Etelä-Korea vetää osan diplomaattihenkilöstöstään Kiovasta – kiista Pohjois-Korean sotavangeista jatkuu
Etelä-Korea ilmoitti 20. lokakuuta vetävänsä osan diplomaattihenkilökunnastaan Kiovan-suurlähetystöstään. Syiksi kerrottiin Ukrainalle esitetty vaatimus Pohjois-Korean sotavankien siirtoa koskevan kiistan ratkaisemisesta sekä venäläisten iskujen aiheuttama turvallisuusuhka. Diplomaattinen riita alkoi, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirrosta Etelä-Koreaan. Etelä-Korea väittää Ukrainan rikkoneen sopimusta luottamuksellisuudesta; Ukraina kiistää sopimuksen olemassaolon.
Pääkohdat
- Etelä-Korea ilmoitti 20. lokakuuta vetävänsä osan henkilöstöstä Kiovan-suurlähetystöstään.
- Syiksi mainittiin Ukrainan haluttomuus ratkaista Pohjois-Korean sotavankeja koskeva kiista ja turvallisuusuhka Venäjän ilmaiskuista.
- Kiistan taustalla on presidentti Zelenskyin 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa antama tieto kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirrosta Etelä-Koreaan.
- Etelä-Korea vaatii Ukrainalta virallista selitystä ja anteeksipyyntöä ja väittää, että Ukraina rikkoi luottamuksellisuussopimusta.
- Ukraina – muun muassa presidentinkanslia ja presidentin viestintäneuvonantaja Dmytro Lytvyn – kiistää, että tällaista sopimusta olisi ollut.
- Aiemmin lokakuussa Etelä-Korea kutsui Ukrainan-lähettiläänsä Park Ki-chanin pois; tämä palasi Soulille 10. lokakuuta.
- Suurlähetystöstä poistuu vain osa henkilöstöstä: konsulihenkilökunta jää Ukrainaan ja yhteydenpitoa jatkaa asiainhoitaja.
Miksi tämä on tärkeää
Vetäytyminen on toinen Etelä-Korean Kiovaan kohdistama diplomaattinen vastatoimi sen jälkeen, kun maa oli aiemmin lokakuussa kutsunut lähettiläänsä Park Ki-chanin kotimaahan. Se merkitsee julkista ja harvinaista kahden maan – joiden yhteisenä intressinä on vastustaa Pohjois-Korean sotilaallista osallistumista Venäjän hyökkäyssotaan – välisen suhteen viilenemistä. Keskeinen kiistakysymys on, oliko pohjoiskorealaisten sotavankien siirrosta olemassa luottamuksellisuussopimusta: Soul väittää sopimuksen olleen ja rikotun, Kiova kiistää koko sopimuksen olemassaolon. Käytännön yhteydenpito kuitenkin säilyy, sillä kaikki konsulihenkilökunta jää Ukraatoon ja asiainhoitaja huolehtii diplomaattisista suhteista.
Mitä tapahtui
Etelä-Korea ilmoitti tiistaina 20. lokakuuta osittain vetävänsä diplomaattihenkilöstöä Kiovan-suurlähetystöstään. Ulkoministeriön tiedottaja Park Du-sun kertoi päätöksestä ministeriön tiedotustilaisuudessa. Perusteiksi mainittiin kaksi tekijää: Ukrainan haluttomuus ratkaista Pohjois-Korean sotavankien siirtoa koskeva diplomaattinen kiista sekä jatkuvat venäläiset ilma- ja ohjusiskut, jotka vaikeuttavat diplomaattihenkilöstön turvallisuuden takaamista. Vetäytymisen laajuutta tai aikataulua ei täsmennetty. Konsulihenkilökunta jää Ukraatoon suojelemaan Etelä-Korean kansalaisia, ja diplomaattisia yhteyksiä jatkaa Kiovassa asiainhoitaja. Diplomaattinen konflikti sai alkunsa, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa julkisesti kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirrosta Etelä-Koreaan. Etelä-Korea vaatii Kiovalta virallista selitystä ja anteeksipyyntöä ja sanoo, että Ukraina rikkoi luovutusta koskenutta luottamuksellisuusjärjestelyä. Ukrainan presidentinkanslia ja presidentin viestintäneuvonantaja Dmytro Lytvyn ovat kiistäneet sopimuksen olemassaolon ja todenneet, että sotavankien kohtalon salaaminen olisi ollut väärin.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainankielinen media on nostanut Etelä-Korean vetäytymisen keskeiseksi uutiseksi ja korostanut erityisesti Ukrainan hallinnon näkökulmaa. Ulkoministeri Andrii Sybiha on sanonut tilanteen olevan "tyhjentynyt" ja pitänyt suurlähettilään kutsua väliaikaisena sekä todennut, että Soulille oli etukäteen ilmoitettu Zelenskyin aikeista kertoa asiasta julkisesti. Useat ukrainalaiset julkaisut – kuten Бабель, Новинарня, Укрінформ, НВ ja Українська правда – nostavat esiin myös presidentinkansliaan ja Dmytro Lytvyniin tukeutuvan kannan, jonka mukaan mitään luottamuksellisuussopimusta ei ollut olemassa. Lisäksi entinen Ukrainan suurlähettiläs Valeriy Chaly on arvioitu siteeranneen, että tapaus paljastaa syvemmän ongelman Ukrainan oman ulkopoliittisen viestinnän yhteensovittamisessa.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Englanninkielinen ja muu kansainvälinen media – kuten ABC News ja azerbaidžanilainen APA – on kehystänyt vetäytymisen ennen kaikkea Pohjois-Korean sotavankeja koskevaksi diplomaattiseksi riidaksi. Kansainvälisissä jutuissa korostuvat Etelä-Korean presidentin Lee Jae-myungin kovatkin sanavalinnat, kuten väitteet siitä, että Ukraina olisi saanut hänet näyttäytymään valehtelijana tai yrittänyt lietsoa sotaa Korean niemimaalle. Turvallisuusnäkökulma – venäläisten iskujen muodostama uhka suurlähetystön henkilöstölle – on saanut kansainvälisessä uutisoinnissa suuremman roolin kuin monissa ukrainalaislähteissä, ja Kiovan "valmius rakentavaan vuoropuheluun" -viesti on jäänyt vähemmälle.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eivät ole yhtä mieltä siitä, oliko kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirrosta olemassa luottamuksellisuussopimusta. Etelä-Korea – presidentti Lee Jae-myungin ilmaisuilla – väittää, että tällainen sopimus oli ja että Ukraina rikkoi sen paljastamalla siirron julkisesti YK:n yleiskokouksessa 23. syyskuuta. Ukraina, mukaan lukien presidentinkanslia ja Dmytro Lytvyn, kiistävät sopimuksen olemassaolon kokonaan ja katsovat, että sotavankien kohtalon salaaminen olisi ollut moraalisesti väärin.
Tausta
Tammikuussa 2025 Ukrainan joukot saivat Kurskin alueella vangiksi kaksi pohjoiskorealaista sotilasta, jotka olivat osa Venäjän hyökkäyssotaa tukemaan lähetettyjä tuhansia pohjoiskorealaisia joukkoja. Myöhemmin sotavangit kertoivat mediassa toivovansa pääsevänsä Etelä-Koreaan pelätessään vainoa joutuessaan takaisin Pohjois-Koreaan. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen puheessaan kahden sotavangin siirrosta Etelä-Koreaan, minkä jälkeen Etelä-Korea vaati Kiovalta virallista selitystä ja anteeksipyyntöä. Etelä-Korean mukaan luottamuksellisuusjärjestelyllä oli tarkoitus suojella sotavankeja ja heidän Pohjois-Koreassa olevia sukulaisiaan; Ukraina kiistää sopimuksen. Aiemmin lokakuussa Etelä-Korea kutsui Ukrainaan suurlähettiläänsä Park Ki-chanin, joka palasi Soulille 10. lokakuuta.