Etelä-Korean presidentti uhkasi Ukrainaa "lisätoimilla" kahden pohjoiskorealaisen sotavangin paljastuksen vuoksi
Etelä-Korean presidentti Lee Jae Myung uhkasi 2. lokakuuta X-julkaisussa "lisätoimilla", ellei Ukraina pyydä julkisesti anteeksi sitä, että presidentti Volodymyr Zelenskyi paljasti Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirron Etelä-Koreaan. Ukrainalaiset kiistävät, että maiden välillä olisi ollut salassapitosopimusta, ja ulkoministeri Andrii Sybiha kuvasi tilannetta "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi".
Pääkohdat
- Etelä-Korean presidentti Lee Jae Myung vaati 2. lokakuuta julkisesti anteeksipyyntöä ja uhkasi "lisätoimilla"
- Lee syytti Kiovaa "yrityksestä provosoida sota Korean niemimaalle"
- Zelenskyi kertoi kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirrosta Etelä-Koreaan YK:n yleiskokouksessa 23. syyskuuta
- Etelä-Korea sanoo, että Ukraina itse pyysi siirron pitämistä salassa – Kiova kiistää tämän
- Ukrainan ulkoministeri Sybiha luonnehti kiistaa "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi"
- Kaksi sotavankia oli otettu kiinni taisteltuaan Venäjän rinnalla Ukrainan sodassa
Miksi tämä on tärkeää
Kiista synnyttää julkisen riidan Etelä-Korean – Ukrainalle tärkeän sympatisoivan kumppanin – ja Kiovan välille sodan herkässä vaiheessa. Se koskee Ukrainassa kaapattujen pohjoiskorealaisten sotilaiden kohtelua ja sitoo Venäjän–Ukrainan sodan suoraan Korean niemimaan turvallisuuteen. Etelä-Korea on pitkään noudattanut politiikkaa, joka kieltää tappavien aseiden toimittamisen aktiivisessa sodassa oleville maille, joten selkkauksen taustat saattavat vaikuttaa tulevaan Soulin ja Kiovan yhteistyöhön. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan tosiasioiden vääristelystä, mikä vaikeuttaa diplomaattista liennyttämistä.
Mitä tapahtui
Etelä-Korean presidentti Lee Jae Myung ilmoitti 2. lokakuuta X-julkaisussa, että jos Ukraina ei pyydä julkisesti anteeksi kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirron paljastamista, Seoul ryhtyy määrittelemättömiin "lisätoimiin". Hän syytti Kiovaa "yrityksestä provosoida sota Korean niemimaalle" ja sanoi asian koskevan "Korean kansan ja kansakunnan arvokkuutta". Zelenskyi oli paljastanut siirron YK:n yleiskokouksessa 23. syyskuuta. Soulin mukaan Ukraina oli itse pyytänyt pitämään siirron salassa muun muassa pohjoiskorealaisten perheiden suojelemiseksi ja välttääkseen ukrainalaisen kritiikin siitä, että Kiova menetti mahdollisuuden vaihtaa sotilaat ukrainalaisiin sotavankeihin. Kiova kiistää, mitään tällaista sopimusta ei ollut. Ulkoministeri Sybiha luonnehti tilannetta 1. lokakuuta "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi" ja sanoi Ukrainan työskentelevän ratkaisun löytämiseksi. Kaksi pohjoiskorealaista sotilasta oli kaapattu sen jälkeen, kun he olivat taistelleet Venäjän joukkojen rinnalla Ukrainan sodassa, ja he olivat kertoneet paikalliselle medialle haluavansa Etelä-Koreaan.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet asettavat etusijalle ulkoministeri Sybihan kehyksen tilanteesta "diplomaattisena väärinkäsityksenä" ja hänen vakuutuksensa, että Kiova työskentelee sen ratkaisemiseksi, sekä presidentinkanslian kiistämisen salassapitosopimuksesta. Useat ukrainalaiset julkaisut taustoittavat asiaa kattavammin: sotilaiden ilmoittama halu päästä Etelä-Koreaan, Venäjän rinnalle lähetettyjen pohjoiskorealaisten konteksti ja Soulin tappavia aseita koskeva kieltopolitiikka. Zelenskyin YK-paljastus ja Kiovan näkemys sotavankien vaihtoeduista pidetään näkyvillä.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Ei-ukrainalaiset tiedotusvälineet korostavat Lee Jae Myungin uhkausta "lisätoimista", hänen väitettään, että Kiova "yrittää provosoida sotaa Korean niemimaalle", sekä hänen kehystään, jonka mukaan asia koskee "Korean kansan ja kansakunnan arvokkuutta". Kansainvälinen raportointi antaa runsaasti tilaa kiistanalaiselle salassapitosopimukselle ja siteeraa Soulin versiota pitkään: Ukraina pyysi salassapitoa muun muassa suojellakseen sotilaiden perheitä ja välttääkseen kritiikin menetetystä sotavankien vaihtomahdollisuudesta. Lisäksi kansainväliset jutut korostavat Soulin kotimaista poliittista painetta oppositiosta, joka syyttää Leetä siirron peittelystä Pjongjangaan mielistelyn vuoksi, ja toteavat, että uhattu "lisätoimi" on edelleen määrittelemätön.
Missä uutisointi eroaa
Keskeinen kiista koskee sitä, oliko Ukrainan ja Etelä-Korean välillä olemassa sopimus kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirron salassapidosta. Etelä-Korea väittää, että sopimus oli olemassa ja että Ukraina itse pyysi salaamista suojellakseen sotilaiden perheitä ja välttääkseen ukrainalaisen kritiikin siitä, ettei Kiova vaihtanut sotilaita ukrainalaisiin vankeihin. Kiova – mukaan lukien presidentinkanslia ja neuvonantaja Dmytro Lytvyn – kiistää sopimuksen olemassaolon, ja ulkoministeri Andrii Sybiha on luonnehtinut tilannetta "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi". Etelä-Korean hallinto on sanonut Kiovan kiellon "vakavasti heikentävän" maiden välistä luottamusta ja vahingoittavan ystävällisiä suhteita. Lisäksi Soul on syyttänyt Leetä Kiovan pyrkimyksistä tehdä hänestä "valehtelija", mitä Kiovan edustajat eivät tunnusta.
Tausta
Kaksi siirrettyä pohjoiskorealaista sotilasta oli taistellut Venäjän rinnalla Ukrainaa vastaan, ja he olivat kertoneet paikallisille tiedotusvälineille haluavansa Etelä-Koreaan. Zelenskyi mainitsi siirron 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa, ja Lee kritisoi julkisesti paljastusta jo seuraavana päivänä. Etelä-Korea on ollut Ukrainaa kohtaan myötämielinen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen, mutta noudattaa pitkäaikaista linjaa, joka kieltää tappavien aseiden toimittamisen aktiivisessa sodassa oleville maille. Soulin hallinto etsii myös keinoja lieventää jännitteitä Pohjois-Korean kanssa äskettäisen demilitarisoidulla vyöhykkeellä tapahtuneen miinoitukseen liittyvän välikohtauksen jälkeen, mikä tekee asiasta erityisen arkaluonteisen kotimaisesti.