (ACT) ja Ukrainan asevoimat ovat kehittäneet yhdessä. "Model No. 13" ennakoi vihollisen droonien käyttöä lähellä kontaktiviivaa ja on valmis liitettäväksi Ukrainan asevoimien tilannekuvajärjestelmiin. "Model No. 32" testaa automaattista tulenkäytön suunnittelua; sen prototyyppi on annettu ukrainalaisille käyttäjille testaukseen ja validointiin.
-
Turkki neuvottelee Ukrainan ja Venäjän kanssa osittaisesta tulitauosta Mustallemerelle
Turkin NATO-edustaja Basat Öztürk kertoi Brysselissä pidetyssä Turkin ja EU:n yrityshuippukokouksessa, että Turkki työskentelee sekä Ukrainan että Venäjän kanssa saadakseen aikaan väliaikaisen osittaisen tulitauon Mustallemerellä suojellakseen siviilirahtialuksia. Öztürk varoitti, että iskut aluksiin voisivat aiheuttaa kriisejä energian, elintarvikkeiden ja lannoitteiden toimituksissa. Asiasta kertoivat ukrainalaiset lähteet.
-
Bulgarian presidentinvaalien ensimmäinen kierros 25. lokakuuta – valta keskittyy Radeville
Bulgaria järjestää presidentinvaalit, joiden ensimmäinen kierros on 25. lokakuuta. Väliaikaisena presidenttinä toimiva Iliana Yotova, joka on pääministeri Rumen Radevin entinen varapresidentti, haastaa entisen Ukrainaa tukeneen pääministerin Andrey Gyurovin. Kyselyt ennustavat Yotovan voittoa, mikä todennäköisesti vahvistaisi Radevin otetta vallasta.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
Petraeus Varsovassa: Ukrainan sota on tulevaisuuden sodankäynnin laboratorio – NATO tarvitsee perusteellisen uudistuksen
Entinen CIA:n johtaja, kenraali (evp.) David Petraeus sanoi Varsovan turvallisuusfoorumissa, että Ukrainan sodan keskeinen oppi on, että NATO-maiden on toteutettava kiireelliset ja perustavanlaatuiset institutionaaliset sotilasuudistukset. Hänen mukaansa muutoksen on ulotuttava kalustohankintoja pidemmälle käsittämään doktriini, koulutus, hankinta, henkilöstöpolitiikka ja infrastruktuuri. Petraeus kuvaili Ukrainaa tulevaisuuden sodankäynnin laboratorioksi ja ennusti siirtymää kohti autonomisia järjestelmiä ja tekoälyn roolin kasvua.