Rosneft
Rosneft on Venäjän suurin öljy-yhtiö ja yksi maailman suurimmista pörssilistatuista öljy-yhtiöistä. Se perustettiin vuonna 1993 Venäjän hallituksen asetuksella entisen polttoaine- ja energiaministeriön omaisuuden pohjalta, ja se toimii vertikaalisesti integroituna yhtiönä, joka harjoittaa öljyn ja kaasun etsintää, tuotantoa, jalostusta ja markkinointia. Sen pääkonttori sijaitsee Moskovassa, ja Venäjän valtio hallitsee sitä valtion omistaman Rosneftegaz-yhtiön kautta. Igor Setšin on toiminut yhtiön pitkäaikaisena toimitusjohtajana.
-
Rosneft asettaa polttoaineen myyntirajat kaikille huoltoasemilleen Venäjällä
Rosneft on asettanut polttoaineen myyntirajat kaikille huoltoasemilleen kaikissa Venäjän alueille. Yhdessätoista venäläisessä alueella on syntynyt polttoainepula Ukrainian öljynjalostamoihin kohdistuneiden iskujen jälkeen. Kaupunkialueilla bensiinin ostoraja on yleensä 30 litraa ja maanteillä 50 litraa, ja kanisterissa myyminen on kielletty.
-
Ukrainalaiset droonit iskivät Venäjän Saratovin öljynjalostamoa, Orjolin Protek-tehdas syttyi tuleen
Yöllä 7. marraskuutta ukrainalaiset droonit iskivät Venäjän Saratoviin, jossa syttyi tulipalo Saratovin öljynjalostamossa. Samana yönä Orjolin Protek-tehtaalla alkoi palo rakettien osuman jälkeen, ja Rostovin Donilla syttyi läheisellä Almaz-tehtaalla 8 000 neliömetrinen öljy- ja muovivarasto.
-
Zelenskyi: Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostusteollisuutta vastaan
Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 6. marraskuuta, että Ukraina jatkaa operaatiota Venäjän öljynjalostusteollisuutta vastaan vastauksena Venäjän iskuihin Ukrainalle. Hän kertoi sotilaiden tiedottelun jälkeen, että uudet syvien iskujen kohteet on määritetty ja Ukraina valmistautuu mahdolliseen uuteen Venäjajan hyökkäykseen.
-
Droonit iskivät Ryazanin öljynjalostamon Venäjällä ja aiheuttivat tulipalon
Droonit iskivät Ryazanin öljynjalostamoa yöllä 5. marraskuuta, ja laitoksella syttyi palo. ASTRA-analyytikot vahvistivat tulipalon sijainneeksi öljynjalostamon, mutta väitteet läheisen Wildberries-logistiikkakeskuksen tuhoutumisesta jäivät varmistamatta.
-
Droottihyökkäys vahingoitti Jarooslavlin öljynjalostamoa Venäjällä
Drootit hyökkäsivät yöllä 3. marraskuuta Venäjän Jarooslavlissa sijaitsevaan Slavneft-JANOS-öljynjalostamoon. Hyökkäyksen jälkeen laitoksella syttyi laaja palo, infrastruktuuri vahingoittui ja kaksi työntekijää sai haavoja.
-
Ukrainalaiset droonit iskivät Novokuibyshevskin öljynjalostamon Venäjällä
Ukrainalaiset droonit iskivät Novokuibyshevskin öljynjalostamoa Venäjän Samaran alueella 30. lokakuulinä yöllä. Fire Point ilmoitti, että kohteessa käytettiin yhtiön omia FP-1-drooneja; tulipaloja nähtiin vähintään 11 paikassa, ja yksi vahingoittuneista asennuksista oli dieselpoltoaineen hydrokäsittelyyksikkö. Vahinkojen laajuus ei ole vieli selvillä.
-
Ukrainan droonit iskivät Pietariin ja Leningradin alueelle – öljyterminaali palossa, VK:n datakeskus vaurioitui
Ukrainalaiset droonit tekivät 18. lokakuuta yöllä laajan iskun Pietariin ja Leningradin alueelle. Iskut osuivat muun muassa Pietarin öljyterminaaliin, Ruchyin polttoainevarastoon, sosiaalinen verkosto VKontakten datakeskukseen sekä Kabelny-fairwayn riippusiltaan. Tulipaloja, sähkökatkoksia ja viranomaisten raportoimia loukkaantumisia seurasi. Hyökkäyksen mittakaavaa kuvaa Venäjän puolustusministeriön ilmoitus 1 015 droonin väitetyistä torjuntoista yön aikana.
-
USA:n valtiovarainministeriö jatkoi Lukoil-lupia huhtikuuhun 2027 asti
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö jatkoi yleislupia, jotka sallivat tietyn toiminnan pakotetun venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin kanssa 24. huhtikuuta 2027 asti. Päätös koskee Lukoilin ulkomaisia huoltoasemia ja nimettyjä bulgarialaisia yhtiöitä, ja se tehtiin noin viikko sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti diiselikaupasta Venäjän kanssa.
-
Schröder juhli Putinin 74-vuotissyntymäpäiviä Moskovassa – Saksan liittokansleri tyrmisty
Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder vietti Vladimir Putinin 74-vuotissyntymäpäiviä tämän luona Venäjällä 7. lokakuuta. Kremlin mukaan Putin sai tiedon Schröderin saapumisesta median kautta ja kutsui hänet kotiinsa. Saksan nykyinen liittokansleri Friedrich Merz tuomitsi tapaamisen syvästi järkyttävänä ja ”täysin moraalittomana”. Useat Saksan ja EU:n poliitikot yhtyivät arvosteluun, mutta osa SPD:n piiristä puolusti Schröderiä.
-
Etelä-Korean satamista viety yli 176 000 tonnia polttoainetta Venäjälle – mukana kolme pakotelistalla olevaa tankkeria
The Guardianin selvitys paljasti, että heinä- ja elokuussa seitsemän tankkeria – joista kolme on Britannian ja EU:n pakotelistalla – lastasi Etelä-Korean satamissa yli 176 000 tonnia pääasiassa dieselpolttoainetta ja toimitti sen Venäjän Kaukoidän satamiin. Elokuussa Etelä-Korea oli noin 31 prosentin osuudellaan Venäjän toiseksi suurin meriteitse tuotavan polttoaineen toimittaja heti Intian jälkeen. Ukrainan ulkoministeriö vahvisti tiedon diplomaattikanavissa, minkä jälkeen Etelä-Korean presidentinhallinto kiisti väitteet ja vaati Ukrainaa pidättäytymään lausunnoista, jotka voivat vahingoittaa Korean kansainvälistä luotettavuutta.
-
Yhdysvaltain ja Venäjän Ukraina-neuvottelut laajenivat öljykauppaan: monen miljardin dollarin Lukoil-sopimus
Yhdysvaltain Trump-hallinnon ja Venäjän väliset neuvottelut Ukrainan sodan lopettamisesta ovat laajentuneet käsittämään monen miljardin dollarin sopimuksen venäläisen energiayhtiö Lukoilin kansainvälisistä öljyvaroista. Sopimus vaatii sekä Yhdysvaltain hallinnon että Kremlin hyväksynnän. Venäjän presidentti Vladimir Putin nosti sopimuksen esiin 5. syyskuuta Kremlissä järjestetyssä tapaamisessa Yhdysvaltain neuvottelijoiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa.
-
Trump allekirjoitti Venäjä-pakotteet kodifioivan lain – Ukraina painostaa täytäntöönpanoa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut ns. "helvetillisen pakotelain", jonka alun perin pani alulle senaattori Lindsey Graham ja jonka molemmat kongressin kamarit hyväksyivät. Laki kodifioi Yhdysvaltain nykyiset Venäjä-pakotteet ja kiristää niitä muun muassa jopa 500 prosentin tariffilla venäläisille tuotteille ja jopa 100 prosentin tariffille kolmansien maiden tuotteille. Ukraina on jo toimittanut Washingtonille konkreettiset ehdotukset täytäntöönpanoa varten ja pyrkii yhdessä kongressin kanssa varmistamaan, että hallinto ei viivyttele lain soveltamista.
-
Ukrainan droonit iskivät kahteen öljynjalostamoon ja asetehtaisiin Venäjällä yöllä 25. syyskuuta
Ukrainan droonit iskivät yöllä 24.–25. syyskuuta useisiin Venäjän teollisuuskohteisiin. Permissä osuma tuli Lukoil-Permnefteorgsintezin jalostamolle, jonka kapasiteetti on noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa ja jossa syttyi tulipalo. Rostovin alueella Novoshah’tinskin jalostamo vaurioitui ja keskeytti toimintansa. Uljanovskissa iskun kohteena oli Almaz-Antey-konserniin kuuluva Iskra-mikroelektroniikkatehdas, ja Voronežissa Voronežsintezkaoutšuk-kumitehdas. Ukrainan yleisesikunta ja presidentti Zelenskyi vahvistivat iskut. Iskut osuivat samanaikaisesti meneillään oleviin keskusteluihin energiahyökkäysten keskeyttämisestä osana mahdollista osittaista tulitaukua.
-
Ukrainan droonit iskivät öljynjalostamolle Samaran alueella – Rosneftin laitos paloi
Ukrainan puolustusvoimat iskivät 22. syyskuuta yöllä droneilla Kuibyševin öljynjalostamolle Samaran alueella Venäjällä. Iskussa syttyi suurpalo laitoksen alueella. Ukrainan yleisesikunta ja droonijoukkojen esikunta vahvistivat iskun, joka osui samaan aikaan myös Ufan Bašneft-UNPZ-jalostamolle. Samaran alueen kuvernööri kertoi, että ilmatorjunta ampui alas "kymmeniä droneja", mutta ei maininnut jalostamopaloa.
-
Ukrainalainen drooni-isku pysäytti Jaroslavlin öljynjalostamon – 40 % kapasiteetista pois käytöstä
Ukrainalaiset droonit iskivät torstaina 17. syyskuuta Venäjän Jaroslavlin öljynjalostamoon (YANOS) ja vaurioittivat sen ensimmäisen käsittelyn yksikköä AVT-3, minkä vuoksi laitos keskeytti raakaöljyn jalostuksen. Reuters kertoi keskeytyksestä neljään alan lähteeseen vedoten. YANOS on Venäjän kuudenneksi suurin jalostamo, ja se on Rosneftin ja Gazprom Neftin yhteisessä omistuksessa.
-
Ukraina iski Rostovin sotilaskentälle ja Jaroslavlin öljynjalostamolle – Zelenskyi vahvisti iskut
Ukrainan joukot iskivät 17. syyskuuta yöllä Venäjällä Rostovin sotilaskentälle ja Jaroslavlin Slavneft-JANOS-öljynjalostamolle. Presidentti Zelenskyin mukaan Rostovin kentällä tuhottiin yksi An-12, kaksi An-26 -kuljetuskonetta ja kolme helikopteria. Jaroslavlin isku toteutettiin SBU:n, SBS:n, HUR:n ja SZR:n yhteisoperaationa. Kummankaan puolen paikallisviranomaiset eivät ilmoittaneet uhreista.
-
Ukrainalaiset droonit iskivät Saratoviin – liekkejä öljynjalostamolla ja Ozonin logistiikkakeskuksessa
Ukrainalaiset droonit iskivät yöllä 10.–11. syyskuuta Venäjän Saratoviin. Osuman saivat Rosneftin Saratovin öljynjalostamo ja vuonna 2024 avattu Ozonin logistiikkakeskus, joissa molemmissa syttyi tulipalo. Saratovin kuvernööri Roman Busargin kertoi aamuyöllä drooniuhasta alueella. Ozon vahvisti osuman ja sanoi, ettei loukkaantuneita ole. Yhtiö keskeytti väliaikaisesti tilausten vastaanottamisen Saratovissa ja alueella. Ukrainalainen Fire Point ilmoitti iskeneensä Ozonin keskukseen omilla FP-1-drooneillaan.
-
Ukrainan droonit iskivät Rjazanin öljynjalostamoon ja Rostovin lentokentälle 6. syyskuuta
Ukrainian puolustusvoimat toteuttivat yöllä 6. syyskuuta 2026 laajan drooni-iskun Venäjän Rjazanin ja Rostovin alueille. Iskut kohdistuivat Rjazanin öljynjalostamoon, Rostov-na-Donun lentokentälle sekä ilmatorjuntakohteisiin. Rjazanin jalostamolle syttyi tulipalo, ja Venäjän viranomaiset vahvistivat alueellisen droonihyökkäyksen mutta eivät nimenneet öljynjalostamoa kohteeksi.
-
Ukrainan droonit iskivät Sotšissa öisin – ilmapuolustus, öljyvarasto ja lentokenttä kärsivät vahinkoja
Ukrainan droonit iskivät varhain 4. syyskuuta 2026 Venäjän Krasnodarin aluepiiriin lähelle Sotšia. Iskut kohdistuivat Siiriuksen taajaman lähellä sijaitsevaan Venäjän S-300/S-400-ilmapuolustusdivisioonaan sekä Adlerin kaupunginosan öljyvarastoon, joissa syttyi tulipaloja. Paikalliset asukkaat kertoivat useista räjähdyksistä ja korkeasta lieskapatsaasta, joka näkyi kilometrien päähän. Viranomaiset ilmoittivat, ettei uhreja ole, mutta varastopalo aiheutti polttoainepulaa ja rajoituksia Sotšin lentoasemalle.