NATO
-
EU ei ole valinnut edustajaa neuvotteluihin Putinin kanssa
EU:n hallitukset ja diplomaatit eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, kuka edustaisi unionia mahdollisissa neuvotteluissa Vladimir Putinin kanssa. Keskustelua käytiin muun muassa presidentti Alexander Stubbista, Euroopan neuvoston puheenjohtajasta António Costasta, komission puheenjohtajasta Ursula von der Leyenistä ja ulkoasiainvaltion edustajasta Kaja Kallasesta.
-
Lockheed Martin harkitsee Ukrainalle räätälöityä F-16-versiota
Lockheed Martin harkitsee Ukrainan tarpeisiin mukautetun F-16:n valmistamista muun muassa suuremalla toimintamatkalla, AESA-radalla ja eurooppalaisten aseiden ширрем integraatiolla. Hankkeesta ei ole alettu neuvotteluita eikä kustannuksia, lentojen määrää tai aikataulua ole ilmoitettu. Kaikki Ukrainalle tarkoitetut erilliset muutokset vaatisivat Yhdysvaltain hyväksynnän.
-
Yhdysvallat eivät antaneet käskyjä Starshieldin rajoittamiseen, kiitos kiistä jatkuu
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi 20. lokakuutta, ettei Yhdysvallat antaneet käskyjä Starshield-satelliittiviestinnän rajoittamiseen Ukrainalle. Starlink voi hänen mielestään tehdä päätökset palveluehtojen mukaisesti. Kysymys siitä, kuka todella käynnisti rajoituksen, jää riidanalaiseksi, vaikka tiedossa on, että se vaikeutti sotilaallista logistiikkaa ja rajoitti droonien käyttöä.
-
Witkoff tapasi Putinin Pietarissa – Moskova valmis jatkamaan kolmikantaneuvotteluja marraskuussa
Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi 21. lokakuuta Venäjän presidentin Vladimir Putinin Pietarin Konstantinovan palatsissa noin kolmen tunnin keskustelussa. Tapaaminen oli jatkoa Oslossa 20. lokakuuta käydyille neuvotteluille, joihin osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Witkoff kertoi, että keskusteluja sodan lopettamisesta jatketaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan kolmikantaneuvotteluissa teknisellä tasolla, ja Putin ilmoitti olevansa periaatteessa valmis palaamaan neuvotteluihin marraskuun toisella kymmenluvulla.
-
Ukrainan tiedot: 269 taistelua, Venäjän tappiot noin 1,57 miljoonaa
Ukrainan General Staffin mukaan edellisen päivän aikana käytiin 269 taistelua. Venäjän sotilaiden päivittäiset tappiot arvioitiin 1 820 henkilöön ja kokonaismenetyksiksi noin 1 570 540 henkilöön koko täysmittaisen hyökkäyksen alusta. Taisteluiden painopiste olivat Kostiantynivkan, Pokrovskin ja Huliaipolen suunnat.
-
Zelenskyi tapasi Norjan kaikkien puolueiden johdon Oslossa – keskustelussa puolustusbudjetin tuki ja lapset
Presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Oslossa ja tapasi Stortingin puhemiehen Masud Gharakhanin sekä kaikkien Norjan poliittisten puolueiden johtajat. Keskusteluissa käsiteltiin Ukrainalle annettavaa taloudellista apua ja puolustusbudjetin vajeen kattamista sekä Venäjän väitetysti sieppaamien ukrainalaislasten palauttamista. Zelenskyi kutsui Norjaa yhdeksi Ukrainalle eniten apua antaneista maista.
-
Slovakia ja Venäjä aloittavat taas hallitustenvaihokomitean neuvottelut Moskovassa
Slovakian ja Venäjän talous-, tiede- ja teknologia-asioiden hallitustenvaihtokomissio kokoontuu 26. lokakuuta Moskovassa ensimmäistä kertaa vuoden 2022 jälkeen. Energia ja strategisten resurssien toimitukset ovat keskeisiä aiheita, ja Slovakian mukaan keskustelussa ovat erityisesti kaasutoimitukset sekä öljyn toimitusten jatkaminen.
-
Oslo-kokous: Zelensky ja Witkoff neuvottelivat, seuraavaksi Washington lähettää viestin Moskovaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasi 20. lokakuuta Oslossa Yhdysvaltain erikoislähettilään Steve Witkoffin, johon liittyivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Trumpin vävy Jared Kushner osallistui etänä flunssan vuoksi. Kokouksessa käsiteltiin Ukrainan turvatakuita, aluekysymyksiä, pakotteita ja jälleenrakennusta, ja Witkoffin oli määrä matkustaa Pietariin tapaamaan Vladimir Putinia viemään Oslossa laadittu asiakirja eri turvatakuuvaihtoehdoista.
-
Yhdysvaltain varapresidentti Vance: Ukraina ei liity NATOon ja lopettaa iskut Venäjän energialaitoksiin
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance sanoi 2WAY TONIGHT -haastattelussa, ettei Ukraina hänen mielestään liity NATOon. Hän vaati Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän energia- ja dieseltuotantolaitoksiin ja väitti niiden nostavan amerikkalaisia energiakustannuksia, vaikka samalla korosti maiden välistä yhteistyötä ja ilmoitti, ettei Yhdysvalloilla ole Ukrainaan virallista liittoa.
-
Ukrainan tiedotus: Venäjän tappiot nousivatvat noin 1,57 miljoonaan
Ukrainan kenraaliesikunta ilmoitti, että suomalaisen aineiston mukaan venäläiset ovat menettäneet vuoden 2026 lokakuun 20. mennessä noin 1 568 720 ihmistä koko täysmittakaistaisen invaasion aikana. Viimeisen vuorokauden aikana kaatui 1 560 venäläistä, ja tappioita aiheutui myös useissa ase- ja ajoneuvoluokissa.
-
Kallas esitteli EU:n kolme vastaussuuntaa Venäjän hyökkäyksiin Mustallamerellä
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas puhui 20. lokakuuta Strasbourgin Euroopan parlamentin täysistuntokeskustelussa ja esitteli kolme EU:n vastaussuuntaa Venäjän eskalaatioon Mustallamerellä: ukrainalaisen maatalousviennin tukeminen, merellisen turvallisuuden vahvistaminen sekä kansainvälisen diplomaattisen painostuksen lisääminen Venäjää kohtaan. Kallas kertoi, että Ukrainan vientitulot ovat heikentyneet noin 60 miljoonalla eurolla päivässä Venäjän tehostettua hyökkäyksiä vientireittejä vastaan heinäkuun puolivälistä lähtien.
-
Kallas: Yhdysvallat on yrittänyt pakottaa Ukrainan antautumaan 1,5 vuoden ajan
EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi 20. lokakuuta Strasbourgissa Euroopan parlamentin täysistuntokeskustelussa, että yhdysvaltalaiset neuvottelijat ovat noin puolentoista vuoden ajan yrittäneet työntää Ukrainaa antautumaan Venäjän ehdoilla. Hänen mukaansa Ukraina ei ole antautunut Euroopan tuen ansiosta, ja Euroopan on jatkettava sekä Ukrainan tukemista että osallistumistaan rauhanneuvotteluihin.
-
Zelensky ja Rubio keskustelivat puhelimissa torjuntaohjuksista, varhaisvaroituksista ja Starlink-palveluista
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kävivät 20. lokakuuta puhelinkeskustelun, jossa käsiteltiin kolmea aihetta: Venäjän ballistisia ohjuksia vastaan tarvittavia torjuntaohjuksia, varhaista varoitusta Venäjän ohjusiskuilta sekä Starlink- ja Starshield-palvelujen tilannetta ja tarvetta niiden palauttamiseen. Zelensky kuvasi keskustelua rakentavaksi ja sisällöltään merkitykselliseksi. Rubio sanoi, ettei Yhdysvaltain politiikka Ukrainaa kohtaan ole muuttunut ja että tiedustelutietojen jakaminen jatkuu. Osapuolet sopivat olevansa yhteydessä uudelleen lähipäivinä.
-
Yhdysvaltain puolustusministeriö viivästyttää Patriot-ohjusten toimituksia Ukrainalle, Zelensky syyttää poliittisesta painostuksesta
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ei ole hyväksynyt merkittävän, liittolaisten jo maksaman Patriot-torjuntaohjuserän toimittamista Ukrainalle. Presidentti Zelensky on julkisesti syyttänyt Washingtonia elintärkeiden ilmapuolustustarvikkeiden poliittisesta viivyttelystä ja varoittanut tilanteen vaikutuksista Ukrainian kykyyn torjua Venäjän lähes päivittäisiä ballististen ohjusten iskuja.
-
Ukrainalaisjoukot menettivät Starlink-yhteyksiä – Zelensky puhui "suunnitellusta erikoisoperaatiosta"
Ukrainan puolustusjoukot havaitsivat 14. lokakuuta drooniensa Starlink-yhteyksien häiriöitä, jotka osuivat samaan aikaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkausten kanssa keskeyttää tiedustelutietojen jakaminen. Presidentti Zelensky kuvasi 17. lokakuuta Brysselissä häiriötä "suunnitelluksi erikoisoperaatioksi" ja sanoi yhteyksien palautuneen vasta osittain. Trump ja Elon Musk kiistivät osallisuutensa yhteyksien rajoittamiseen.
-
Ukrainan yleisesikunta: Venäjän päivittäiset tappiot 2 090 sotilasta, lisäksi Neptune-ohjuksilla osuma kuuteen Su-34M-pommittajaan
Ukrainan asevoimien yleisesikunta raportoi 18. lokakuuta 2026 aamupäivän tiedotteessaan Venäjän menettäneen edellisen vuorokauden aikana 2 090 sotilasta. Kumulatiiviset Venäjän henkilöstötappiot helmikuusta 2022 alkaen yltävät noin 1 565 060:een. Lisäksi Ukrainan merivoimat iski Neptune-rannikko-ohjusjärjestelmällä kuuteen Su-34M-pommittajaan Borisoglebskin lentotukikohdassa Voronežin alueella Venäjällä.
-
Puola tutkii epäiltyä ilmatilan loukkausta Lublinin eteläpuolella – rikos ilmoittamatta
Puolan asevoimien operatiivinen esikunta kertoi, että tuntematon kohde on saattanut loukata Puolan ilmatilaa yötä vasten sunnuntaita. Etsintäoperaatio käynnistettiin Lublinin eteläpuolella, mutta ilmatilan loukkausta ei vahvistettu. Aamulla Puolan turvallisuuskeskus lähestyi alueen asukkaita varoituksella Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan – varoitus peruttiin noin 20 minuutissa.
-
SpaceX rajoitti Starshield-päätteiden nopeutta Ukrainassa – kuka määräsi?
SpaceX asesti 14. lokakuuta yöllä yksipuolisesti nopeusrajan Ukrainaan toimitettuihin Starshield-sotilaspäätteisiin. Rajoitus estää droonien sieppaamisen Venäjän reaktiivisia Shahed-drooneja vastaan. Ukraina testasi järjestelmää EU-maissa yli 180 km/h -nopeudessa ilman rajoitusta, ja presidentti Zelenskyi kutsuu rajoitusta "suunnitelluksi operaatioksi". Musk, Trump ja Valkoinen talo kiistävät määränneensä rajoitusta; Reuters kertoo käskyn tulleen Valkoisesta talosta.
-
"Tahtova koalitio" harjoittelee marraskuussa Puolassa joukkojen lähettämistä Ukrainaan mahdollisen tulitauon varalta
Britannian, Ranskan, Saksan ja Puolan asevoimien on määrä järjestää marraskuussa Puolassa sotaharjoitukset, joissa harjoitellaan eurooppalaisten joukkojen sijoittamista Ukraanaan siinä tapauksessa, että Venäjän kanssa syntyy tulitauko tai rauhansopimus. Asiasta kertoi Britannian puolustusministeri Wes Streeting ensimmäisen tapaamisensa jälkeen Yhdysvaltain puolustusministerin Pete Hegsethin kanssa Pentagonilla 15. lokakuuta.
-
Trump keskeytti Graham-lain mukaiset Venäjä-pakotteet – kiista Zelenskyin kanssa syvenee
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 16. lokakuuta asetuksen, joka keskeyttää niin kutsutun Graham-lain mukaiset Venäjää vastaan suunnatut pakotteet ja tullit juuri ennen niiden voimaantuloa. Päätöstä edelsi 9. lokakuuta Trumpin ja Putinin puhelu, jossa sovittiin venäläisen dieselin tuonnista Yhdysvaltoihin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti NBC:n haastattelussa, että jos Yhdysvallat asettuu Venäjän puolelle, Ukraina ei selviä sodasta. Trumpia arvosteltiin asiasta molemmissa puolueissa, ja kongressin molemmat kamarit ovat tauolla marraskuun välivaalien takia.