Julkaistu: · Päivitetty:

Etelä-Korean satamista viety yli 176 000 tonnia polttoainetta Venäjälle – mukana kolme pakotelistalla olevaa tankkeria

The Guardianin selvitys paljasti, että heinä- ja elokuussa seitsemän tankkeria – joista kolme on Britannian ja EU:n pakotelistalla – lastasi Etelä-Korean satamissa yli 176 000 tonnia pääasiassa dieselpolttoainetta ja toimitti sen Venäjän Kaukoidän satamiin. Elokuussa Etelä-Korea oli noin 31 prosentin osuudellaan Venäjän toiseksi suurin meriteitse tuotavan polttoaineen toimittaja heti Intian jälkeen. Ukrainan ulkoministeriö vahvisti tiedon diplomaattikanavissa, minkä jälkeen Etelä-Korean presidentinhallinto kiisti väitteet ja vaati Ukrainaa pidättäytymään lausunnoista, jotka voivat vahingoittaa Korean kansainvälistä luotettavuutta.

Pääkohdat

  • Heinä–elokuussa seitsemän tankkeria lastasi Etelä-Korean satamissa yli 176 000 tonnia pääasiassa dieselpolttoainetta ja teki 14 matkaa Venäjän Kaukoidän satamiin.
  • Kolme seitsemästä tankkerista on Britannian ja EU:n pakotelistalla; suurin niistä oli Layla, joka kuljetti yhteensä 57 000 tonnia dieselpolttoainetta Vladivostokiin 19. heinäkuuta ja 10. elokuuta.
  • Pakotelistalla oleva Astoria (Venäjän lipun alla, myös Australian pakotelistalla) lastasi 1. elokuuta Ulsanissa lähes 11 000 tonnia polttoainetta, ilmoitti määränpääkseen Japanin ja suuntasi Vladivostokiin.
  • Pakotelistalla oleva Chongchon vastaanotti elokuun alussa noin 26 000 tonnia polttoainetta lastinsiirrolla Celeste I -tankkerista Yeosun ankkuripaikalla ja jatkoi Vladivostokiin ilmoitettuaan määränpääkseen Singaporen.
  • Elokuussa Venäjä toi meritse yli 368 000 tonnia öljytuotteita – seitsenkertolliukuisen määrän heinäkuuhun verrattuna ja suurimman kuukausittaisen volyymin sitten täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen; Etelä-Korea kattoi tästä noin 31 prosenttia eli noin 112 000 tonnia.
  • Kplerin mukaan polttoaineen ostajia olivat muun muassa Rosneft ( Britannian, Yhdysvaltojen, EU:n ja Australian pakotelistalla) ja NNK-ryhmä, jonka omistaja Eduard Hudainatov ja tytäryhtiö NNK-Oil ovat Britannian pakotelistalla.
  • Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Heorhiy Tykhyi vahvisti, että Etelä-Korea on suljetuissa diplomaattikanavissa tunnustanut pakotelistalla olevien tankkereiden käytön polttoainetoimituksissa Venäjälle, mutta Etelä-Korean presidentinhallinto kiisti väitteet 7. lokakuuta.

Miksi tämä on tärkeää

Etelä-Korean satamista on tullut merkittävä polttoaineen lähde Venäjälle – elokuussa maa kattoi noin 31 prosenttia Venäjän meriteitse tuomasta polttoaineesta, toiseksi suurimpana Intian jälkeen. Kolme seitsemästä mukana olleesta tankkerista oli Britannian ja EU:n pakotelistalla, mikä nostaa esiin kysymyksen siitä, miten pakotetut alukset pystyvät lastaamaan rahtia G7-maan satamissa. Toimitukset osuvat samaan aikaan Venäjän öljynjalostuskapasiteetin romahtamisen kanssa, jota ukrainalaiset tiedustelulähteet yhdistävät ukrainalaisiin droonuiskuihin Venäjän jalostamoja vastaan. Kiova vahvisti havainnon julkisesti ulkoministeriön kautta, mikä nostaa diplomaattisen paineen Seoulin suuntaan, samalla kun Etelä-Korean hallinto kiisti väitteet ja vaati Ukrainaa pidättäytymään lausunnoista, jotka voisivat vahingoittaa Korean kansainvälistä luottamusta.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Kaikki kahdeksan toimitettua lähdettä ovat ukrainalaisia, ja ne kaikki esittävät Etelä-Korean polttoainetoimitukset vahvistettuna tosiasiana: Guardianin luvut, tiedot pakotelistalla olevista tankkereista ja elokuun tuontiosuus muodostavat jokaisen uutisen ytimen. Ukrainan lähteet nostavat esiin Kiovan viralliset äänet – ulkoministeriön tiedottajan Heorhiy Tykhyn, pakotepolitiikan valtuutetun Vladyslav Vlasjukin ja puolustusministeriön pääesikunnan tiedustelupääosaston – jotka kehystävät kaupan pakotteiden kiertämisenä ja Venäjän apuna sen oman jalostuskapasiteetin menetyksen korvaamisessa ukrainalaisten iskujen jälkeen. Useat ukrainalaiset otsikot ilmoittavat suoraan, että Ukraina on "virallisesti vahvistanut" Etelä-Korean polttoainetoimitukset Venäjälle, ja monet niistä käsittelevät myös Seulin vastaväitteitä sekä rinnakkaista kiistaa pohjoiskorealaisten sotavankien siirrosta esittäen Kiovan kannan, ettei salassapitosopimusta ollut.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainvälistä kehystä ei ole erikseen esitetty saatavilla olevissa lähteissä.

Missä uutisointi eroaa

Ukraina, The Guardian ja länsianalyytikot vahvistavat Etelä-Korean satamien käytön polttoainetoimituksissa Venäjälle, mukaan lukien pakotelistalla olevat tankkerit, kun taas Etelä-Korean presidentinhallinto kiistää väitteet ja vetoaa elokuun 2025 ja elokuun 2026 väliseen kauppatilastoon, jonka mukaan dieselpolttoaineen, bensiinin tai lentopolttoaineen vientiä Venäjälle ei ole kirjattu. Erillinen kiista koskee kahta Pohjois-Korean sotavankia: Etelä-Korea sanoo Ukrainan rikkoneen sovittua salassapitojärjestelyä ja väittää Kiovan itse vaatineen luottamuksellisuutta, kun taas Ukrainan presidentinkanslia kiistää tiedotusvälineiden välittämänä, että mitään tällaista sopimusta olisi ollut. Useimmissa raporteissa heinä-elokuun lastausmääräksi ilmoitetaan yli 176 000 tonnia, mutta yksi artikkeli antaa samalta ajanjaksolta määräksi "yli 150 000 tonnia".

Tausta

Etelä-Korea on ollut Ukrainan tukija – se lupasi vuonna 2023 yhteensä 2,3 miljardia dollaria, enimmäkseen lainoina, ja on toimittanut humanitaarista apua sekä ei-tappavaa kalustoa, kuten kypäriä, suojaliivejä ja miinanraivausajoneuvoja – mutta kieltäytyy toimittamasta tappavia aseita. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Venäjän jalostamojen läpimeno laski kesäkuussa alimmalle tasolleen yli 20 vuoteen ja dieseltuotanto putosi lähes 30 prosenttia vuositasolla, minkä Ukrainan tiedustelu yhdistää ukrainalaisiin droonuiskuihin. Elokuussa Venäjä toi meritse yli 368 000 tonnia öljytuotteita – yli seitsenkertaisesti heinäkuuhun verrattuna ja suurimman kuukausittaisen määrän sitten täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen. Polttoainekauppa pakotelistalla olevien tankkereiden kautta ei vaikuta rikkovan Etelä-Korean lakia, sillä Seulin omat Venäjä-pakotteet keskittyvät teollisuuslaitteiden, elektroniikan ja ajoneuvojen vientivalvontaan eivätkä polttoaineeseen.