Kiista Ukrainan ja Etelä-Korean välillä Pohjois-Korean sotavankien luovutuksesta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti YK:n yleiskokouksessa 23. syyskuuta, että Ukraina oli siirtänyt kaksi Pohjois-Korean sotavankia Etelä-Korealle. Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung syytti seuraavana päivänä Ukrainaa luottamuksellisuussopimuksen rikkomisesta ja uhkasi "lisätoimilla", jos maanantaja ei pyydä anteeksi. Ukraina kiistää sopimuksen olemassaolon ja kuvailee tapausta diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi.
Pääkohdat
- 23.9. Zelenskyi kertoi YK:n yleiskokouksessa kahden Pohjois-Korean sotavangin siirrosta Etelä-Korealle
- Kaksi sotavankia oli kaapattu Venäjän Kurskin alueelta; heillä ei ole vakavia terveysongelmia
- 24.9. Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung syytti Ukrainaa luottamuksellisuussopimuksen rikkomisesta
- Ukrainan presidentinkanslia kiistää luottamuksellisuussopimuksen olemassaolon
- 28.9. Etelä-Korea kutsui Ukrainan asiainhoitajan Andrii Jeshkinin ulkoministeriöön ja vaati virallista selitystä ja anteeksipyyntöä
- 1.10. Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kutsui tilannetta "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi"
- 2.10. Lee Jae-myung uhkasi X-viestissään "lisätoimilla", jos Ukraina ei tunnusta tosiasioita ja pyydä anteeksi julkisesti
Mitä tapahtui
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen puheenvuorossaan, että Ukraina oli hiljattain luovuttanut kaksi Venäjän Kurskin alueelta kaapattua Pohjois-Korean sotavankia Etelä-Korealle. Kummatkin sotilaat olivat ilmoittaneet haluavansa asettua Etelä-Koreaan ja heidän tilastollisella terveydentilallaan ei ollut vakavia ongelmia. Seuraavana päivänä Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung syytti Ukrainaa luottamuksellisuussopimuksen rikkomisesta. Ukrainan presidentinkanslia kiisti sopimuksen olemassaolon kokonaan, ja 25. syyskuuta presidentin viestintäneuvonantaja Dmytro Lytvyn vahvisti Facebook-viestillä, ettei salaussopimusta ollut. Etelä-Korean kansallinen tiedustelupalvelu (NIS) kertoi parlamentin valiokunnalle, että Ukraina oli itse ensimmäisenä pyytänyt luovutuksen pitämistä salassa mahdollisten tulevien vankienvaihtoneuvottelujen vuoksi, ja että molemmat osapuolet olivat sopineet salassapidosta eri kanavien kautta. Korkea eteläkorealainen presidentinhallinnon virkamies kertoi Korea JoongAng Daily -lehdelle, että Ukraina oli ilmoittanut Soulille etukäteen diplomaattikanavien kautta Zelenskyin aikovan mainita kaksi Pohjois-Korean sotavankia puheessaan huolimattaen aiemmasta sopimuksesta ja pyysi Soulelta ymmärrystä. Etelä-Korean presidentinkanslia totesi, että Ukrainan kieltäytyminen tunnustamasta sopimusta "vakavasti nakertaa kesäistä keskinäistä luottamusta" ja vahingoittaa maiden välisiä ystävällisiä suhteita. Etelä-Korean ulkoministeriö kutsui 28. syyskuuta Ukrainan asiainhoitajan Andrii Jeshkinin luokseen; ensimmäinen varaministeri Park Yoon-joo välitti Soulin kannan ja vaati Kyiviltä virallista selitystä ja anteeksipyyntöä. Lee Jae-myung uhkasi 2. lokakuuta X-viestillä "lisätoimilla", jos Ukraina ei tunnusta tosiasioita ja pyydä anteeksi julkisesti; hän ei kuitenkaan täsmentänyt, millaisia toimia hänellä oli mielessä. Korean yhdistymisen tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Cho Han-bum arvioi, että lisätoimet kohdistuisivat todennäköisimmin humanitaariseen, taloudelliseen ja jälleenrakennusapuun, jota Etelä-Korea jo antaa Ukrainalle. Lee ilmaisi myös "syvän myötätunnon" siitä, mitä hän kutsui ukrainalaisiksi lausumiksi Pohjois- ja Etelä-Korean välisestä väistämättömästä sotilaallisesta yhteenotosta, ja rinnasti ne Korean niemimaan sodan lietsomiseen. Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha sanoi 1. lokakuuta olevansa päivittäin suorassa yhteydessä Etelä-Korean ulkoministeriin Cho Hyuniin ja kutsui tilannetta diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi, joka on ratkaistavissa. Ukrainian suurlähettiläs Valeriy Tšalyi kirjoitti, että tilanne paljastaa syvemmän ongelman – kommunikaation heikkenemisen Ukrainan ulkopoliittisessa järjestelmässä.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Eteläkorealaiset ja niitä siteineen on myös muut kansainväliset lähteet (kuten ABC News ja Der Spiegel) kehystävät tilannetta Soulin näkökulmasta korostaen, että Zelenskyin paljastus rikkoi yhdessä sovittua sopimusta. Näissä lähteissä korostuu Etelä-Korean kansallisen tiedustelupalvelun arvio, jonka mukaan Zelenskyin paljastuksen tarkoituksena oli todennäköisesti herättää Etelä-Korean etjän yleisön tukea aseellustojen ja muun uutisen toimittamiselle Ukrainalle. Soulin edustajat ovat tuoneet esiin huolen sotavankien ja heidän Pohjois-Koreassa olevien perheidensä turvallisuudesta sekä pelon, että paljastus voisi vaikeuttaa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välisiä uudelleen käynnistettäviä neuvotteluja. Kansainvälinen raportointi korostaa myös Lee Jae-myungin uhkausta määrittelemättömistä "lisätoimista" ja hänen ilmaisemaansa "syvää myötätuntoa" ukrainalaisista lausumista, joita hän piti Korean niemimaan sodan lietsomisena.
Missä uutisointi eroaa
Kiistan keskeisin erimielisyys koskee sitä, oliko luottamuksellisuussopimusta ylipäätään olemassa. Etelä-Korea väittää, että sopimus oli ja että Ukraina itse oli ensimmäisenä pyytänyt luovutuksen pitämistä salassa mahdollisten tulevien vankienvaihtojen suojaamiseksi. Etelä-Korean NIS:n mukaan molemmat osapuolet sopivat salassapidosta eri kanavien kautta neuvottelujen alusta lähtien, vaikka tiedustelupalvelu ei tiennyt, oliko tällaista sopimusta olemassa johtajatasolla. Ukraina kiistää jyrkästi, että mitään salaussopimusta olisi koskaan ollut. Toinen erimielisyys koskee sitä, ilmoittiko Ukraina Soulille etukäteen diplomaattikanavaisin kautta, että hän aiem todistavansa kaksi Pohjois-Korean sotavankia YK-puheessaan. Etelä-Korean presidentinhallinnon korkea virkamies sanoi Korea JoongAng Dailylle, että Ukraina oli ilmoittanut tästä etukäteen ja pyytänyt ymmärrystä huolimattaen aiemmasta sopimuksesta. Ukrainan kanta (joka kiistää sopimuksen olemassaolon) viittaa siihen, ettei paljastus ollut etukäteen hyväksytty. Kolmas erimielisyys koskee sitä, onko Ukraina ilmaissut katumusta. Etelä-Korean NIS kertoi lainsäätäjäristeille, ettei Ukraina ollut esittänyt anteeksipyyntöä tai katumuksen ilmaisua millään virallisella tai epävirallisella kanavalla. Ukrainalaiset edustajat sen sijaan puhuvat julkisesti diplomaattisesta väärinkäsityksestä ja sanovat haluavansa ratkaista tilanteen ja rakentaa suhteita uudelleen, mutta eivät ole esittäneet muodollista anteeksipyyntöä. Neljäs erimielisyys koskee Lee Jae-myungin uhkaamien "lisätoimien" kohdetta. Korean yhdistymisen tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Cho Han-bum arvioi niiden todennäköisesti kohdistuvan humanitaariseen, taloudelliseen ja jälleenrakennusapuun; Lee itseä ei ole täsmentänyt korostettua.
Tausta
Kaksi Pohjois-Korean sotavankia kaapattiin Venäjän Kurskin raja-alueella taisteluissa, yhden lähteen mukaan tammikuussa 2025. Sotilaat saapuivat Etelä-Koreaan syyskuun puolivälissä ja he ilmaisivat halunsa asettua sinne jo Ukrainassa ollessaan. Etelä-Korea on antanut humanitämänää ja taloudellista apua Ukrainalle Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisesta lähtien vuonna 2022, mutta on pidättäytynyt aseiden toimittamisesta noudattaen periaatettaan olla toimittamatta aseita aktiivisesti sodassa oleville maille. Heinäkuussa Soulin sitoutui Nato-huippukokouksen yhteydessä 100 miljoonaan dollariin lisää ei-tappavaa turvaa Ukrainalle. Etelä-Korean kansallinen tiedustelupalvelu arvioi, että noin 9 000 Pohjois-Korean sotilasta on ollut mukana tähystystoiminnassa Venäjän Kurskin alueella. Pohjois-Korea ei ole kommentoinnut siirtoluja julkisesti, mutta on aiemmin kutsunut merkittäviä loikkareita Etelä-Korean sieppaamiksi tai houkuttelemiksi.