Etelä-Korean presidentti syytti Ukrainaa sopimusrikkomuksesta Pohjois-Korean sotavankien siirrossa
Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung sanoi torstaina 24. syyskuuta, että Ukraina rikkoi luottamuksellisuussopimusta julkistamalla YK:n yleiskokouksen puheessaan tiedon kahden Pohjois-Korean sotavangin siirrosta Etelä-Koreaan. Ukrainan presidentinkanslia kiistää sopimuksen olemassaolon. Kyseessä on ensimmäinen julkinen kiista Korean niemimaalle arkaluonteisesta asiasta ja samalla ensimmäinen vahvistettu tapaus, jossa Pohjois-Korean sotilaita on otettu elävänä vangiksi sodassa.
Pääkohdat
- Lee Jae-myung sanoi 24. syyskuuta X:ssä julkaistussa viestissä, että Ukraina rikkoi luottamuksellisuussopimusta ilmoittamalla julkisesti kahden Pohjois-Korean sotavangin siirrosta Etelä-Koreaan.
- Zelenskyi kertoi siirrosta 23. syyskuuta pitämässään puheessa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.
- Lee:n lausunto oli ensimmäinen virallinen vahvistus siirrosta Etelä-Korean taholta; sitä ennen Soul oli kieltäytynyt vahvistamasta sotilaiden saapumista vetoamalla turvallisuusriskeihin.
- Kaksi pohjoiskorealaista – 21-vuotias Pek ja 26-vuotias Ri – vangittiin Ukrainan erikoisjoukkojen ja laskuvarjojääkärien toimesta Venäjän Kurskin alueella tammikuussa 2025.
- Ukrainan presidentin kanslia ja Zelenskyin neuvonantaja Dmytro Lytvyn kiistävät luottamuksellisuussopimuksen; Lytvynin mukaan Ukraina on "avoin maa" ja vain itse siirtotieto julkistettiin.
- Leen mukaan sopimus noudattaminen olisi ollut oikea ratkaisu, koska julkistaminen voi vaarantaa vankien ja heidän Pohjois-Koreaan jääneiden perheidensä turvallisuuden sekä Korean niemimaan tilanteen.
- Etelä-Korean oppositio (People Power Party, Ahn Cheol-soo) arvosteli Lee:n hallintoa siitä, että korealaiset saivat tiedon sotavangista ulkomaisen presidentin YK-puheen kautta.
Miksi tämä on tärkeää
Kyseessä on ensimmäinen julkinen jännite Kiovan ja Soulin välillä Pohjois-Korean sotavankiasiassa. Etelä-Korean presidentti katsoo julkistamisen vaarantaneen diplomatian, kansallisen turvallisuuden ja Korean niemimaan vakauden sekä vankien ja heidän perheidensä turvallisuuden Pohjois-Koreassa. Ukraina kiistää sopimuksen ja näkee tilanteen toisin: Zelenskyin hallinto korostaa, että vangit itse anoivat siirtoa Etelä-Koreaan ja että julkistus sopii avoimuuden periaatteeseen. Kiista on samalla ensimmäinen vahvistettu tapaus, jossa Pohjois-Korean sotilaita on otettu elävänä vangiksi sodassa ja päästetty Etelä-Koreaan asti, mikä nostaa esiin herkkiä diplomaattisia ja humanitaarisia kysymyksiä.
Mitä tapahtui
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa, että Ukraina oli siirtänyt kaksi Pohjois-Korean sotavankia Etelä-Koreaan. Kyseessä ovat 21-vuotias Pek ja 26-vuotias Ri, jotka Ukrainan erikoisjoukot ja laskuvarjojääkärit vangitsivat Venäjän Kurskin alueella tammuuussa 2025. Kumpikin vanki oli kirjallisesti anonut pääsyä Etelä-Koreaan; anomukset tulivat julki joulukuussa 2025. Etelä-Korean perustuslain mukaan Pohjois-Korean asukkaat ovat maan kansalaisia, joten Soulin on otettava heidät vastaan, jos he sitä haluavat. Päivää Zelenskyin puheen jälkeen, 24. syyskuuta, Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung kirjoitti X-palveluun, että Ukraina rikkoi luottamuksellisuussopimusta julkistamalla siirron. Hän piti julkistamista julmana ja vastuuttomana ja katsoi, että vaihtoehto olisi ollut turvallisempi vangeille, heidän Pohjois-Koreaan jääneille perheilleen sekä Korean niemimaan tilanteelle. Lee:n viesti oli ensimmäinen virallinen vahvistus siirrosta Etelä-Korean taholta. Tätä ennen Soul oli kieltäytynyt vahvistamasta sotilaiden saapumista vedoten turvallisuusriskeihin ja vankien perheisiin kohdistuviin uhkiin. Zelenskyin tiedottaja Dmytro Lytvyn kiisti, että sopimusta olisi ollut, ja sanoi, että olisi ollut outoa luovuttaa sotilaita salassa – vain itse siirtotieto kerrottiin. Zelenskyi itse hyödynsi tilannetta YK-puheessaan arvostellakseen Pohjois-Korean osallistumista sotaan ja Kim Jong-unin väitettyä sotilaiden käyttöä "valuuttana".
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet korostavat presidentinkanslian virallista linjaa: sopimusta ei ollut, Ukraina on "avoin maa" ja vain itse siirtotieto annettiin julkisuuteen. Zelenskyin neuvonantaja Dmytro Lytvyn sanoi suoraan, että olisi ollut väärin salata, minne vangit päätyvät. Zelenskyin YK-puheessa Pohjois-Korean roolin arvostelu sai näkyvän roolin: hän kutsui Kim Jong-unia sotilaiden käyttäjäksi "valuuttana". Samalla ukrainalaismediat muistuttivat, että molemmat vangit anoivat kirjallisesti siirtoa Etelä-Koreaan ja että päätös tehtiin suorassa vuoropuhelussa Soulin kanssa. Osa ukrainalaislähteistä toi esiin myös sisäisen erimielisyyden: Zaluzhnyyn neuvonantaja Oksana Torop sanoi sopimuksen olemassaolleen.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen raportointi on kehystänyt tapausta ennen kaikkea diplomaattiseksi erimielisyydeksi Soulin ja Kiovan välillä sekä Lee Jae-myungin hallinnon sisäpoliittiseksi ongelmaksi. Etelä-Korean opposition edustaja, People Power Partyyn kuuluva Ahn Cheol-soo, arvosteli Lee:tä siitä, että korealaiset saivat tiedon sotavangista ulkomaisen presidentin YK-puheen kautta ja vaati totuuden paljastamista kansalle. Kansainväliset lähteet ovat korostaneet myös Leen luonnehdintaa julkistamisesta "julmana ja vastuuttomana" sekä ukrainalaisten sisäistä hajaannusta sopimuksen olemassaolosta.
Tausta
Pohjois-Korean sotilaiden läsnäolo Venäjän joukoissa Ukrainan sodassa on ollut tiedossa vuodesta 2024. Ukrainian sotilastiedustelun HUR:n mukaan ensimmäiset, noin 12 000 sotilaan yksiköt (joista 500 upseeria) saapuivat Kurskin rintamalle syksyllä 2024. Ukrainan ja Etelä-Korean arvioiden mukaan Pohjois-Korea on lähettänyt Venäjän tueksi noin 15 000 sotilasta vuodesta 2024 lähtien, pääosin Kurskin alueelle. Zelenskyi sanoi 8. elokuuta, että Venäjä aikoo sijoittaa 30 000–50 000 pohjoiskorealaista sotilasta oppimaan modernia sodankäyntiä. HUR:n varajohtaja Vadym Skibitskyi ilmoitti elokuun lopussa uudesta 8 500 sotilaan vahvistuksesta. Tammikuussa 2025 Ukrainan erikoisjoukot ja laskuvarjojääkärit vangitsivat Kurskissa kaksi pohjoiskorealaista, 21-vuotiaan Pekin ja 26-vuotiaan Rin. He anoiivat kirjallisesti pääsyä Etelä-Koreaan; anomukset tulivat julki joulukuussa 2025. Etelä-Korean perustuslain mukaan Pohjois-Korean asukkaat ovat maan kansalaisia, joten Soul on velvollinen ottamaan heidät vastaan. Toukokuun 2025 lopussa Etelä-Korea pyysi, ettei pohjoiskorealaisia vankeja sisällytettäisi 1000–1000-vankienvaihtolistoille, ja kesäkuussa 2026 Soulin ulkoministeriö ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan kaikki Ukrainan vangitsemat pohjoiskorealaiset sotilaat, jos he sitä haluavat, ja vastustaa heidän pakkopalautustaan Venäjälle tai Pohjois-Koreaan.