Etelä-Korea pitää Ukrainan anteeksipyyntöä riittämättömänä – harkitsee lähettilään pois kutsumista
Etelä-Korean ulkoministeri Cho Hyun kertoi 6. lokakuuta parlamentin kuultavana, että Ukraina lähetti anteeksipyynnön kahden pohjoiskorealaisten sotavangin palauttamista koskeneiden tietojen julkistamisesta. Ministerin mukaan anteeksipyyntö ei vastannut Soulin odotuksia, ja hallitus harkitsee vastatoimia, joista yhtenä vaihtoehtona on Etelä-Korean Ukrainan-suurlähettilään Park Hee-chanin kutsuminen takaisin. Kiova kiistää, että maiden välillä olisi koskaan ollut luottamuksellisuussopimusta.
Pääkohdat
- Etelä-Korean ulkoministeri Cho Hyun ilmoitti 6.10., että Ukraina lähetti anteeksipyynnön kahden pohjoiskorealaissotavangin siirtoa koskeneiden tietojen julkistamisesta.
- Cho Hyunin mukaan anteeksipyyntö ei vastannut Soulin odotuksia ja Etelä-Korea aikoo toteuttaa "ratkaisevia vastatoimia".
- Hallitus harkitsee muiden vaihtoehtojen ohella Etelä-Korean Ukrainan-suurlähettilään Park Hee-chanin kutsumista takaisin.
- Kiista sai alkunsa, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 23.9. YK:n yleiskokouksessa Ukrainan siirtäneen kaksi pohjoiskorealaista sotavankia Etelä-Korealle.
- Soul syytti Kiovaa luottamuksellisuussopimuksen rikkomisesta; Kiova kiistää sopimuksen olemassaolon.
- Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha luonnehti tilannetta "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi" ja toivoi sen nopeaa selvittämistä.
- Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung uhkasi 2.10. Ukrainaa lisätoimilla, ellei Kiova tunnusta luottamuksellisuussopimusta ja pyydä anteeksi.
Miksi tämä on tärkeää
Selkkaus voi johtaa Ukrainan ja Etelä-Korean diplomaattisten suhteiden jäähdyttämiseen, mahdollisesti suurlähettilään kotiinkutsumiseen, juuri kun Kiova nojaa kansainvälisiin kumppaneihin.
Mitä tapahtui
Etelä-Korean ulkoministeri Cho Hyun totesi 6. lokakuuta parlamentin kuultavana, että Soul oli saanut Ukrainalta anteeksipyynnön sen jälkeen, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi oli kertonut 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa Ukrainan siirtäneen kaksi pohjoiskorealaista sotavankia Etelä-Korealle. Ministeri piti anteeksipyyntöä riittämättömänä ja kertoi, että Soul aikoo toteuttaa vastatoimia, joista yhtenä harkittavana vaihtoehtona on Etelä-Korean Ukrainan-suurlähettilään Park Hee-chanin takaisinkutsuminen. Kiistan ytimessä on erimieluottamuksellisuussopimuksesta: Etelä-Korean mukaan sopimus oli olemassa ja Kiova itse oli sitä alun perin pyytänyt, mutta Ukraina kiistää sopimuksen.
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha on luonnehtinut tilannetta diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi, ja maan ulkoministeriön tiedottaja Heorhii Tykhyi on täsmentänyt, ettei Sybiha varsinaisesti pyytänyt anteeksi, vaan pahoitteli sitä, että tilanne kärjistyi julkiseksi sananvaihdoksi. Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung oli jo 2. lokakuuta uhannut lisätoimilla, ellei Kiova tunnusta luottamuksellisuussopimusta ja esitä anteeksipyyntöä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen media on korostanut ulkoministeriön tiedottajan Heorhii Tykhyin tulkintaa, jonka mukaan Sybiha esitti pahoittelunsa tilanteen eskalaatiosta mutta varsinaista anteeksipyyntöä ei ollut. Samalla on tuotu esiin Sybihan oma luonnehdinta tilanteesta diplomaattisena väärinkäsityksenä. Ukrainian mukaan luottamuksellisuussopimusta ei koskaan ollut, ja Kiova katsoo toimineensa avoimesti presidentin Zelenskyin YK-puheessa.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Azerbaidžanilaisen APA:n raportointi painottaa Etelä-Korean uhkausta ryhtyä toimiin, suurlähettilään pois kutsuminen mukaan lukien, sekä Soulin kantaa, ettei Ukrainan anteeksipyyntö vastannut odotuksia.
Missä uutisointi eroaa
Tärkein kiista koskee luottamuksellisuussopimuksen olemassaoloa: Soulin mukaan sopimus oli alusta asti voimassa ja Kiova itse oli pyytänyt sitä, kun taas Kiova kiistää sopimuksen. Toinen erimielisyys koskee Sybihan viestin luonnetta: Soulin mukaan kyseessä oli anteeksipyyntö, mutta Ukrainan ulkoministeriön mukaan Sybiha vain pahoitteli tilanteen kärjistymistä julkiseksi sananvaihdoksi. Kolmas raportointiero liittyy aikatauluun: useimmat lähteet ajoittavat sotavankien kaappaamisen tammikuulle 2025, mutta yksi ukrainalainen lähde sijoittaa Soulin ja Kiovan välisen siirtosopimuksen heinäkuulle 2026. Lisäksi Etelä-Korean suurlähettiläs Park Hee-chanin tilanteesta on annettu eri aikoina erilaisia kuvauksia – suurlähettilään harkitaan kutsuttavan takaisin, hänet on määrätty palaamaan tai hän on jo palannut.
Tausta
Kaksi Venäjän puolella taistellutta pohjoiskorealaista sotilasta joutui Ukrainan joukkojen vangiksi tammikuussa 2025 Venäjän Kurskin alueella, ja Etelä-Korean viranomaisten mukaan he saapuivat Etelä-Koreaan syyskuun puolivälissä. Etelä-Korean perustuslain mukaan koko niemimaan korealaisten katsotaan olevan maan kansalaisia, mitä Soul käytti perusteena siirron pyytämiselle. Ukraina on puolestaan luonnehtinut siirtoa hyvää tahtoa osoittavaksi eleeksi, joka perustui sotavankien kirjalliseen suostumukseen ja maiden presidenttien väliseen sopimukseen.